Ahdistaa...

Tahdonko tosiaan kirjoitti:

Minulla on ihan varmasti maailman ihanin mies.Ongelmani onkin hänen parhaan ystävänsä tyttöystävä.En kerta kaikkiaan tule toimeen hänen kanssaan.En ylipäätään välitä paljoa hänen ystävästäänkään.Olen kyllä asian poikaystävälleni ilmaissut,mutta hän ei halua luopua ystävästään.Enkä sitä häneltä vaadikaan,mutta yhteiset hetket on minulle yhtä tuskaa,kun joudun kuutelemaan sitä kaakattavaa muijaa.Nyt miehet ovat suunnittelemassa yhteistä projektia,joka tarkoittaisi sitä,että viettäisimme n.puoli vuotta yhdessä ulkomailla(eri asunnot,mutt tiiviisti yhdessä)Pelkkä ajatuskin ahdistaa.Tämä kyseinen nainen kun ei osaa wc:n mennä ilman tukea.Mielestäni hän kärsii jonkin asteisesta läheisriippuvuudesta(vaikken mikään lääkäri olekaan)Kuinka mielelläni lähtisin mieheni matkaan ja olisin hänen tukenaan,mutta ajatus hänen ystävästään ja hänen mielipuolesta tyttöystävästä saa minut todella harkitsemaan koko lähtöä.Poikaystäväni mielestä dramasoin tilannetta ja on sitä mieltä,että naikkonen kyllä rauhoittuu.Poikaystäväni kaveri on myös mielestäni vähintäänkin kummallinen.Hän on sentään 34 vuotias,mutta soittelee poikaystävälleni n.4 krt päivässä kysyen mitä ihmeellisempiä asioita.(ei osaa itse tehdä mitään ratkaisuja)En jaksaisi olla missään tekemisessä tämän pariskunnan kanssa,mutta he ovat osa elämäämme.Täytyykö minun tosiaan luopua kunnollisesta miehestäni vain päästäkseni eroon tästä pariskunnasta?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä