https://yle.fi/uutiset/3-9198239
Asiantuntija: Matkustajakone on Buk-ohjukselle erittäin helppo maali
Malesialaiskoneen alasampumisessa käytetty Buk-ilmatorjuntaohjus on suomalaisille tuttu järjestelmä. Sitä esiteltiin muun muassa Puolustusvoimien paraatissa Helsingissä vuonna 2012.
Kansainvälisen rikostutkijaryhmän mukaan malesialainen matkustajakone pudotettiin Itä-Ukrainassa vuonna 2014 venäläisella Buk-ohjuksella.
Venäläinen Buk-ohjusjärjestelmä on ollut Suomessa ilmatorjunnan pääkalustona parinkymmenen vuoden ajan. Vasta hiljattain se on korvattu norjalais-amerikkalaisella Nasams II:lla.
Bukien tulo Suomeen varmistui kun Venäjä ilmoitti olevansa halukas lyhentämään Neuvostoliiton velkoja asetoimituksilla. Suomi ja Venäjä sopivat velkojen kuittaamisesta asetoimituksilla 850 miljoonalla markalla eli noin 171 miljoonalla eurolla.
Buk-M1:n takana on pitkä kehitystyö, joka alkoi Neuvostoliitossa jo 1970-luvun alussa. Sotavarustukseen se hyväksyttiin kymmenisen vuotta myöhemmin.
Uuden Bukin torjuntakyky on lähes kaksinkertainen entisiin verrattuna
Esa Kelloniemi
Tuusulan Ilmatorjuntamuseon johtaja, everstiluutnantti evp Esa Kallioniemi, silloinen majuri, oli vuonna 1996 hankkimassa Venäjältä kolmea Buk-patteria. Hän pitää järjestelmää erittäin tehokkaana keskipitkän matkan ilmatorjuntaohjuksena.
– Järjestelmähän on tehty torjumaan hyvin liikkuvia maaleja, jopa ballistisia ohjuksia. Kymmenen kilometrin korkeudessa lentävä matkustajakone on sille erittäin helppo maali.
Suomessa oleva vanhan mallinen Buk-ohjus yltää yli kahdenkymmenen kilometrin korkeuteen. Sittemmin Venäjällä on kehitetty uudempia versioita. Buk M1:n jälkeen on jo tullut käyttöön M1-2. Lisäksi operatiiviseen käyttöön tulee tänä vuonna M3.
– Uusimman version torjuntakyky on lähes kaksinkertainen vanhempiin verrattuna, Kelloniemi sanoo.
Buk ohjus
Buk-harjoitusohjus Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa.Yle
Mitä tapahtuu Suomen Bukeille?
Kelloniemen mukaan osa järjestelmistä hävitetään ja osalle saattaa löytyä uutta käyttöä. Varsinkin järjestelmien ajoneuvoja voidaan tarvita muissa tehtävissä. Yksi patteri saattaa päätyä ilmatorjuntamuseoon Tuusulaan.
– Me olemme esittäneet, että saamme yhden yksikön tänne näytille.
Suomessa Buk-järjestelmä on korvattu norjalais-amerikkalaisella Nasams-ilmatorjuntajärjestelmällä. Siinä käytetään samaa Amraam-ohjusta kuin Horneteissa. Nasams-järjestelmän ulottuvuus ylöspäin on selvästi alhaisempi kuin Bukeilla.
Asiantuntija: Matkustajakone on Buk-ohjukselle erittäin helppo maali
Malesialaiskoneen alasampumisessa käytetty Buk-ilmatorjuntaohjus on suomalaisille tuttu järjestelmä. Sitä esiteltiin muun muassa Puolustusvoimien paraatissa Helsingissä vuonna 2012.
Kansainvälisen rikostutkijaryhmän mukaan malesialainen matkustajakone pudotettiin Itä-Ukrainassa vuonna 2014 venäläisella Buk-ohjuksella.
Venäläinen Buk-ohjusjärjestelmä on ollut Suomessa ilmatorjunnan pääkalustona parinkymmenen vuoden ajan. Vasta hiljattain se on korvattu norjalais-amerikkalaisella Nasams II:lla.
Bukien tulo Suomeen varmistui kun Venäjä ilmoitti olevansa halukas lyhentämään Neuvostoliiton velkoja asetoimituksilla. Suomi ja Venäjä sopivat velkojen kuittaamisesta asetoimituksilla 850 miljoonalla markalla eli noin 171 miljoonalla eurolla.
Buk-M1:n takana on pitkä kehitystyö, joka alkoi Neuvostoliitossa jo 1970-luvun alussa. Sotavarustukseen se hyväksyttiin kymmenisen vuotta myöhemmin.
Uuden Bukin torjuntakyky on lähes kaksinkertainen entisiin verrattuna
Esa Kelloniemi
Tuusulan Ilmatorjuntamuseon johtaja, everstiluutnantti evp Esa Kallioniemi, silloinen majuri, oli vuonna 1996 hankkimassa Venäjältä kolmea Buk-patteria. Hän pitää järjestelmää erittäin tehokkaana keskipitkän matkan ilmatorjuntaohjuksena.
– Järjestelmähän on tehty torjumaan hyvin liikkuvia maaleja, jopa ballistisia ohjuksia. Kymmenen kilometrin korkeudessa lentävä matkustajakone on sille erittäin helppo maali.
Suomessa oleva vanhan mallinen Buk-ohjus yltää yli kahdenkymmenen kilometrin korkeuteen. Sittemmin Venäjällä on kehitetty uudempia versioita. Buk M1:n jälkeen on jo tullut käyttöön M1-2. Lisäksi operatiiviseen käyttöön tulee tänä vuonna M3.
– Uusimman version torjuntakyky on lähes kaksinkertainen vanhempiin verrattuna, Kelloniemi sanoo.
Buk ohjus
Buk-harjoitusohjus Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa.Yle
Mitä tapahtuu Suomen Bukeille?
Kelloniemen mukaan osa järjestelmistä hävitetään ja osalle saattaa löytyä uutta käyttöä. Varsinkin järjestelmien ajoneuvoja voidaan tarvita muissa tehtävissä. Yksi patteri saattaa päätyä ilmatorjuntamuseoon Tuusulaan.
– Me olemme esittäneet, että saamme yhden yksikön tänne näytille.
Suomessa Buk-järjestelmä on korvattu norjalais-amerikkalaisella Nasams-ilmatorjuntajärjestelmällä. Siinä käytetään samaa Amraam-ohjusta kuin Horneteissa. Nasams-järjestelmän ulottuvuus ylöspäin on selvästi alhaisempi kuin Bukeilla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Krista Kiurun hallitus voisi käyttää Buk-ohjuksia ampuessaan yksityisen toimivan terveydenhoidon alas ja siirtää 1,9 milj. potilasta terveyden ja hyvinvoinnin keskuksiin.
Ehkä tämä olisi sitä osa sitä keppiä, mitä perheministeri Krista Kiuru lupasi tarjota terveydenhoidon henkilökunnalle.
Muualla maailmalla ihmiset, kuten nyt pääministeriä myöten Britanniassa, osoittavat suosiotaan ja tukea sairaanhoitajille ja lääkäreille.
Suomessa Krista Kiuru tarjoaa keppiä ja ansiotason pienentämistä sekä ohjaa 190 milj. euroa terveydenhoidon hallinnon tehostamiseen sekä 8.,9 milj. euroa koronapotilaiden hoitoon.