...ehdokkaita riittää ja itseänikin vastakkainen sukupuoli varsin vilpittömästi kiinnostaa.
Syy:
En vaan yksinkertaisesti jaksa sitä sosiaalista kyttäystä, arvottamista ja valtataistelua, mikä parisuhteeseen liittyy.
On kuin sosiaalinen apinalauman hierarkia potenssiin kymmenen seurustella vakituisesti.
"Ei kelpaa", salailua, utelua, pihtaamista, juuri tuota tilivelvollisuutta jokaisesta menosta, sanasta, rahankäytöstä...
Siihen päälle pitäisi toista vielä osata jotenkin rakastaa juuri siten kun hän haluaa!
Auts😕😲...tällä hetkellä juon viiniä yksin kotona soffalla kaikessa rauhassa. Tuli vaan mieleen.
Mielipiteitä sinkuloilta?
Syy:
En vaan yksinkertaisesti jaksa sitä sosiaalista kyttäystä, arvottamista ja valtataistelua, mikä parisuhteeseen liittyy.
On kuin sosiaalinen apinalauman hierarkia potenssiin kymmenen seurustella vakituisesti.
"Ei kelpaa", salailua, utelua, pihtaamista, juuri tuota tilivelvollisuutta jokaisesta menosta, sanasta, rahankäytöstä...
Siihen päälle pitäisi toista vielä osata jotenkin rakastaa juuri siten kun hän haluaa!
Auts😕😲...tällä hetkellä juon viiniä yksin kotona soffalla kaikessa rauhassa. Tuli vaan mieleen.
Mielipiteitä sinkuloilta?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Apinoitahan me ollaan, ei sen kummempia.
Tietty vois miettiä henkistä kehitystä, vapauden antamista toiselle ym. mut eihänse melkein koskaan niin mene, vaikka olis olevinaan hyvinkin korkealla ihmisyyden tasolla.
Että kippus vaan.
Kirjoitetaanpa kerrankin palstan nimen mukaista asiaa kun kysytään.
Naisista (noin yleistäen) lähtee usein niin paljon puhetta, kommunikaatiota ja muuta höpönlöpöä, että ihan jo se riittää perusteeksi viihtyä omassa rauhassa tällaiselle erakommalle kaverille.
Nainen on kohtuullisen helppo saada puhumalla, mutta kuka sitä sitten jaksaa pidempään kuunnella?
Esim. näitä lällyketjujakin mitä täälläkin on. Eihän niitä jaksa kukaan. Tänään oli sentään mielenkiintoinen betoniraudoitusketju.
Onko maailmassa naisia, joilla on miehen aivot, eikä tarvetta puhua ja seurustella koko ajan? Tekis silläkin aikaa vaikka linnunpöntön.
Onhan niitä. 👍🏼
Miehen elämän ei tarvitse olla hiljaa murjottamista ja tekemistä tekemisen perään. Se voi sitäkin olla, mutta ei sen tarvitse. Suomalaisessa kulttuurissa miehen rooliksi on langetettu mutismi ja murjottaminen.
Mitäs siitä kulttuurista. Kannattaa elää niin miltä itsestä tuntuu.
Se tulee sisältä, ei se ole mistään ulkopuolelta imetty. Olin erakko ja rakastin rauhaa jo pikkupoikana. Ihmiset ja (kannaltani suhteellisen turha) kommunikaatio väsyttävät minut.
Keskimääräinen nainen on aivan liian sosiaalinen olento, jotta kestäisin sellaista pidemmän päälle.
Juu, en sinua meinaannutkaan henkilökohtaisesti vaikka sulle kommentoin asiaa. Minäkin olen erakko, vaikka palstalla tykkäänkin olla 'puhelias', irl en sitten niin enää olekkaan.
Yllätysmomentti monille minut tavanneille.
Monet miehet vaan omaksuu kulttuuristakin juttuja. Etelä-Euroopassa on esimerkiksi aivan toisenlaisia miehiä, mitä suomessa. Mitä tulee puheliaisuuteen.
Sikäli en siis ihmettele, miksi vilkkaammille ja puheliaille naisille joku Etelän helmi on mukavempaa seuraa miehenä, kun meidän suomalaisten miesten puhuminen on vähän väkinäistä. Disseä ei sitten lasketa tähän genreen mukaan. :)
Jollakin tavallahan me olemme kasvatuksen ja kasvuympäristön tulosta kaikki, geenien lisäksi. Olen tiedostanut oman poikkeuksellisuuteni jo kauan. Keskimääräinen suomalainen mieskin on melko sosiaalinen tapaus, jos minuun vertaa.
Tämä on erakolle mainio tapa toteuttaa muutama ajatuksenvaihto.
Tämän saa aina kiinni :)
Totta. Sä olet sitten varmaan aikalailla samanlainen kun mun puolisoni. Se ei tosiaan juttele välttämättä yhtään mitään vuorkausiin, jos ei ole asiaa. Otatko kahvia tms. voi kysyä. Tai ilmoittaa, että menen tuonne. Lapsille juttelee kyllä enemmän, mutta ei tosiaan puhu vaikka viikkoon, jos ei ole mitään asiaa. :)
Mulle se taas sopii, koska en itsekään jaksa lässyttää turhaan irl. Täällä saa äkkiä ihmisistä toisenlaisen kuvan, kun osa on sosiaalisia vain täällä. Kuten meikäläinen.
Itse olen myös ollut ikäni omissa oloissani viihtyvää sorttia ja en paljon jaksa höpöttää turhaan diipa daapaa väsymättä ja kyllästymättä, lähtemättä seurasta pois. Toisin kun mun isäni taas on kalkattaja ja väsyn häneen hetkessä. kaikki turhatkin asiat, uten aamutimet on kerrottava puhelimessakin vaikkei muuta asiaa oliskaan.
Ihan älytöntä, vähän kun facebook päivitykset. Tein kakun, söin kakun ja nyt istun paskalla. Ei siis mitään oikeeta asiaa. :)
Jostain syystä olen ikäni hakeutunut miesten seuraan kyläillessäkin, kun naiset juttelee yleensä niin turhia ja rasittavia juttuja. Eikä pahalla naiset, niin se vaan on.
En ole ollenkaan kiinnostunut sellaisista naisista, joten mulle ihan sama.
Puheessakin täytyis muistaa erottaa laatu ja määrä.
Määrällä pystytään monia hämäämään, ja jotkut ilmeisesti ovat ihan tämän määrän perässäkin.
Noita sun keskimääräisyyksiäs vinouttanee se, että ekstrovertit ovat paljon näkyvämpiä tyyppejä kuin me introvertit, tietystikin..
Juu, samaa sivusin tuossa toisessa kommentissani. Joskus on mukavaa hölöttää (kuten täällä) kaikea vähemmän tärkeää. Toiset vetää viinaa pään täyteen purkautuakseen, minä taas höpötän laidasta toiseen palstalla erilaisten ihmisten kanssa. Se on mun viina ja purkautumista.
Markus pukee meikit ja mekot, kuka mitenkin ilmaisee itseään ja purkaa sisintään näkyviin.
Irl harva jaksaa oikeasti pulputtaa niin paljon jonninjoutavaa kun täällä, missä ärsykkeitä on paljon enemmän kun ril. :)
Itse en ole käyttänyt somea koskaan.
Että ehkä se kertoo tarpeestani pälättää tai olla tietoinen muiden pälätyksistä.
Some eli facebook, lojuu mullakin aika tyhjillään. Työkaverit joskus vaati liittymään, jos tulee töitä tai töihin liittyvää asiaa voi siellä näppärästi ilmoitella. Mä käyn siellä lähinnä lukemassa Espanjan uutiset (ryhmä) ja katsomassa onko Disse kirjoittanut mitään tai jos on hänelle asiaa. Muuten ei juuri kauheasti sinne vaivaudu avautumaan.
Tämä on ainoa mun avautumis paikka. :)
Ainoa niin kun yhtään missään.
Facebookin olen poistanut kertaalleen käytöstä ja poistaisin taaskin, jollei olisi muutama ystävä sen päässä.
Voi olla. Mutta jos asiasta aikoo keskustella edes jollain tavalla tiivistetysti, niin on pakko yleistää ja keskimääräistää.
Joo, mutta kun puolet porukasta on introverttejä ja sä puhut vain siitä toisesta puoliskosta.
Tämä on somea☝️
Vai?
Mulla on facebook, twitter ja instagram rekattuna, kun joskus on halunnut jotain nähdä/ tietää, mutta ei mulla noissa ole mitään juttuja.
Mielestäni introvertti ei ole synonyymi hiljaisuudesta tykkäävälle.
Tunnen eräänkin introvertin, joka kommunikoi makuuni aivan liikaa kun tutuksi on päässyt. Sattumalta hän on nainen :)
No jotkut introvertit ovat vain introvertimpia kuin toiset introvertit.
Jos esiinnyn täällä täysin anonyyminä tuntematta oikeasti ketään, niin kyllä tämä on enemmänkin keskustelupalsta. Tietysti sillä edellytyksellä, että täällä joskus jostain keskusteltaisiin. Ainakin tällaisia alustoja oli netissä jo kauan ennen kuin nykyiset some-nimityksen tuottaneet sovellukset tulivat.
Kait tämä jonkinlaista anonyymiä somea voi edustaa.
No silloinhan minä en puhu mistään puolesta porukasta, vaan omasta tasosta suhteessa muiden tasoon.
Puhua pulputat ihan liikaa..
Olkaamme hetki hiljaa.
Sama juttu. Saisin naisen mutta sit parin päivän päästä ei kiinnosta enää yhtäään. Monet naiset kiinnostuneita mutta en oikein jaksa uskoa että ovatkaan tosissaan.
Hmm. No ei tuo kovin terve suhde olisi. Suhteita on monenlaisia ja itselle sopivat pelisäännöt pitää sopia SUHTEEN ALUSSA SELVÄSTI! Turha nillittää jälkeenpäin. Sulla selkeästi on huonoja kokemuksia. Harmi. Hyvää jatkoa ja parempaa onnea. Sinkkuna tai suhteessa.
Minä olen sitä mieltä, että jokainen itse tekee itselleen joko onnen toisen kanssa, tai onnettomuuden. Jokaikisellä ihmisellä on ainakin tässä maassa mahdollisuus vaikuttaa.
Moni tuntuu täälläkin olevinaan ainakin tietävänsä mitä tahtoo, mutta syyttää sukupuolesta riippumatta toisia siitä, että sitä ei vastaan kävele.
Utelias löytää ja valmiiksi tietävä saa mitä luulee tietävänsä.
Joku keksikin tään tiivistää... Tyhjän saa pyytämättä.😃
En ole sinkula vaan onnellisessa parisuhteessa. Vastaan silti.
Luettelemasi esimerkit ovat henkistä väkivaltaa, enkä ymmärrä, miksi yleistät ne kaikkien parisuhteiden ominaisuuksiksi. Villi veikkaukseni on, että lapsuudenkodissasi on ollut samanlaista, etkä sen vuoksi ymmärrä tai osaa vaatia parisuhteelta enempää.
Hetkoinen joo kuin ukkoinen, minihame naikkonen..... Elokuva Rob Zombien tämä uusin hyvä: 3 from Hell, pityäisi katsoa uudelleenkin, onkohan saanut valmiiksi uutta jotain se oli tekemässä uuttakin mutta tietysti korona-pelin kiekot hidastavat tekemisiä kaikilla Kaliforniassa.
t. El Cuco.
Jaaa, jotenkin tuntuu että nykyään on aika vähän enää niitä miehiä, jotka jaksaa mitään tai viitsii mitään. Heiveröisiä piipittäjiä, joilla loppuu hartiapankista potku, kun näkee lapion ja kottikärryt. Eihän semmosia pulkalla perässä vedettäviä enää viittisi ottaa.
Helpompaa, kun hoitaa itse asiansa.
Erilaisia virus-aiheisia elokuvia ovat jotkut alkaneet keräämään karanteenissa ollessaan. Jännä tieteisjuttu oli Andromeda Strain... sellainen organismi joka muuttaqa ihmisen veren jauheeksi.
Naiselle sanoo että: en nyt tällä kertaa jaksaisi enää laittaa pippeliäni pimppiisi kun se on nyt vähän kulunut jo sadan edellisen naisen pimppien johdosta, se on hieman väsynyt.
Miksi ap teet asiasta ongelman. Kun tykkäät elellä yksin niin ei sinun sitä tarvitse kenellekkään perustella, edes itsellesi. Mutta ei passaa silloin valittaa naisettomuutta tai miehettömyyttä, elämässä kun on paljon myitakin kivoja juttuja. Älä tuhlaa turhaa energiaasi turhan märehrimiseen. Mä uskon, että korona-aika on ehkä saanut ihmiset miettiin mitä elämältä haluaa. Onko kivaa olla sinkku? Onko kivaa olla parisuhteessa? Onko itellä kiva työ? Oonko tehnyt liikaa työtä ja mitä jos työpaikka meneekin alta? Tai haluunko vaihtaa työtä ym.