Huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi nimettyjen maatalouden ”avainhenkilöiden” joukossa on HS:n tietojen mukaan myös tulijoita, jotka eivät ole koskaan olleet Suomessa ja joilla on vain vähän kokemusta. Pieni osa listalla olevista henkilöistä on myös sellaisia, joille ei voitu tai ei voida myöntää oleskelulupaa Suomesta.
Hallitus antoi maaliskuussa poikkeusluvan tuoda Suomeen ulkomailta 1 500 huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi nimettyä maataloustyöntekijää. Heistä noin tuhat tulisi Ukrainasta.
Suomen rajat ovat kiinni, mutta maa- ja metsätalousministeriö sekä maatalouden etujärjestö MTK saivat poikkeuksen läpi. Poikkeusta perusteltiin sillä, että tiloille tarvitaan satokauden alkuun kokeneita, tilat tuntevia työnjohtajia ja muita ”avainhenkilöitä”. Ajatuksena oli myös, että he opastaisivat myöhemmin palkattavia.
Toistaiseksi Suomeen on päässyt vain 450 kausityöntekijää. Sunnuntaina kävi ilmi, ettei ainakaan suoraan Ukrainasta ole näillä näkymin tulossa lisää. Maaseudun Tulevaisuus kertoi tiistaina, että ukrainalaisia kausityöntekijöitä olisi kuitenkin tullut maanantaina kuusitoista Suomeen Valko-Venäjän kautta.
Satokauden ajalle tarve on yhteensä ainakin 15 000:lle työntekijälle. Maatilat ovat olleet haluttomia palkkaamaan työvoimaa Suomesta. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti maanantaina, että potentiaalisia työntekijöitä olisi lähes 32 000.
Lista avainhenkilöistä koottiin niin, että Huoltovarmuuskeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö määrittivät kriittiset tilat ja sen, montako työntekijää ne voivat saada. Sen jälkeen maatilat ilmoittivat haluamansa työntekijät nimeltä.
Aivan valtaosa listalla olevista vaikuttaakin olleen aiemmin töissä Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola sanoo, että joukossa on kuitenkin myös sellaisia, jotka eivät ole olleet Suomessa aiemmin.
”Ohjeena oli, että viljelijät esittävät listalle kokeneita työntekijöitä. Pyysimme heitä laittamaan työntekijät listaan tärkeysjärjestyksessä. Myöhemmin on tullut ilmi, että listan alkupäähän on mennyt myös niitä, jotka eivät olekaan olleet Suomessa ja ovat olleet vähän kokemattomampia”, Reskola sanoo.
Reskola sanoo, että muun muassa aikataulusyistä maa- ja metsätalousministeriö ei pystynyt tarkistamaan kaikkia sille toimitettuja nimiä. Hän kertoo, että ei tiedä, miksi listalle on ilmoitettu työntekijöitä, jotka eivät ole olleet Suomessa ja joilla on vähän kokemusta.
”Sitä täytyy kysyä viljelijöiltä. Tässä luotettiin paljon viljelijöiden sanaan eli siihen, että he ilmoittavat ne työntekijät, joilla on kokemusta näistä tehtävistä ja jotka ovat olleet heidän tilallaan aikaisemmin. Jos joku ymmärsi ohjeen väärin tai toimi muusta syystä toisella tavalla, niin olimme tässä ilmoittajan armoilla.”
MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo, ettei hänellä ole tarkkaa tietoa tulijoiden taustoista, vaan nimet on kerätty maatiloilta.
Arviot tällaisten tulijoiden lukumäärästä vaihtelevat. Reskola arvelee, että heitä olisi suurin piirtein viisi prosenttia listalla olevista. Maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Kirsi Heinonen puolestaan arvioi, että ”ainakin 80 prosenttia” listalla olevista on ollut Suomessa aiemmin.
Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön vastuualueen johtaja Anna Hyppönen puolestaan sanoo, että tulijoiden listalla on korkeintaan muutama kymmenen ihmistä, jotka eivät ole aiemmin olleet Suomessa.
Listalla on Hyppösen mukaan myös korkeintaan parikymmentä ihmistä, joille Migri teki tai tulee todennäköisesti tekemään kielteisen oleskelulupapäätöksen. Joidenkin hakemusten käsittely on yhä kesken. Nämä ihmiset eivät välttämättä ole kaikki samoja kuin he, jotka eivät ole aiemmin olleet Suomessa.
Hyppösen mukaan Migrin kielteisissä päätöksissä on ollut kyse siitä, että Suomen edustustoissa tehdyissä haastatteluissa on käynyt ilmi, ettei hakija ole ollut riittävän tietoinen työehdoistaan Suomessa.
”Meidän tarkoituksemme on varmistua, että henkilö tietää, millä ehdoilla hän on töihin tulossa. Hakijan täytyy itse tietää, mitä työtä hän tulee tekemään ja millä työehdoilla”, Hyppönen sanoo.
Lisäksi osa listalla olijoista on saanut TE-toimistolta kielteisen osapäätöksen oleskelulupahakemukseen, minkä seurauksena Migri ei voi myöntää oleskelulupaa. TE-toimisto voi antaa kielteisen osapäätöksen, jos se katsoo, ettei työnantaja ole selviytynyt työnantajavelvoitteistaan. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei työnantaja ole hoitanut lakisääteisiä maksujaan.
HS:n tietojen mukaan niin sanottujen avainhenkilöiden listalla on ollut myös henkilöitä, joita ei Suomeen ole voinut edes päästää. HS:n tiedossa ei ole, montako tällaista henkilöä on listalla ollut.
Listalla on ollut henkilöitä, joiden maahantulo ei ole mahdollista, koska heidän on katsottu vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Lievimmillään tällaisessa merkinnässä voi olla kyse siitä, että henkilö on esimerkiksi yrittänyt Schengen-alueelle laittomasti.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006489578.html
Hallitus antoi maaliskuussa poikkeusluvan tuoda Suomeen ulkomailta 1 500 huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi nimettyä maataloustyöntekijää. Heistä noin tuhat tulisi Ukrainasta.
Suomen rajat ovat kiinni, mutta maa- ja metsätalousministeriö sekä maatalouden etujärjestö MTK saivat poikkeuksen läpi. Poikkeusta perusteltiin sillä, että tiloille tarvitaan satokauden alkuun kokeneita, tilat tuntevia työnjohtajia ja muita ”avainhenkilöitä”. Ajatuksena oli myös, että he opastaisivat myöhemmin palkattavia.
Toistaiseksi Suomeen on päässyt vain 450 kausityöntekijää. Sunnuntaina kävi ilmi, ettei ainakaan suoraan Ukrainasta ole näillä näkymin tulossa lisää. Maaseudun Tulevaisuus kertoi tiistaina, että ukrainalaisia kausityöntekijöitä olisi kuitenkin tullut maanantaina kuusitoista Suomeen Valko-Venäjän kautta.
Satokauden ajalle tarve on yhteensä ainakin 15 000:lle työntekijälle. Maatilat ovat olleet haluttomia palkkaamaan työvoimaa Suomesta. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti maanantaina, että potentiaalisia työntekijöitä olisi lähes 32 000.
Lista avainhenkilöistä koottiin niin, että Huoltovarmuuskeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö määrittivät kriittiset tilat ja sen, montako työntekijää ne voivat saada. Sen jälkeen maatilat ilmoittivat haluamansa työntekijät nimeltä.
Aivan valtaosa listalla olevista vaikuttaakin olleen aiemmin töissä Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola sanoo, että joukossa on kuitenkin myös sellaisia, jotka eivät ole olleet Suomessa aiemmin.
”Ohjeena oli, että viljelijät esittävät listalle kokeneita työntekijöitä. Pyysimme heitä laittamaan työntekijät listaan tärkeysjärjestyksessä. Myöhemmin on tullut ilmi, että listan alkupäähän on mennyt myös niitä, jotka eivät olekaan olleet Suomessa ja ovat olleet vähän kokemattomampia”, Reskola sanoo.
Reskola sanoo, että muun muassa aikataulusyistä maa- ja metsätalousministeriö ei pystynyt tarkistamaan kaikkia sille toimitettuja nimiä. Hän kertoo, että ei tiedä, miksi listalle on ilmoitettu työntekijöitä, jotka eivät ole olleet Suomessa ja joilla on vähän kokemusta.
”Sitä täytyy kysyä viljelijöiltä. Tässä luotettiin paljon viljelijöiden sanaan eli siihen, että he ilmoittavat ne työntekijät, joilla on kokemusta näistä tehtävistä ja jotka ovat olleet heidän tilallaan aikaisemmin. Jos joku ymmärsi ohjeen väärin tai toimi muusta syystä toisella tavalla, niin olimme tässä ilmoittajan armoilla.”
MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo, ettei hänellä ole tarkkaa tietoa tulijoiden taustoista, vaan nimet on kerätty maatiloilta.
Arviot tällaisten tulijoiden lukumäärästä vaihtelevat. Reskola arvelee, että heitä olisi suurin piirtein viisi prosenttia listalla olevista. Maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Kirsi Heinonen puolestaan arvioi, että ”ainakin 80 prosenttia” listalla olevista on ollut Suomessa aiemmin.
Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön vastuualueen johtaja Anna Hyppönen puolestaan sanoo, että tulijoiden listalla on korkeintaan muutama kymmenen ihmistä, jotka eivät ole aiemmin olleet Suomessa.
Listalla on Hyppösen mukaan myös korkeintaan parikymmentä ihmistä, joille Migri teki tai tulee todennäköisesti tekemään kielteisen oleskelulupapäätöksen. Joidenkin hakemusten käsittely on yhä kesken. Nämä ihmiset eivät välttämättä ole kaikki samoja kuin he, jotka eivät ole aiemmin olleet Suomessa.
Hyppösen mukaan Migrin kielteisissä päätöksissä on ollut kyse siitä, että Suomen edustustoissa tehdyissä haastatteluissa on käynyt ilmi, ettei hakija ole ollut riittävän tietoinen työehdoistaan Suomessa.
”Meidän tarkoituksemme on varmistua, että henkilö tietää, millä ehdoilla hän on töihin tulossa. Hakijan täytyy itse tietää, mitä työtä hän tulee tekemään ja millä työehdoilla”, Hyppönen sanoo.
Lisäksi osa listalla olijoista on saanut TE-toimistolta kielteisen osapäätöksen oleskelulupahakemukseen, minkä seurauksena Migri ei voi myöntää oleskelulupaa. TE-toimisto voi antaa kielteisen osapäätöksen, jos se katsoo, ettei työnantaja ole selviytynyt työnantajavelvoitteistaan. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei työnantaja ole hoitanut lakisääteisiä maksujaan.
HS:n tietojen mukaan niin sanottujen avainhenkilöiden listalla on ollut myös henkilöitä, joita ei Suomeen ole voinut edes päästää. HS:n tiedossa ei ole, montako tällaista henkilöä on listalla ollut.
Listalla on ollut henkilöitä, joiden maahantulo ei ole mahdollista, koska heidän on katsottu vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Lievimmillään tällaisessa merkinnässä voi olla kyse siitä, että henkilö on esimerkiksi yrittänyt Schengen-alueelle laittomasti.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006489578.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.