Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mjoo
Taustameluksi luokiteltava kiintiökirjoittaja tuskin saa aikaan muuta kuin työtuolinsa narahtelua, mutta ehkä tämä harmiton nitinä silti aiheuttaa seismistä hälinää herkissä mittalaitteissa.
(Reps)
Kummallista
Vieläkin hihityttää. Taidan olla koomikko.
(Hirn)
Bonsaikissatkin naurattaa.
(Hirn)
https://www.riemurasia.net/kuva/Kissat/59516
Muistuttaa ihan palstan pakkaustyyliä.
(Hihitystä)
...
https://youtu.be/PT5OuSIxA40
...
Jaahas.
Taustamelu muuttuu musiikiksi, jos sen tekee osaava säveltäjä, kuten John Lennon: https://www.youtube.com/watch?v=SNdcFPjGsm8 . Tuo jos olisi taukoamattomana taustameluna kuulunut Stocmannin tavaratalon ämureistä niin ei olisi tarvinnut aloittaa yrityssaneerausta. Maksavia asiakkaita olisi tullut liiaksi asti ja heidät olisi täytynyt haitta-asiakkaina karkoittaa Sokos tavarataloon.
Mjaa
Oletko koskaan ajatellut variaatioiden loputonta määrää? Eräs variaatio on sellainen, ettei Beatles lainkaan kolahda, vaan tuntuu jopa vastenmieliseltä äänikokemukselta vailla varsinaista syytä tähän.
Ei tipu eikä lirise.
(Hihitystä)
https://www.youtube.com/watch?v=gk6-daEMygo
Mjuu
Ajatelkaapa vaikka sellaista vaihtoehtoa, että intensiivisesti kirjoittavan ihmisen teksti aiheuttaisi samanlaisia tuntemuksia minulle kuin Beatlesin musiikki.
Oi voi
(Hirn)
Niin
Mikä siis tekee hyvästä huonoa ja huonosta hyvää?
Otetaan vaikka megabändi Abba tai Metallica.
Saan sisäisen syyhyn näiden musasta.
Entä Led Zeppelin?
Vaivon kooman tapaiseen tilaan kuullessani niiden renkutuksia.
(Hihitystä)
Tuosta tuli mieleen että luen todella vähän. Lukeminen on erittäin tuskallinen prosessi, sillä ajantajuni ei lakkaa, eli siis teksti ei vie mennessään, vaan laahaa perässä.
Tämä on erittäin kiusallinen piirre hahmossani - tai kenties varjossani.
(Naurua)
Näin eilen hauskan kuvan. Kuvassa oli kahden naisen kasvot liitetty yhteen. Toinen naisista oli Natalie Portman ja toinen Keira Knightley. Eli puolet ja puolet.
Tällaisia vielä näkee, mutta sellaista harvemmin näkee, että näkee heti ensimmäisellä vilkaisulla yhdessä kuvassa kaksi naista.
Ei kuvatuunailu kovin kaksinaista muutenkaan.
(Hihitystä)
Palataanpa tuohon Beatlesiin.
Jos yrittäisin hahmottaa mitä tapahtuu silloin kun kuulen näiden heppujen musaa, niin avaisin keissiä näin: Minussa on tyhjiä huoneita, joiden hämärässä välähtelee erivärisiä valoja. Lattian poikki pyörii irrallinen kärrynpyörä. Katossa, siellä tuutii liikkumattomia ilmapaloja. On hämärää. Ikkunalaudalla lojuu avoin kirja, ja juuri tulin kulkeneeksi huoneen halki, vaikka olen yhä puolitiessä.
(Hihitystä)
Otetaan jokin romaani tähän eteen ja yritetään lukea.
Liza Marklund on tuossa hollilla.
Vedin viime kesänä maahan uponnutta vanhaa, ruosteista piikkilankaa irti mullan povesta kaikin voimin.
Kun jokin on vaikeaa, niin se todellakin on sitä.
(Reps)
Niin
Funtsitaan jotain satunnaista palstakirjoittelijaa.
Luuleeko hän tosissaan, että kaltaiseni ihminen lukisi jotain hänen kirjoittamaansa?
(Reps)
Riippuu siitä mitä lukee. Gianni Vattimon Läpinäkyvä yhteiskunta on kivireen vetämiseen verrattava kokemus. Parempaa luettavaa on Teivo Teivaisen Valtioiden kurinalaistaminen globalisoituvassa maailmassa tai vaikkapa Sven Krohn:n Ydinihminen.
Yhden sanan tekstit ovat alkaneet kiehtoa minua kuin kaikkialle ulottuvat köynnökset kietoutuvat kaikkeen ulottuvissa olevaan.
Yhden sanan tekstit
Huippuluokan ajatus.
(Hihitystä)
Sanattomat tekstit hakkaavat ne.
Funtsikaa että menisi vaikka Akateemiseen ja ostaisi 300 sivuisen kirjan, jossa on vain yksi sana sisällä.
Jossain siellä.
(Hirn)
Erona tyhjään kirjaan, tällaista yhden sanan kirjaa ei voi itse täyttää tekstillä, koska tämä yksi sana pilaa luodun kokonaisuuden - oli oma teksti sitten kuinka hienoa ja arvokasta tahansa.
(Naurua)
Bingo!
Keksin kuin luonnostaan ensimmäiseen kirjaani sen ensimmäisen ja viimeisen sanan.
Lumisokeus
(Hihitystä)
Funtsikaa kuinka hienoa mökkilukemista! Siinä killuisi Funeaun tuore romaani kädessä riippukeinussa (tai trampalla) ja nauttisi mestarin luomistyöstä.
Fantastista.
(Reps)
Dialogi
- Vaimo!
- Mitää!
- Missä sä olet?
- Kasvimaalla!
- Tää Funeaun uusi romaani on nerokas! Jopa minä yllätyin!
- Mitää!
- Tuo kaljaa!
(Hihitystä)
Tunsin olevani kuin huumattu. Tuijotin sanaa sokaistuneena, ja mielessäni vyöryivät alas vuorenrinteitä valtaisat lumimassat pirstoen kaiken tieltään; puut asumukset ja aidat. Kirkkaus oli niin kivuliasta, että tuntui siltä kuin paperiveitsiä työnnettäisiin läpi ohimon, läpi silmien ajatusten pimeyteen asti. Sydämeni hakkasi, mutta sana vangitsi itseensä, häikäisi ja kannatteli piikkimatollaan taivaiden korkeuksissa.
Olin pudota trampoliinilta, sillä se tuntui keikkuvan.
(Hirn)
Vähitellen kipu hellitti, ja tilalle syntyi ontto olevaisuuden tunne. Ihminen painoi jotain ja oli jossain. Tällaisen olomuodon äkkinäinen käsittäminen minimoi ihmisen tämän omien fyysisten rajojen sisäpuolelle.
Vaimoni oli noussut seisomaan kasvimaalla. Hän venytteli selkäänsä. Suuri valkoinen hattu loisti kuin sädekehä kauniiden kasvojen yllä, ja vartalon kaarrosten ja linjojen tuttuus ja tavanomaisuus oli saanut uuden ulottuvuuden. Hän loisti siinä omalla paikallaan upeana ja voimakkaana persoonana, joka oli juuri päihittänyt rikkaruohoarmeijat, ja kitkenyt itsensä näkyviin.
(Hihitystä)
Piitlessi musiikki on samaa mitä on sinun kirjoituksesi. Pelkkää älämölöä. Piitlessi sävelsi, sanoitti ja esitti. Sinä teet aivan samaa, tosin ilman sävellystä ja esittämistä. Kaikki mitä on Piitlessi musiikissa ja sinun kirjoituksissa on täysin verrannollista keskenään. Paitsi että Piitlessi oli ammattitaitoinen omana aikanaan.