no,niin

Kateudesta, ammatillisesta, henkilökohtaisesta tai molemmista.

Ihmiset, siis kiusaajat luulevat saavansa "paremman" paikan, palkankorotuksen, luvan pitää oman työpaikkansa, palkintona tästä kiusaamisestaan.

He erehtyvät.

Ennemmin tai myöhemmin heidän vastaansa tulee esimies, joka näkee ainoastaan tuloksen, osakkeenomistajien hyödyksi, tällöin kiusaajastakin tulee, kuten kiusatusta, yritykselle ongelma.

Näin nykymaailma toimii, ei armoa kenellekään, ei edes kiusaajille...

http://tyopaikkakiusatut.net/

Minulla taas kiusaaminen näkyi niin, että kiusaaminen meni muutamilta henkilöiltä henkilökohtaisuuksiin. Nimittelyä (todella rumaakin sellaista) Takanapäin "puolihuolimattomasti" ilkeilyä, niin että kuulisin varmasti. Puheen, eleiden ja kävelytyylini matkimista. Syyttelyä, pilailua, juoruamista ja perättömien huhujen levittämistä työpaikan ulkopuolella, vielä jälkeenpäinkin.

Samanlaisen kohtalon uhri minäkin. Esim. kahvitunneilla ei juteltu, ei kuunneltu jos yritin osallistua keskusteluihin ja puhuttiin päälle. Kun ihmettelin tätä outoa käytöstä esimiehelle, hän vain syytti minua ja kehoitti yrittämään osallistua keskusteluihin. Mukava oravanpyörä.

Ja kaikki alkoi siitä, kun tein samaa suunnittelityötä amiskapohjalla kuin mitä muut tekevät insinööri/DI-pohjalta. Kyseessä tietoliikennealan erikoisosaaminen. Esimies piti osaamistani korkeassa arvossa, samaten asiakkaat. Kaikki olikin niin mallillaan, kunnes Oulusta muutti takaisin tänne kotiseudulleen yksi savolaissyntyinen saman firman työntekijä (oli siis ollut kirjoilla yrityksen pääpaikassa Oulussa). Hän tuli täyttämään vapaaksi jäänyttä paikkaa radiotaajuustekniikan osaston vetäjänä.

Ja siitähän ne ongelmat sitten alkoivatkin. Samoihin aikoihin minut määrättiin projektivastaavaksi eräässä projektissa. Ja tämä oli selkeästi liikaa mm. tälle paluumuuttajalle, osaamistani arvostettiin kai liikaa eikä hän päässyt riittävästi esille.

Selän takana alkoi liikkua monenlaista juorua, syyteltiin esimerkiksi sellaisen työntekijän irtisanoutumisesta, joka joutui muuttamaan paikkakuntaa puhtaasti vaimonsa aloitteesta. Ja kaikki yritykseni saada keskustelua omituisesta tilanteesta tietenkin tuomittiin ja minusta tehtiin vain yleisesti hankala ihminen. Juuri kukaan ei enää jutellut...

Sitten tuli Vaasasta yksi työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen harjoittelijaksi. Vaikutti ihan kaikin puolin mukavalta ja tuntui suhtautuvan minuun normaalisti, kunnes hän jäi kiinni pahoista puheistaan selän takana. Oli vaatinut mm. irtisanomistani henkilöltä, joka oli tekemisissä yrityksen johdon kanssa.

Lopulta minut sitten irtisanottiin, ja tämä Vaasalainen kaveri pääsi vakituiseksi samoihin työtehtäviin joissa minä olin.

Eikä siinä vielä kaikki. Tarinan Oulusta muuttanut kiusaajahenkilö ja minua toisen henkilön irtisanomisesta aiheettomasti syyttänyt uraohjus hakeutuivat loppuaikana projektipäällikkökoulutukseen. Mutta senhetkinen esimiehemme ei hyväksynyt lainkaan ajatusta, että vasta valmistuneista tai vähän kokeneista tehtäisiin projektipäälliköitä. Näinollen kuulinkin, että kyseinen esimies oli vuoden vaihteessa joutunut luovuttamaan tehtävänsä uudelle esimiehelle, jonka kanssa kiusaajat tekivät vielä firmassa ollessani lämpimän hyvää yhteistyötä. Mitä ilmeisimmin tuo päällikkö piti sivuttaa, jotta nämä uraohjukset pääsisivät eteenpäin - keinoja kaihtamatta. Tällaista on nykypäivän työelämä. Lahjakkaat joutuvat turmioon!

Joka keväinen varma kevään merkki ovat sisälle tunkeutuvat sokerimuurahaiset. Vaikka ne ovatkin vain pikkuriesa talossa, jonka perheemme mitä ilmeisimmin lähiaikoina menettää edelläkuvattujen kiusaajien aiheuttaman irtisanomisen takia, katson noita muurahaisia silti tavallaan kateellisena. Kadehdin sitä ryhmähenkeä, joka löytyy jopa näiltä luomakunnan pienimmiltä eläjiltä. Osa muurahaisista on joutunut tallatuiksi kulkiessaan lattialla, ja muut muurahaiset kuljettavat raatoja pois. KAVERIA EI JÄTETÄ! Ihmiskunnalla ja nykyajan työyhteisöllä olisi paljon opittavaa jopa muurahaisilta - oman edun tavoittelun lopettaminen ja ryhmähenki!

Tarina tulee tietoliikennealan kansainvälisesti tunnetusta firmasta, jolla on useita yksiköitä ympäri suomen ja maailman. Kyseessä ei ole Nokia. Ulospäin firma kuuluttaa arvojaan mm. toimintaansa yhteiskunnan kunniallisena jäsenenä. Toista on kuitenkin firman sisällä - toiminta on alkeellisempaa kuin sokerimuurahaisilla.

Näin vaikka kirjoitti:

Minulla taas kiusaaminen näkyi niin, että kiusaaminen meni muutamilta henkilöiltä henkilökohtaisuuksiin. Nimittelyä (todella rumaakin sellaista) Takanapäin "puolihuolimattomasti" ilkeilyä, niin että kuulisin varmasti. Puheen, eleiden ja kävelytyylini matkimista. Syyttelyä, pilailua, juoruamista ja perättömien huhujen levittämistä työpaikan ulkopuolella, vielä jälkeenpäinkin.

Tuollaista toisen matkimista ja mollaamista on kamala katsella sivustakin. Itse tulin huonovointiseksi, kun en voinut asialle mitään. Ei siinä auttanut asialliset sanomiset eikä kysymyksiini vastattu.
Lopulta minäkin jouduin kiusatuksi ja vielä raaemmin.