Paha jatkaa...

Opin itse eroon kiusaajistani sillä että välttelen heitä. Olemme saman työnantajan palveluksessa, mutta onneksi teemme eri työmuotoa.

Koin vielä pari vuotta sitten, etten voi jatkaa töissä, kunnes keksin työkalun tilanteeseen, saman keinon mitä minuun oli harjoitettu. Välttely, hiljaisuus, tylyys ja kuivakka asiallisuus. Ei minulle luonteenomaista, mutta ainoa keino selviytyä.

Pahinta on työrauhan jälkeen havahtua siihen, että pakkotilanne ja muutokset ajaa minut taas työskentelemään näiden pahimpien kiusaajieni kanssa. Koko kropassa kulkee läpi voimakas paha olo, enkä tiedä enää miten selvitä. Enää ei huoleta korona, vaan se miten enää jaksan kiusaamista alusta.

Pahinta kaikessa on se, että esimiehemme ovat tietoisia asiasta, mutteivät tee mitään, kun eivät uskalla. Eivät halua minunkaan lähtevän, mutta ovat kykenemättömiä ratkaisemaan asiaa.