Olenko minä täällä ainoa vai onko muilla sellainen tunne että kerta kaikkiaan alkaa oleen positiivisuus ja yritteliäisyys lopussa näin kevään alkaessa. Olen kohta ollut 5 vuotta työelämässä ja palkka on edelleenkin säälittävät reilut 1600 euroa kuussa ottaen huomioon että minulla on alempi korkeakoulututkinto. Joka kuukausi on taistelu että saan pakolliset maksut maksuun ja auton käyttökulut jota työssäni tarvitsen. Monilla tutuistani jotka ovat vastaavasti kouluttautuneet tai alemmin on asiat hyvin. Reilun 30 000 euron vuosipalkka, oma talo, hieno auto ja mahdollisuuksia täynnä oleva työpaikka. Uutta parempaa työtä olen herkiämättä etsinyt mutta olen täysin turhautunut koska valinta prosessit ovat tavattoman pitkiä ja joutuu monta kertaa käymään monesti jopa satojen kilometrien päässä työhaastatteluissa eri osastojen pomojen luona saadakseen kuulla negatiivisen päätöksen ja sitten nykyisessä työpaikassa joutuu ottamaan palkattomia vapaa päiviä mitä ihmeellisimmillä selityksillä tai sairaslomaa (jos muu ei auta) haastattelujen ajaksi. Nyt alkaa voimat ja elämän into oleen lopussa ja en tiedä mikä neuvoksi. Pitäisikö vain tyytyä nykyiseen tilanteeseen, jatkaa nykyistä alipalkattua onnetonta duunia ja elää vain tätä harmaata typerää arkea eteenpäin ilman toivoa paremmasta vai tehdä jotain radikaalia esim. myydä omaisuutensa ja lähteä vaikkapa ulkomaille ilman sen suurempia odotuksia ja katsoa mitä eteen tulee.
Kevät masennus
Pakko tehdä jotain
4877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viimeiset 2 vuotta työmarkkinoilla on ollut huono tilanne: yritykset eivät ole rekrytoineet uutta työvoimaa, eikä vapautuviakaan paikkoja välttämättä ole täytetty.
Tällainen tilanne ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Huonoa suhdannetta seuraa aina parempi aika, ja niin tulee käymään nytkin. Viimeistään parin vuoden sisällä työtä alkaa taas olla paremmin tarjolla. Myös suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle alkaa vaikuttaa työmarkkinoihin vuoden 2005 jälkeen.
Työvoimapulaa Suomeen ei tule, mutta tilanne kyllä paranee selvästi nykyisestä.
Vihjaa jollekin "epäluotettavalle" henkilölle että olet saanut hyvän tarjouksen jostain toisesta firmasta. Se on uhkapeliä, mutta voi johtaa parempiin tehtäviin nykyisessä firmassa - jos ne on edes mahdollisia.
Miten voit sanoa että 1600 on huono palkka?? No itselläni palkka on melkein 2000, mutta työ on todella stressaavaa ja mulla onkin livattu että saan samanss työyhteisössä ns alemman työpaikan. Tosin palkka laskee varmaan alle ton 1600, mutta ei se mua haittaa. Tuun sillä todella hyvin toimeen vaikka olen perheellinen ja asun kaukana palveluista (eli tarvitsen auton jne). Talo lainakin on haaveissa ja senkin kuulemma saisin, kun sopiva kohde vain löytyy. Koulutukseni on alempi korkeakoulu tutkinto.
Ihmetyttää tää nykypäivän kulutusahneus ja rahan himo. Vähemmälläkin tulee toimeen aivan hienosti.
Kyllä vähän samanlaisia tuntemuksia on ollut, tosin mitenkään liittymättä kevääseen. Itseasiassa kevät piristää kovasti.
Mutta: negatiiviset asiat nousevat pintaan niiiin helposti. Muista että sulla on aina se fiilis minkä itsellesi teet. Kliseisesti, voisi sulla olla asiat paljonkin huonommin. Ja AINA löytyy joku johon voit itseäsi verrata, joku jolla menee vielä paremmin. Sitten kun saavutat tuo mistä kommentoit (30ke/v, talo, hieno auto), alat vertaamaan itseäsi johonkin muuhun, joka tienaa 75ke/v jne. Ja taas on paha mieli.
Kannattaisi ajatella positiivisesti, kyllä se tilanne siitä parantuu kun kerran sinulla on siihen tahtotila. Se, että olet jo saanut aikaiseksi työnhakua, on positiivista.
Kuulostaa vaan niin p*rkleen kliseiseltä, mutta niin se vaan on: nauti elämästäsi nyt, eikä vasta sitten kun sulla on 30ke/v-tulot, hieno auto, talo, kesämökki yms. yms. Tuo lista ei lopu koskaan. "Sitten kun" -elämään ei saisi sortua.