Apulaisprofessori Pauliina Ilmosen mukaan potilasmäärien kasvu ei ole niin nopeaa, kuin se olisi ollut ilman rajoitteita.
AALTO-YLIOPISTON viikon takaisessa mallinnuksessa arvioitiin, että perjantaina 3.4. Suomessa olisi koronaviruksen vuoksi tehohoidossa vähimmillään 39 ja enimmillään 159 ihmistä. Mallinnuksen alaraja kuitenkin ylittyi reippaasti, sillä tällä hetkellä tehohoidossa on yhteensä 72 ihmistä.
Alarajan ylittymisestä huolimatta Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessorin Pauliina Ilmosen mukaan muutos parempaan näkyy jo datassa potilaiden määrän kasvun hidastumisena.
– Voi tuntua hassulta, että matemaatikko sanoo tilanteen menevän parempaan suuntaan, vaikka potilasmäärät kasvavat. Potilasmäärien kasvu ei kuitenkaan ole niin nopeaa, kuin se olisi ollut ilman rajoitteita. Tämä on valtavan hyvä asia, Ilmonen kertoo.
VAIKKA muutos parempaan näkyy datassa, Aalto-yliopiston tutkimusryhmällä ei ole vielä antaa uusia tulevien potilasmäärien mallinnuksia.
– Muuttuva tilanne tekee mallinnuksen tekemisen hankalaksi. Mutta sehän on hyvä asia, että tilanne muuttuu.
– Joka ainoalla katkaistulla tartuntaketjulla on kerrannaisvaikutuksia. Katkaistuilla ketjuilla on todella iso merkitys.
AALTO-YLIOPISTON viikon takaisessa mallinnuksessa arvioitiin, että perjantaina 3.4. Suomessa olisi koronaviruksen vuoksi tehohoidossa vähimmillään 39 ja enimmillään 159 ihmistä. Mallinnuksen alaraja kuitenkin ylittyi reippaasti, sillä tällä hetkellä tehohoidossa on yhteensä 72 ihmistä.
Alarajan ylittymisestä huolimatta Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessorin Pauliina Ilmosen mukaan muutos parempaan näkyy jo datassa potilaiden määrän kasvun hidastumisena.
– Voi tuntua hassulta, että matemaatikko sanoo tilanteen menevän parempaan suuntaan, vaikka potilasmäärät kasvavat. Potilasmäärien kasvu ei kuitenkaan ole niin nopeaa, kuin se olisi ollut ilman rajoitteita. Tämä on valtavan hyvä asia, Ilmonen kertoo.
VAIKKA muutos parempaan näkyy datassa, Aalto-yliopiston tutkimusryhmällä ei ole vielä antaa uusia tulevien potilasmäärien mallinnuksia.
– Muuttuva tilanne tekee mallinnuksen tekemisen hankalaksi. Mutta sehän on hyvä asia, että tilanne muuttuu.
– Joka ainoalla katkaistulla tartuntaketjulla on kerrannaisvaikutuksia. Katkaistuilla ketjuilla on todella iso merkitys.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kunnes tulee taas se kuuluisa musta Maanantai....
THL:n arvion mukaan influenssakaudella 2017–2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1 000 henkeä.
Suomessa kausivirus tappoi siis virallisesti n.1000 ihmistä v 2018 . Nyt uusi virus on tappanut vain n 20 vaikka on monen asiantuntijan mukaan liikkunut jo yli 6 kk.
Trumplandissa kuolleita on jo väkilukuun suhteutettuna viisi kertaa enemmän mikäli tilastot ovat luotettavia. Usassa kuolleita saattaa olla paljon enemmänkin, koska siellä ei suostuttu myöntämään ongelmaa aluksi. Diamond Princess karanteeniin, mutta toinen sairastavien laivan matkustajat täyden Floridalaisen lentokentän läpi vapaaehtoista karanteenia pitämään. Sieltä Spring Breakia juhlimaan.
Suomen totuudentorjuntalinja on tehokas.
Testaamisen rajoittaminen ensisijainen keino.
Korvat heiluen väitetään että testauskapasiteettia muka ei ole.
Tosiasiassa kahdekin yliopiston labrat tuplaisivat kapasiteetin.
Maailmankatsouksellisista syistä Kiurun ja Marinin hallitus ei voi ostaa testauskapasiteettia yksityisiltä terveystoimijoilta.
Eikös yliopisto ole riittävän punainen toimija?
Ei koronaa voi edes verrata kausiinfluenssaan. Tuntuu käsittämättömältä että jotkut idiootit tekee vertailuja. Esim kiinassa ihmiset kuolivat sairaalan odotustiloissa joten normaali influenssa juu.
Koronaan on kolmessa kuukaudessa kuollut n. 60.000 ihmistä.
Dresdenin pommituksissa kuoli n. 200.000 ihmistä pelkästään
Sota kuin sota, virussota on pitkäkestoisempi, nähtäväksi jää mitä se tuo tulleessan, mutta Englannin Churshill kyllä tappoi monin verroin tahallisesti kuin virus nyt ja hänet vielä ylennettiin ja häntä kumarreltiin. Onneksi se tappajavirus on poissa ainakin iäisesti.