No, me on oltu kohta 2v naimisissa ja raskausaikana se alko siis miehen puhumattomuus. Nyt poikamme on 10kk ja tää on ihan älytöntä! Se ei puhu mitään, ei katso, ei koske, on vaan ja jos siltä yleensäkkin kysyy jotai vaikka vaan et mennäänkö kauppaan niin se ei vastaa! Sitte mä ahistun ku pitää joka kysymykse perään rääkästä et VASTAA tai KUULITKO, vaikka tästä on sovittu muka jo. Sitte kun mä oon loukkaantunu se leikkii ettei mitään ole, vaikka siitäkin on sovittu ja se on luvannu et riitoja ja mökötystä ei pitkitetä! Se ei voi tulla sopimaan ikinä! No, avioerossa on harkin menossa joten ei ku jatkoa hakemaan...KOHTALOTOVEREITA ONKO HEITÄ? MITÄ MÄ TEEN?
ei vastausta...
itkut
5860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
eroa. miehesi ei halua olla kanssasi, hän haluaa erota. joten hanki itsellesi ja lapsellesi asunto, muuta pois. ota ero.
tuommonen suhde on täysin sairas. ei noin käyttäydy ihminen, jos välittää toisesta!!!! SIIS ihan oikeasti: jos miehesi välittää sinusta, hän ei käyttäydy tuolla tavalla! tuo on välinpitämättömyyttä , rakkaudettomuutta.
rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpintämättömyys. kun toinen ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
eteen tulee eron myötä tapaamisoikeus ja elatusvelvollisuusjutut. mutta ne on sovittavissa ja pieniä tommosen henkisen väkivallan edessä.
juttu. Alkoi toisen raskauden aikana, heti alussa. Kuulin kaikki mieheni asiat, mitä yleensä kuulin, kun hän puhui kavereidensa kanssa puhelimessa. Jos kysyin, miten töissä meni tänään, hän vastasi korkeintaan, ettei mitään. Yleensä ei sitäkään. Sitten hetken päästä soi puhelin, kaveri soitti ja sille riitti pitkät pätkät juttua, mitä töissä tapahtui ja millainen asiakas tuli jne... Vaikutti tosi epätoivoiselta.
Mut tilanne parantui, en tiedä miksi. Nyt kaikki on kunnossa. Itse epäilen, että hänellä ole vaikea masennus, mitä hän ei myönnä tai ehkä tunnistakaan itse. Joka tapauksessa se ei ollut pysyvä tila.
Kuulostaa kyllä pahasti siltä, että miehesi on pahasti "lukossa" ja vaatii ammattiapua selviäkseen tilanteesta ja päästäkseen eteenpäin. Menkää yhdessä ja vaikka väkisin jos ei muu auta, eihän tuollaisesta elämästä pidemmän päälle tule mitään!
Jotenkin vain mieheni yx ilta koetti puhua kun olin jo kämppää kattelemassa. Itkettiin ja juteltiin. Hän lupasi mennä juttelemaan asiantuntialle ja ja meni! Nyt meillä on yhteinen aikai ens viikolla! Kyllä hän sittenkin on valmis tekemään jotain meidän eteen... KIITOS MYÖS TEILLE!
Miehelläs on varmaan pallo kadoksissa sen vuoksi, että teillä on nyt oma lapsi. Se muuttaa elämää niin monella tavalla.
Eikä miehet mitään vaimoilleen puhu ainakaan tunteistaan. Ne yrittää, muttei osaa. Mies voi olla myös niin kotiutunut olemaan kanssasi, ettei tarvitse skarpata ja kuunnella, vaan voi olla möllöttää vaan sohvalla.
Miehelle pitää kolmena kappaleena ja kirjallisena ilmoittaa kaikki tärkeät asiat, jotka mielestäsi miehesi pitäisi muistaa. Ei niillä päässä mikään pysy, kun ne ajattelee niin yksniitisesti vaan yhtä asiaa kerrallaan.
Teippaa vaikka vessan peiliin lappu, jossa lukee punasella tussilla päivän tärkeet menot tai ostokset. Kyllä se mies yleensä ainakin yrittää ne silloin muistaa.
Ei miehet pysty ajattelemaan muuta , kuin yhtä asiaa kerrallaan. Vai ootko huomannut, että miehesi pystyisi yhtäaikaa hoitamaan lasta, täyttämään pyykkikonetta, keittämään puuroa ja puhumaan puhelimessa? Jokainen nainen sen sijaan pystyy... Eli ongelma on siinä, että miehesi ei pysty eläytymään sinun tunteisiisi etkä sinä miehesi tunteisiin, koska olette eri sukupuolta. Mutta voitte yrittää opetella.
Aloita Sinä alusta: anna miehellesi ylenpalttisesti huomiota ja kiitosta, kuten suhteenne alussakin, kun olit umpirakastunut. Nyt olet väsynyt pienen lapsen äiti ja kotitalouskone, ei silloin kovin helposti tule miestä kehuttua, kun vaan väsyttää ja ottaa kupoliin, Mutta yritä edes! Kuka muu miestäsi kehuisi/kuuntelisi/lohduttaisi/rohkaisisi?
Kun tarviit itse kuuntelijaa, on parasta soittaa likkakaverille, se on parempaa terapiaa kuin se ,että yrittää saada miehen ymmärtämään elämäsi solmuja.
Mutta hyvä, että ootte päässeet jo pitemmälle.
Elämä on kovaa silloin kun lapset on pienet, mutta niin rikasta kuitenkin! Voimia!