Tutustuin mieheeni 16-vuotiaana hänen ollessaan 28-vuotias vuonna 2011. Seurustelemaan aloimme kun olin 18v ja mies 30v. 6kk seurustelun jälkeen muutimme yhteen ja vuoden yhdessä olon jälkeen aloimme yrittämään vauvaa. Naimisiin menimme kun olin raskaana, olin tuolloin 19v ja mies 31v. Minusta tuli ensimmäisen kerran äiti 20v ja miehestä isä 32v. Toisen kerran äidiksi 23v ja miehestä toisen kerran isä 35v. Joulukuussa 2019 muutimme v.2012 valmistuneeseen omakotitaloon. Olen kotiäitinä 20-26v eli ensivuonna esikoinen eskariin ja kuopus päiväkotiin. Tarjoilija olen ammatiltani ja mieheni työskentelee metallitehtaalla.
Mielipiteesi meidän suhteesta?
16
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ei tuossa ole mitään moitittavaa. Hyvä kun toimii. Nykyisin on ihmiset niin ahdasmielisiä että koittavat monesti puuttua toisten elämään. Ei kannata välittää siitä mitä ne sanoo. Tärkeintä että olette onnellisia. Itse ollut hyvin lähelle samassa tilanteessa.ja voin sanoa että toimi todella hyvin.Kannattaa myös muistaa se että jos on jotain niin pitää puhua asiat selviksi. Avoimesti ja reilusti.
- Anonyymi
Se on itsestä kii! Kertomasi muistuttaa meidän tapaustamme vaikka ikäerömme on hieman pienempi.
Vaimo oli .vuosikaudet kotona lasten kanssa. Minä haalin killingit kasaan "metallin sekatyöläisenä.
Eräs asia on vanheneminen eri tahdissa. Jos mies elää likimainkaan terveellistä elämää niin hänen ikääntymisensä näkyy ja tuntuu hitaammin kuin naisen jolle tulee väistämätön menopaussi jota voi hormoonilla ja liukkarilla tasoittaa.
Kaikki ei kuitenkaan pyöri navan alapuolella mutta on yhteydessä muuhunkin elämään.
Ketomasi perusteella teillä ovat ainakin nuo perustekijät kohdallaan ajatellen jatkoelämää pitemmälläkin tähtäyksellä- Anonyymi
Kommenttisi on täyttä puppua, menopaussi ei tarkoita yhtäkkistä vanhenemista, sairastumista tai kuolemaa missään muodossa
Naiset elää yli kahdeksan vuotta pitempään , kun miehet, ja paljon terveellisemmin.
Rakastelu ei lopu menopaussiin, ainoastaan kyllästyminen toiseen vie rakasteluhalut.
Jos suhde on kunnossa niin ei mitään hätää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi on täyttä puppua, menopaussi ei tarkoita yhtäkkistä vanhenemista, sairastumista tai kuolemaa missään muodossa
Naiset elää yli kahdeksan vuotta pitempään , kun miehet, ja paljon terveellisemmin.
Rakastelu ei lopu menopaussiin, ainoastaan kyllästyminen toiseen vie rakasteluhalut.
Jos suhde on kunnossa niin ei mitään hätää.Luehan tarkemmin ja ilman ennakkoasenteita! Puhuinko mitään naisen yhtäkkisestä vanhenemisesta? Totuus on kuitenkin se, että naisella hormonitoiminnan hiipuminen on paljon jyrkempi kuin terveellistä elämää eläneellä miehellä!
En viitsi liittää tähän omia testotuloksiani. Vaimoni joutui liukkareille 5-kymppisenä.
Entä sairastuminen ja kuolema? Keskimääräinen elinikä ei kerro fyysisestä kunnosta mitään!
Tervellisempi elämä on yksilötason sukupuolesta riippumaton ratkaisu.
Rakastelu ei ole loppunut mutta minun on miehenä otettava huomioon 70v vaimoni fiilikset vieläpä aiempaa voimakkaammin, ettei synny tunnetta painostuksesta.
- Anonyymi
Ainahan joku ulkopuolinen keksii marinaa, mitäs ikä erosta jos ihmissuhde on kunnossa ja toimii. Mun puoliso oli tavatessa 18 mutta seurustelu alkoi vasta naisen olessa 19 ja itse olin 23v, siitä asti oltu ja hyvin menee. Ainahan yleensä jotain lunttua harmittaa jos joku mies löytää nuoren naisen rinnalleen kun itse eivät enää ole halutuimpia.
- Anonyymi
Olet postannut tämän uudestaan jostain syystä. Luin saman aloituksen muutamia kuukausia sitten. EI siinä mitään mukavahan näitä on pohtia.
Samanlainen ikäero, kuin minulla ja vaimollani. Pari asiaa mitä kehottaisin miettimään:
1. Miehen eläke alkaa ehkä 15 vuotta ennen sinua tai jopa aikaisemmin, koska eläkeikää nostetaan. Toisin sanoen, kun sinä jäät eläkkeelle vaikka 67 vuotiaana olisi miehesi silloin 79 vuotias. 1983 syntyneiden miesten elinajanodote on n. 70 vuotta, joten on melko todennäköistä, että teillä ei ole kovin montaa yhteistä eläkevuotta edessä,
2. Olet viettänyt paljon aikaa lasten kanssa kotona, joten tuolta ajalta sinulle on jäänyt eläke kertymättä.
Ehdottaisin, että rupeaisitte nyt heti säästämään vaikka 100 €/kk sinulle rahaa matalakuluiseen indeksirahastoon, jolloin voisit jäädä 35 vuoden kuluttua 60-vuotiaana eläkkeelle tai tehdä osa-aikatöitä, kun sinulla olisi säästössä 180 000 €.
Näin teille jäisi ehkä eikaa viettää myös yhteisiä eläkepäiviä.
Ehdottaisin myös, että tekisitte avioehdon niin, että eron sattuessa tuo rahasto jäisi sinulle, koska hoitaessasi lapsia, olet tosiaan menettänyt eläkettä, kun taas miehellesi sitä on kertynyt normaalisti. - Anonyymi
Ei teidän suhteestanne voi eikä tarvitse oikeastaan saakaan olla mitään mieltä. Jokaisen henkilökohtainen asia. Jokainen valitsee tiensä.
Oma tarinani lyhyesti: Seurustelimme 7, joista 2 v asuimme yhdessä. Avioidumme ja lapset syntyivät. Oli 90-luvun lama. Hoidin lapset kotona, koska mies yrittäjä. Hänelle kävi huonosti (en ala tässä selostaa). Firma kaatui - velat jäi. Töitä lähes 24/7, myös vkl. Tuli mielenvikaa ja sosiaalisia ongelmia. Jne jne. Ei jaksanut kiinnostaa parisuhde, ei lapset. Ei myöskään hakeutuminen hoitoon. Olin 8v kotona. Sitten lisäkouluttauduin ja hakeudun työelämään takaisin. Mies alkoi käyttäytymään todella sairaasti. Erosin lopulta. Se oli iso helpotus myös lapsille, jotka olivat jo melkein teini-ikäisiä kaikki.
Ei ole koskaan tullut mieleeni kysyä mitä mieltä joku on elämästäni. Olkoot mitä lystää. Eikä kukaan edes tiedä kaikkea. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet luotani. Elän jälleen elämäni parasta aikaa. Kaikki aika on ollut parasta lukuunottamatta ex-miehen "vajoamista". Mutta aikansa kutakin.
Monet huomauttavat, ettei naisen pitäisi jäädä kotiin lapsia hoitamaan, koska eläke menee. Mitä sitten? Moni on työttömänä vuosia, moni sairas. Tai kuten monta kertaa nähty; moni valmistuu 30 vuotiaana vaikkapa yliopistosta ja vasta sitten siirtyy työelämään. ja kerryttää sitä kuuluisaa eläkettä. Itse menin töihin 19-vuotiaana, joten ehdin olla täysipainoisesti töissä lähemmäs 10v ennen äitiysvapaita ja muita.
Vielä sanottakoon, että naimisiin menin aikoinani lähinnä lasten vuoksi. Ajattelin, että heidän elämänsä ja taloutemme olisi jotenkin turvatumpi. Paskan marjat. Lopulta jouduin maksamaan exälle tasinkoa euron jos toisenkin, koska oli perintöä, osakkeita. Mutta pääsinpä miehestä eroon, hyvästä kannattaa maksaa. - Anonyymi
Ei teidän suhteestanne voi eikä tarvitse oikeastaan saakaan olla mitään mieltä. Jokaisen henkilökohtainen asia. Jokainen valitsee tiensä.
Oma tarinani lyhyesti: Seurustelimme 7, joista 2 v asuimme yhdessä. Avioidumme ja lapset syntyivät. Oli 90-luvun lama. Hoidin lapset kotona, koska mies yrittäjä. Hänelle kävi huonosti (en ala tässä selostaa). Firma kaatui - velat jäi. Töitä lähes 24/7, myös vkl. Tuli mielenvikaa ja sosiaalisia ongelmia. Jne jne. Ei jaksanut kiinnostaa parisuhde, ei lapset. Ei myöskään hakeutuminen hoitoon. Olin 8v kotona. Sitten lisäkouluttauduin ja hakeudun työelämään takaisin. Mies alkoi käyttäytymään todella sairaasti. Erosin lopulta. Se oli iso helpotus myös lapsille, jotka olivat jo melkein teini-ikäisiä kaikki.
Ei ole koskaan tullut mieleeni kysyä mitä mieltä joku on elämästäni. Olkoot mitä lystää. Eikä kukaan edes tiedä kaikkea. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet luotani. Elän jälleen elämäni parasta aikaa. Kaikki aika on ollut parasta lukuunottamatta ex-miehen "vajoamista". Mutta aikansa kutakin.
Monet huomauttavat, ettei naisen pitäisi jäädä kotiin lapsia hoitamaan, koska eläke menee. Mitä sitten? Moni on työttömänä vuosia, moni sairas. Tai kuten monta kertaa nähty; moni valmistuu 30 vuotiaana vaikkapa yliopistosta ja vasta sitten siirtyy työelämään. ja kerryttää sitä kuuluisaa eläkettä. Itse menin töihin 19-vuotiaana, joten ehdin olla täysipainoisesti töissä lähemmäs 10v ennen äitiysvapaita ja muita.
Vielä sanottakoon, että naimisiin menin aikoinani lähinnä lasten vuoksi. Ajattelin, että heidän elämänsä ja taloutemme olisi jotenkin turvatumpi. Paskan marjat. Lopulta jouduin maksamaan exälle tasinkoa euron jos toisenkin, koska oli perintöä, osakkeita. Mutta pääsinpä miehestä eroon, hyvästä kannattaa maksaa.- Anonyymi
"Monet huomauttavat, ettei naisen pitäisi jäädä kotiin lapsia hoitamaan, koska eläke menee. Mitä sitten?"
No eipä kai tuohon mitään sanomista. jos ei raha kiinnosta. Jos olet menettänyt tuon 8 vuoden aikana eläkkeestäsi vaikka 400 €/kk . Verojen jälkeen ehkä 300.
Onhan tuo niin olematon summa, ettei sillä tiedä mitä tekisi. Pari Thaimaan matkaa vuodessa. Kotisiivous ja muuta apua, elokuvia, teatteria, remonttipalveluja, parempia vaatteita lapsen lapsille, hiihtelyä lapissa. Ei tunnu missään (sarkasmivaroitus) Sinä tietysti menetät vielä leskeneläkkeen, kun et ole naimisissakaan.
"Moni on työttömänä vuosia, moni sairas. Tai kuten monta kertaa nähty; moni valmistuu 30 vuotiaana vaikkapa yliopistosta ja vasta sitten siirtyy työelämään. ja kerryttää sitä kuuluisaa eläkettä."
Niin on ja myös moni äitiyslomalla ollut on työttömänä ja sairas. Varsinkin, kun menettää ammattitaitonsa äitiyslomalla ollessaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Monet huomauttavat, ettei naisen pitäisi jäädä kotiin lapsia hoitamaan, koska eläke menee. Mitä sitten?"
No eipä kai tuohon mitään sanomista. jos ei raha kiinnosta. Jos olet menettänyt tuon 8 vuoden aikana eläkkeestäsi vaikka 400 €/kk . Verojen jälkeen ehkä 300.
Onhan tuo niin olematon summa, ettei sillä tiedä mitä tekisi. Pari Thaimaan matkaa vuodessa. Kotisiivous ja muuta apua, elokuvia, teatteria, remonttipalveluja, parempia vaatteita lapsen lapsille, hiihtelyä lapissa. Ei tunnu missään (sarkasmivaroitus) Sinä tietysti menetät vielä leskeneläkkeen, kun et ole naimisissakaan.
"Moni on työttömänä vuosia, moni sairas. Tai kuten monta kertaa nähty; moni valmistuu 30 vuotiaana vaikkapa yliopistosta ja vasta sitten siirtyy työelämään. ja kerryttää sitä kuuluisaa eläkettä."
Niin on ja myös moni äitiyslomalla ollut on työttömänä ja sairas. Varsinkin, kun menettää ammattitaitonsa äitiyslomalla ollessaan.Kyllähän raha jonkin verran aina kiinnostaa. Mutta se ei mennyt lasten kotihoidon 0-3 v edelle minullakaan. Olin kotona lasten kanssa 7 vuotta. Ja sainpahan erittäin hyvät äitiyspäivärahat silloin. Hyvä palkka, hyvä päiväraha ;).
Ei kiinnosta Thaimaan matkailu pätkän vertaa. Maat, joissa vielä käyn on Norja ja Japani. Muissa kiinnostavissa lähi- ja kaukomaissa kävin ennen lasten syntymää. Hiihtely missään ei myöskään innosta. Oma kuntosali on paras. Ostettua kotisiivousta vältän varmaan ikuisesti, sillä siivoaminen on terapeuttista. Ikkunanpesun kaksi kertaa vuodessa ostan. Siihen nykyinen palkkani riittää oikein hyvin. Jos vanhana mummona ei riitä, lapset rientävät kyllä apuun. Tulisivat jo nyt, mutta olen toistaseksi sanonut pärjääväni (ja tilaan ikkunanpesun). Itseasiassa siivoaminen on minun ja lasteni yhteinen juttu. Aina jos joku tarvitsee apua, riennetään paikalle. Siivoaminen ei ole kuitenkaan ihan pääasia, vaan tapaaminen, höpöttäminen ja muu yhdessäolo. Siivoamme myös vanhalla äidilläni. Hän kävi meillä isäni kanssa aikoinaan pesemässä ikkunat. Huipputapahtuma!
Ja lapsenlapset... vaikka rahaa on, sitä en paljon käytä lapsenlapsiini (2). Jouluna, synttäreinä, pääsiäisenä tulee ostettua. Syy: kaikki lapset ovat säästäväisiä eikä mitään himoshoppaajia. Luojan kiitos. Jouluna kyllä ostellaan paljon lahjoja kaikki kaikille. Mutta vain tarpeellista.
" Sinä tietysti menetät vielä leskeneläkkeen, kun et ole naimisissakaan."
Miten tuon ajattelit? Itse en ole naimisissa, enää. Enkä uudelleen ikinä mene. Miehet vain sotkevat budjettia. ..Jos vaikka olisinkin naimisissa, menettäisin leskeneläkkeen vain yhdestä syystä: oma eläkkeeni ei ole pieni, vaikka kotona lasten kanssa olinkin lähemmäs 10v. Myös mainitulle vanhalle äidilleni maksettiin leskeneläkettä vain kaksi vuotta. Oma työeläke siihen vaikutti.
Summasummarum: paiskin paljon töitä ennen lapsia ja sain hyvät vanhempainetuudet. Matkustelin ja vietin hyvää elämää ennen lapsia, lasten kanssa kotona. Niinikään ponnistin kotoa mahtavaan uraputkeen (ensin täydennyskouluttauduin), ja aloin taas tienata kunnolla. Eläkkeeni tuskin jää kovinkaan montaa satasta pienemmäksi kuin jos olisin ollut nuo 7v töissä. Ehkä se tulee olemaan jopa suurempi. Ei voi tietää. Oli mitä oli, sillä pärjää hyvin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän raha jonkin verran aina kiinnostaa. Mutta se ei mennyt lasten kotihoidon 0-3 v edelle minullakaan. Olin kotona lasten kanssa 7 vuotta. Ja sainpahan erittäin hyvät äitiyspäivärahat silloin. Hyvä palkka, hyvä päiväraha ;).
Ei kiinnosta Thaimaan matkailu pätkän vertaa. Maat, joissa vielä käyn on Norja ja Japani. Muissa kiinnostavissa lähi- ja kaukomaissa kävin ennen lasten syntymää. Hiihtely missään ei myöskään innosta. Oma kuntosali on paras. Ostettua kotisiivousta vältän varmaan ikuisesti, sillä siivoaminen on terapeuttista. Ikkunanpesun kaksi kertaa vuodessa ostan. Siihen nykyinen palkkani riittää oikein hyvin. Jos vanhana mummona ei riitä, lapset rientävät kyllä apuun. Tulisivat jo nyt, mutta olen toistaseksi sanonut pärjääväni (ja tilaan ikkunanpesun). Itseasiassa siivoaminen on minun ja lasteni yhteinen juttu. Aina jos joku tarvitsee apua, riennetään paikalle. Siivoaminen ei ole kuitenkaan ihan pääasia, vaan tapaaminen, höpöttäminen ja muu yhdessäolo. Siivoamme myös vanhalla äidilläni. Hän kävi meillä isäni kanssa aikoinaan pesemässä ikkunat. Huipputapahtuma!
Ja lapsenlapset... vaikka rahaa on, sitä en paljon käytä lapsenlapsiini (2). Jouluna, synttäreinä, pääsiäisenä tulee ostettua. Syy: kaikki lapset ovat säästäväisiä eikä mitään himoshoppaajia. Luojan kiitos. Jouluna kyllä ostellaan paljon lahjoja kaikki kaikille. Mutta vain tarpeellista.
" Sinä tietysti menetät vielä leskeneläkkeen, kun et ole naimisissakaan."
Miten tuon ajattelit? Itse en ole naimisissa, enää. Enkä uudelleen ikinä mene. Miehet vain sotkevat budjettia. ..Jos vaikka olisinkin naimisissa, menettäisin leskeneläkkeen vain yhdestä syystä: oma eläkkeeni ei ole pieni, vaikka kotona lasten kanssa olinkin lähemmäs 10v. Myös mainitulle vanhalle äidilleni maksettiin leskeneläkettä vain kaksi vuotta. Oma työeläke siihen vaikutti.
Summasummarum: paiskin paljon töitä ennen lapsia ja sain hyvät vanhempainetuudet. Matkustelin ja vietin hyvää elämää ennen lapsia, lasten kanssa kotona. Niinikään ponnistin kotoa mahtavaan uraputkeen (ensin täydennyskouluttauduin), ja aloin taas tienata kunnolla. Eläkkeeni tuskin jää kovinkaan montaa satasta pienemmäksi kuin jos olisin ollut nuo 7v töissä. Ehkä se tulee olemaan jopa suurempi. Ei voi tietää. Oli mitä oli, sillä pärjää hyvin.No sinä olet sitten siitä onnellinen, ettei sinulle vajaa 4000 euroa vuodessa tunnu missään.Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä ottaisi sen riemusta kiljuen vastaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No sinä olet sitten siitä onnellinen, ettei sinulle vajaa 4000 euroa vuodessa tunnu missään.Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä ottaisi sen riemusta kiljuen vastaan.
Nykypäivä ja menneisyys.
Kaikki täällä kirjoittelevat eivät ole nauttineet nykyisistä eduista.
Esimerkiksi 70-luvulla pienet lapsilisät tulivat 3kk:n välein eikä ollut mitään kodinhoidon tai muitakaan tukia.
Minun pieni palkkani olisi mennyt kahden lapsen yksityiseen päivähoitoon joten senkin vuoksi oli helppo tehdä päätös kotiin jäämisestä.
Nykyajan valittajat ottavat joskus pannuun!
- Anonyymi
Kaiken kaikkiaan kuullostaa todella hyvältä ja kivalta teidän elämänne. Toivottavasti osaatte arvostaa sitä ja myös toisianne. Kun elämän perusasiat ovat kunnossa, on itsestä kiinni " miten homma etenee" eli jos halua ajatella ja kehitellä ongelmia, se on helppoa jopa trendikästä tyyliin "miehelläni ei ole aikaa perheelle" "arvomme ovat erilaiset" jne.jne. Nämä kaikki ovat omien ajatusten kehitelmiä, eivät faktoja saatikka realiteettejä; joka tapauksessa, teillä menee hyvin joten panosta rakkkauden antamiseen!
- Anonyymi
Eroatte vuoden parin päästä koska miehelläsi alkaa juoksuaika eli haluaa toisia naisia panna vielä. Kokee olevansa kohta liian vanha ettei voi enää pitää hauskaa naisten kanssa ja lapsien elättäminen käy voimille ei se jaksa kohta enää.
- Anonyymi
Piti päästä tämä tänne oksentamaan.
Katkeruus on paha ja tuskallinen tauti, pahoitteluni. Siihen ei edes kuole, joten kärsimystä jatkuu hyvässä (pahassa?) lykyssä vielä pitkään.
Se ei tuo naista elämääsi, päin vastoin. Elämäsi on varmasti kurjaa tuon kaiken keskellä. Oletko koskaan miettinyt mikä sinusta on sellaisen tehnyt? Ehkä voisit tehdä asialle jotain, ehkäpä saada siedettävämmän elämän? Traagista ajatella että näitä myrkkypusseja löytyy pilvin pimein. Ainoa ilo, huvi ja ilo on päästä sanomaan jotain mahdollismman pahaa toiselle, jopa tuntemattomille! Ja sillä tavalla ajaa taatusti kaikki pois ympäriltään.
Melkein kuin jonkinlainen sairaus, psyyken puolella?
- Anonyymi
Pitkän yhteiselämän aikana elämänarvot säilyvät yhdenmukaisina ikäerosta riippumatta.
Fyysiseen kuntoon vaikuttaa perimän lisäksi elämäntavat.
Olin vuosi sitten 75v ikäinen ja testosteroniarvoni olivat vertailukelpoiset minkä tahansa ikäluokan miesten kanssa.
Sama koskee lihaskuntoani.
Tämä vain etukäteislohtuna.
Talous- ja eläkeasia kannattaa miettiä ja suunnitella etukäteen. Meidän ratkaisumme oli lopettaa töissä käyminen 50:n pinnassa. Vaimo kokonaan ja minä jaksottelemaan työtön / työpätkä menetelmällä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575500
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233517Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281642Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2051604- 761076
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261058Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49907Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259836Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71809Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35798