Periikö puoliso jos nyt solmin avioliiton?

Miksi ei avioliittoa, eihän se kenellekään kuulu. Takaa vain puolisolle perinnön pienemmällä perintöverolla.

Leski voi periä 90k 20k ilman veroja....

Avopuoliso ei koskaan peri mitään ilman testamenttia ja testamentillakin on 3 veroluokassa.

Anonyymi kirjoitti:

Avopuoliso ei koskaan peri mitään ilman testamenttia ja testamentillakin on 3 veroluokassa.

Höpsis!!!

Perintöveroluokkia on kaksi, ja avopuoliso kuuluu 2. veroluokkaan (aviopuoliso 1. veroluokkaan, lisäksi aviopuolisolla on huomattava 90.000 euron puolisovähennys).

Avopuoliso kuuluu 1. veroluokkaan, jos puolisot ovat eläneet avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa ja heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Huomattava veroetu avioleskellä on siinäkin, että hänen avio-oikeuden nojalla ehkä saamansa tasinko vainajan omaisuudesta on verosta vapaata.

Mutta kuten sanottu, avopuoliso ei peri ilman testamenttia.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis!!!

Perintöveroluokkia on kaksi, ja avopuoliso kuuluu 2. veroluokkaan (aviopuoliso 1. veroluokkaan, lisäksi aviopuolisolla on huomattava 90.000 euron puolisovähennys).

Avopuoliso kuuluu 1. veroluokkaan, jos puolisot ovat eläneet avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa ja heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Huomattava veroetu avioleskellä on siinäkin, että hänen avio-oikeuden nojalla ehkä saamansa tasinko vainajan omaisuudesta on verosta vapaata.

Mutta kuten sanottu, avopuoliso ei peri ilman testamenttia.

Lue lisää

Onko puolisolla jokin avio-oikeus perintöön jos ei ole lapsia? Varmaan joku testamentti hyvä olla olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Onko puolisolla jokin avio-oikeus perintöön jos ei ole lapsia? Varmaan joku testamentti hyvä olla olemassa.

Lapsettoman puolison perii, jollei testamentista muuta johdu, tämän puoliso. Avio-oikeus on kuitenkin aivan eri asia. Puolison lakiin perustuva perintöoikeus on siten rajoitettua, että perijäpuoliso ei voi testamentilla määrätä koko omaisuudestaan, vaan lähtökohtaisesti vain puolesta. Toinen puoli viimeksi eläneenkin kuoltua menee ensiksi kuolleen ns. toissijaisille perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsettoman puolison perii, jollei testamentista muuta johdu, tämän puoliso. Avio-oikeus on kuitenkin aivan eri asia. Puolison lakiin perustuva perintöoikeus on siten rajoitettua, että perijäpuoliso ei voi testamentilla määrätä koko omaisuudestaan, vaan lähtökohtaisesti vain puolesta. Toinen puoli viimeksi eläneenkin kuoltua menee ensiksi kuolleen ns. toissijaisille perillisille.

Lue lisää

Mutta perimiseen vaikuttaa sekä testamentti, että avioehto. Joten paperit kannattaa pitää ajantasalla. Mielestäni testamentti jota säilytetään pankissa on paras tapa ohjata omaisuuttaan. Jos on myös aikaisempia kuolemaan päättyneitä liittoja niin siinäkin voi tulla yllätyksiä, ellei ositusta ole tehty.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis!!!

Perintöveroluokkia on kaksi, ja avopuoliso kuuluu 2. veroluokkaan (aviopuoliso 1. veroluokkaan, lisäksi aviopuolisolla on huomattava 90.000 euron puolisovähennys).

Avopuoliso kuuluu 1. veroluokkaan, jos puolisot ovat eläneet avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa ja heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.

Huomattava veroetu avioleskellä on siinäkin, että hänen avio-oikeuden nojalla ehkä saamansa tasinko vainajan omaisuudesta on verosta vapaata.

Mutta kuten sanottu, avopuoliso ei peri ilman testamenttia.

Lue lisää

Miten rekisteröity parisuhde? Ykkös-vai kakkosveroluokka? Ainakin jos on lapsi niin ykkös.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsettoman puolison perii, jollei testamentista muuta johdu, tämän puoliso. Avio-oikeus on kuitenkin aivan eri asia. Puolison lakiin perustuva perintöoikeus on siten rajoitettua, että perijäpuoliso ei voi testamentilla määrätä koko omaisuudestaan, vaan lähtökohtaisesti vain puolesta. Toinen puoli viimeksi eläneenkin kuoltua menee ensiksi kuolleen ns. toissijaisille perillisille.

Lue lisää

Niin väärin, niin väärin, mutta vähän oli oikein (testamentilla määrätä).

Kun luetaan avioliittolaki, että avioikeus ja myös perintökaari oikein, niin perintökaaren mukaan kenelläkään muulla ei ole perimisoikeutta kuin sukulaisilla (PK 2lku 5§ ja 3lku 1§ eli jäämistö ainoastaan siirtyy lapsettpman avioparin eloon jääneelle puolisolle, eli puoliso ei sanan mukaisesti peri ollenkaan.

Sitten avioliitto lain mukaana avio-oikeuden ulkopuolelle ositusta tehtäessä on jätettävä määrätyt omaisuuserät joihin aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta jos avioliitto purkautuu toisen kuolemisen vuoksi.

Tästä jäämistöstä mikä on siirtynyt eloon jääneelle lapsettomalle aviopuolisolle ei voi määrätä testamentilla, koska laki määrää, että lesken kuollessa aiemmin menehtyneen jäämistön perii aiemmin kuolleen lähiomaiset ketkä ovat elossa ja jollei kukaan ole, niin valtio vie kaiken.

Täytyy ihmetellä, miksi valtiolla on perimisoikeus jo elinaikanaan veroja maksaneen omaisuuteen loppuviimein.

Edesmennyt aikapoikamies maksaa veroja elinaikanaan monenlaisista asioista ja ehkä hankkii maata ja talon, maksaa niistäkin veroja ja sitten kun kuolee, niin valtio vie nekin vähät, jollei ole testamenttia tai lähisukulaisia elossa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin väärin, niin väärin, mutta vähän oli oikein (testamentilla määrätä).

Kun luetaan avioliittolaki, että avioikeus ja myös perintökaari oikein, niin perintökaaren mukaan kenelläkään muulla ei ole perimisoikeutta kuin sukulaisilla (PK 2lku 5§ ja 3lku 1§ eli jäämistö ainoastaan siirtyy lapsettpman avioparin eloon jääneelle puolisolle, eli puoliso ei sanan mukaisesti peri ollenkaan.

Sitten avioliitto lain mukaana avio-oikeuden ulkopuolelle ositusta tehtäessä on jätettävä määrätyt omaisuuserät joihin aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta jos avioliitto purkautuu toisen kuolemisen vuoksi.

Tästä jäämistöstä mikä on siirtynyt eloon jääneelle lapsettomalle aviopuolisolle ei voi määrätä testamentilla, koska laki määrää, että lesken kuollessa aiemmin menehtyneen jäämistön perii aiemmin kuolleen lähiomaiset ketkä ovat elossa ja jollei kukaan ole, niin valtio vie kaiken.

Täytyy ihmetellä, miksi valtiolla on perimisoikeus jo elinaikanaan veroja maksaneen omaisuuteen loppuviimein.

Edesmennyt aikapoikamies maksaa veroja elinaikanaan monenlaisista asioista ja ehkä hankkii maata ja talon, maksaa niistäkin veroja ja sitten kun kuolee, niin valtio vie nekin vähät, jollei ole testamenttia tai lähisukulaisia elossa.

Lue lisää

"Kun luetaan avioliittolaki, että avioikeus ja myös perintökaari oikein, niin perintökaaren mukaan kenelläkään muulla ei ole perimisoikeutta kuin sukulaisilla (PK 2lku 5§ ja 3lku 1§ eli jäämistö ainoastaan siirtyy lapsettpman avioparin eloon jääneelle puolisolle, eli puoliso ei sanan mukaisesti peri ollenkaan."

3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä...

Lawetorder taas sekoilee urakalla.Otsikkokin jo sen kertoo että aviopuolisolla on perimisoikeus jos ei ole rintaperillisiä.

Mikäli jäämistö siirtyy aviopuolisolle niin silloin se on lain hengessä perintöä ja perimistä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun luetaan avioliittolaki, että avioikeus ja myös perintökaari oikein, niin perintökaaren mukaan kenelläkään muulla ei ole perimisoikeutta kuin sukulaisilla (PK 2lku 5§ ja 3lku 1§ eli jäämistö ainoastaan siirtyy lapsettpman avioparin eloon jääneelle puolisolle, eli puoliso ei sanan mukaisesti peri ollenkaan."

3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä...

Lawetorder taas sekoilee urakalla.Otsikkokin jo sen kertoo että aviopuolisolla on perimisoikeus jos ei ole rintaperillisiä.

Mikäli jäämistö siirtyy aviopuolisolle niin silloin se on lain hengessä perintöä ja perimistä.

Lue lisää

Tiedätkö mitä eroa on lain pykälällä ja otsakkeella, jos et tiedä niin mene opiskeleen.

Sen verran valaisen, ettei otsake eli nimike ole lakia vaan se pykälä on laki.

Nimike voi olla vaikka hurlumjei, vaikkei siinä olisi sitä sanaa ollenkaan.

Mitä päättelemme tästä, jotkut ymmärtää lukea ainoastaan nimikkeen, mutta ei varsinaista lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö mitä eroa on lain pykälällä ja otsakkeella, jos et tiedä niin mene opiskeleen.

Sen verran valaisen, ettei otsake eli nimike ole lakia vaan se pykälä on laki.

Nimike voi olla vaikka hurlumjei, vaikkei siinä olisi sitä sanaa ollenkaan.

Mitä päättelemme tästä, jotkut ymmärtää lukea ainoastaan nimikkeen, mutta ei varsinaista lakia.

Lue lisää

Lisään vielä.

Eli ei se otsikko sano sitä miten asia on käsitettävä, vaan vasta uutinen taikka tässä tapauksessa se lain pykälä eli sanotaanhan se joskus näinkin, että "lain nojalla on määrätty olemaan kustaanpoika jaakoppi vihriälä edustamassa, jne."

Ei siis "otsakkeen hurlumjei nojalla on, jne."

Tällaiset yksinkertaiset asiat kun edes jotkut tajuaisi, vai onkohan sekin liikaa vaadittu?

Olethan joskuskaan avannut iltapulupaskan tai erehtynyt ostaan oikein repäisevän lööpin vuoksi, mutta itse uutinen asiasta olikin erilainen, eikä ollutkaan edes repäisevä?

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä.

Eli ei se otsikko sano sitä miten asia on käsitettävä, vaan vasta uutinen taikka tässä tapauksessa se lain pykälä eli sanotaanhan se joskus näinkin, että "lain nojalla on määrätty olemaan kustaanpoika jaakoppi vihriälä edustamassa, jne."

Ei siis "otsakkeen hurlumjei nojalla on, jne."

Tällaiset yksinkertaiset asiat kun edes jotkut tajuaisi, vai onkohan sekin liikaa vaadittu?

Olethan joskuskaan avannut iltapulupaskan tai erehtynyt ostaan oikein repäisevän lööpin vuoksi, mutta itse uutinen asiasta olikin erilainen, eikä ollutkaan edes repäisevä?

Lue lisää

Lawetorder on hukassa kuin pieni porsas,aviopuoliso maksaa perintöveroa kun hän saa kuolleelta omaisuutta,näin ollen kun hän maksaa asiasta perintöveroa niin tokihan silloin hän saa perintöä.

Jos se ei olisi perintöä niin silloin ei olisi myöskään velvollisuutta maksaa asiasta perintöveroa.

JudgeDredd kirjoitti:

Lawetorder on hukassa kuin pieni porsas,aviopuoliso maksaa perintöveroa kun hän saa kuolleelta omaisuutta,näin ollen kun hän maksaa asiasta perintöveroa niin tokihan silloin hän saa perintöä.

Jos se ei olisi perintöä niin silloin ei olisi myöskään velvollisuutta maksaa asiasta perintöveroa.

Lue lisää

Näin on, mutta odotellaan, kunhan Lowetorder vetää jotain perustuslaista....

JudgeDredd kirjoitti:

Lawetorder on hukassa kuin pieni porsas,aviopuoliso maksaa perintöveroa kun hän saa kuolleelta omaisuutta,näin ollen kun hän maksaa asiasta perintöveroa niin tokihan silloin hän saa perintöä.

Jos se ei olisi perintöä niin silloin ei olisi myöskään velvollisuutta maksaa asiasta perintöveroa.

Lue lisää

Kannattaisko sen ruikutiruikuti löpsin pysyäkkin poissa, ainakin häviät kuin pieru saharaan aika usein, ei näy eikä kuulu mitään, sitten tulee johonkin toiseen ketjuun oleen muka niin tietävää että ja haukkuminen, että halveeraaminen vain enenee.

Kiukuttaako aina vain enemmän kun häviää aina Lawetoderille?

Tässä ihan verottajan sivustolta, "======>>>>>Perintöverotuksessa verotetaan vainajan kuolinhetkellä perillisille ja testamentinsaajille<<<<<<===== syntynyt perintöoikeus vainajan omaisuuteen siitä arvosta, joka perittävällä omaisuudella oli vainajan kuollessa. Kun vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa tai =====>>>>>kyse on perintöverotuksesta lesken jälkeen<<<<<==== eikä vainajan ja lesken välistä ositusta ole toimitettu loppuun ennen lesken kuolemaa, tulee verotettavan perintöosuuden määrittämiseksi selvittää myös avioliittolain vaikutus siihen, millaiset perintöoikeudet vainajan perillisille syntyy." Tärkein kohta tässä, ""2 Ensin kuolleen puolison jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa tarvittavat tiedot

Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, ========>>>>>>josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle<<<<<<=====.

=====>>>Jos vainajalla on lisäksi ollut sellaista omaisuutta, johon leskellä ei ole ollut avio-oikeutta, tämä omaisuus kuuluu verottaa pelkästään vainajan perillisillä<<<<==== avio-oikeuden alaisen omaisuuden puolikkaan ohella. Näistä osista muodostuva ensin kuolleen puolison =====>>>>perittävä omaisuus verotetaan vainajan perillisillä perintökaaren ja vainajan mahdollisesti tekemien testamenttien synnyttämien oikeuksien mukaisessa suhteessa".

Eli leskeä ei perintöveroteta, vaan omaisuusverotetaan siitä, mikä avio-oikeuden perusteella jää hänelle,

Ymmärtääkö ruikku löps löps tämän?

Et varmasti, tiedän sen, että ymmärrys asioihin on nolla.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisko sen ruikutiruikuti löpsin pysyäkkin poissa, ainakin häviät kuin pieru saharaan aika usein, ei näy eikä kuulu mitään, sitten tulee johonkin toiseen ketjuun oleen muka niin tietävää että ja haukkuminen, että halveeraaminen vain enenee.

Kiukuttaako aina vain enemmän kun häviää aina Lawetoderille?

Tässä ihan verottajan sivustolta, "======>>>>>Perintöverotuksessa verotetaan vainajan kuolinhetkellä perillisille ja testamentinsaajille<<<<<<===== syntynyt perintöoikeus vainajan omaisuuteen siitä arvosta, joka perittävällä omaisuudella oli vainajan kuollessa. Kun vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa tai =====>>>>>kyse on perintöverotuksesta lesken jälkeen<<<<<==== eikä vainajan ja lesken välistä ositusta ole toimitettu loppuun ennen lesken kuolemaa, tulee verotettavan perintöosuuden määrittämiseksi selvittää myös avioliittolain vaikutus siihen, millaiset perintöoikeudet vainajan perillisille syntyy." Tärkein kohta tässä, ""2 Ensin kuolleen puolison jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa tarvittavat tiedot

Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, ========>>>>>>josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle<<<<<<=====.

=====>>>Jos vainajalla on lisäksi ollut sellaista omaisuutta, johon leskellä ei ole ollut avio-oikeutta, tämä omaisuus kuuluu verottaa pelkästään vainajan perillisillä<<<<==== avio-oikeuden alaisen omaisuuden puolikkaan ohella. Näistä osista muodostuva ensin kuolleen puolison =====>>>>perittävä omaisuus verotetaan vainajan perillisillä perintökaaren ja vainajan mahdollisesti tekemien testamenttien synnyttämien oikeuksien mukaisessa suhteessa".

Eli leskeä ei perintöveroteta, vaan omaisuusverotetaan siitä, mikä avio-oikeuden perusteella jää hänelle,

Ymmärtääkö ruikku löps löps tämän?

Et varmasti, tiedän sen, että ymmärrys asioihin on nolla.

Lue lisää

Lisään, että silloin puhutaan perintöverotuksesta lesken kohdalla, KUN HÄNELLE ON TEHTY TESTAMENTTIOIKEUS omaisuuteen.

Tästä syystähän leski saa verohuojennuksen aina 90 000 euroon asti.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisko sen ruikutiruikuti löpsin pysyäkkin poissa, ainakin häviät kuin pieru saharaan aika usein, ei näy eikä kuulu mitään, sitten tulee johonkin toiseen ketjuun oleen muka niin tietävää että ja haukkuminen, että halveeraaminen vain enenee.

Kiukuttaako aina vain enemmän kun häviää aina Lawetoderille?

Tässä ihan verottajan sivustolta, "======>>>>>Perintöverotuksessa verotetaan vainajan kuolinhetkellä perillisille ja testamentinsaajille<<<<<<===== syntynyt perintöoikeus vainajan omaisuuteen siitä arvosta, joka perittävällä omaisuudella oli vainajan kuollessa. Kun vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa tai =====>>>>>kyse on perintöverotuksesta lesken jälkeen<<<<<==== eikä vainajan ja lesken välistä ositusta ole toimitettu loppuun ennen lesken kuolemaa, tulee verotettavan perintöosuuden määrittämiseksi selvittää myös avioliittolain vaikutus siihen, millaiset perintöoikeudet vainajan perillisille syntyy." Tärkein kohta tässä, ""2 Ensin kuolleen puolison jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa tarvittavat tiedot

Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, ========>>>>>>josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle<<<<<<=====.

=====>>>Jos vainajalla on lisäksi ollut sellaista omaisuutta, johon leskellä ei ole ollut avio-oikeutta, tämä omaisuus kuuluu verottaa pelkästään vainajan perillisillä<<<<==== avio-oikeuden alaisen omaisuuden puolikkaan ohella. Näistä osista muodostuva ensin kuolleen puolison =====>>>>perittävä omaisuus verotetaan vainajan perillisillä perintökaaren ja vainajan mahdollisesti tekemien testamenttien synnyttämien oikeuksien mukaisessa suhteessa".

Eli leskeä ei perintöveroteta, vaan omaisuusverotetaan siitä, mikä avio-oikeuden perusteella jää hänelle,

Ymmärtääkö ruikku löps löps tämän?

Et varmasti, tiedän sen, että ymmärrys asioihin on nolla.

Lue lisää

"Eli leskeä ei perintöveroteta, vaan omaisuusverotetaan siitä, mikä avio-oikeuden perusteella jää hänelle,

Ymmärtääkö ruikku löps löps tämän?"

Ei ymmärrä,väännä nyt vielä rautalangasta...


Pfff....omaisuusverotetaan..kyllä se kuitenkin on tänään ja huomenna perintöveroa eikä mitään fakin omaisuusveroa.
(Varallisuusvero, aikaisemmin omaisuusvero, oli Suomessa vero, jota maksettiin varallisuuden perusteella vuoteen 2005 asti. Varallisuusvero otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1919 annetulla tilapäisellä lailla. Vuonna 1920 säädettiin ensimmäinen pysyvä laki tulo- ja omaisuusverosta. Omaisuusveron nimi muutettiin varallisuusveroksi 1974 verolakeja uudistettaessa.)

JudgeDredd kirjoitti:

"Eli leskeä ei perintöveroteta, vaan omaisuusverotetaan siitä, mikä avio-oikeuden perusteella jää hänelle,

Ymmärtääkö ruikku löps löps tämän?"

Ei ymmärrä,väännä nyt vielä rautalangasta...


Pfff....omaisuusverotetaan..kyllä se kuitenkin on tänään ja huomenna perintöveroa eikä mitään fakin omaisuusveroa.
(Varallisuusvero, aikaisemmin omaisuusvero, oli Suomessa vero, jota maksettiin varallisuuden perusteella vuoteen 2005 asti. Varallisuusvero otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1919 annetulla tilapäisellä lailla. Vuonna 1920 säädettiin ensimmäinen pysyvä laki tulo- ja omaisuusverosta. Omaisuusveron nimi muutettiin varallisuusveroksi 1974 verolakeja uudistettaessa.)

Lue lisää

Hellan duudelis sentään kun sitä nyt leikitään nimikkeistä niin tietävää että, kun ei muuhun kykene.

No lukiko siinä verottajan sivulta otetussa mitään, että "lesken saamaa jäämistöä verotetaan perintöverolla" tai muuta vastaavaa??

Ei, eipä tainnut lukea.

Lukiko siinä, että perillisiä verotetaan heidän tai testamentilla omaisuutta saanutta perintöverolla?

Kyllähän siinä taisi niin lukea, sitten taisi lukea että leskelle menee sitten loppu puolikas, eikä mitään perintöverottamisesta.

Katsoppas nyt ruikku "nimike" löps löps, kun se leski yhä edelleenkään ei lain mukaan peri mitään, vaan omaisuus SIIRTYY hänelle joko avio-oikeuden perusteella (pois lukien ne omaisuus erät kuin avioliittolaissa määritelty joihin ei ole avio-oikeutta) tai sitten on lapseton aviopari.

Näin yksinkertaista se on, mutta ethän sitä sinä ymmärrä, kun jo itse pyytelee vääntämään rautalangasta.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään, että silloin puhutaan perintöverotuksesta lesken kohdalla, KUN HÄNELLE ON TEHTY TESTAMENTTIOIKEUS omaisuuteen.

Tästä syystähän leski saa verohuojennuksen aina 90 000 euroon asti.

Lue lisää

Sun on ihan turha laittaa mitään verottajan kantaa asiaan kun et kuitenkaan edes ymmärrä sitä että mihinkä perintöveroluokkaan aviopuoliso kuuluu.Sekin jo kertoo totuuden että mitä veroa leski maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hellan duudelis sentään kun sitä nyt leikitään nimikkeistä niin tietävää että, kun ei muuhun kykene.

No lukiko siinä verottajan sivulta otetussa mitään, että "lesken saamaa jäämistöä verotetaan perintöverolla" tai muuta vastaavaa??

Ei, eipä tainnut lukea.

Lukiko siinä, että perillisiä verotetaan heidän tai testamentilla omaisuutta saanutta perintöverolla?

Kyllähän siinä taisi niin lukea, sitten taisi lukea että leskelle menee sitten loppu puolikas, eikä mitään perintöverottamisesta.

Katsoppas nyt ruikku "nimike" löps löps, kun se leski yhä edelleenkään ei lain mukaan peri mitään, vaan omaisuus SIIRTYY hänelle joko avio-oikeuden perusteella (pois lukien ne omaisuus erät kuin avioliittolaissa määritelty joihin ei ole avio-oikeutta) tai sitten on lapseton aviopari.

Näin yksinkertaista se on, mutta ethän sitä sinä ymmärrä, kun jo itse pyytelee vääntämään rautalangasta.

Lue lisää

Yksi kysymys sulle Lawetorder,mitä veroa leski maksaa?

1.omaisuusveroa

vai

2.perintöveroa

Kun tiedät oikean vastauksen niin voitkin siitä sitten päätellä loput että kuka täällä on oikeassa ja kuka väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on, mutta odotellaan, kunhan Lowetorder vetää jotain perustuslaista....

Ai, en tiennytkään, että noinkin älykäs luulee perustuslaissa jotenkin olevan ihan verotuksestakin?

Vai pitäisköhän oikein tarkistaa, josko sattuisit oleen oikeassa, että ihmisiä tuleekin verottaa perustuslain nojalla.

On se hyvä että olen näinkin pitkään valvonu ja elänyt ja nyt vasta paljastat sen, että verotus tuleekin tapahtua ihan perustuslain mukaan.

Voi herra mun jee jos olisin hautaan joutunut ilman tuotakin tietoa, on se hyvä, että teitä älykköjä riittää sivistään meitä idiootteja.

Terveisin Lawetorder.

Anonyymi kirjoitti:

Ai, en tiennytkään, että noinkin älykäs luulee perustuslaissa jotenkin olevan ihan verotuksestakin?

Vai pitäisköhän oikein tarkistaa, josko sattuisit oleen oikeassa, että ihmisiä tuleekin verottaa perustuslain nojalla.

On se hyvä että olen näinkin pitkään valvonu ja elänyt ja nyt vasta paljastat sen, että verotus tuleekin tapahtua ihan perustuslain mukaan.

Voi herra mun jee jos olisin hautaan joutunut ilman tuotakin tietoa, on se hyvä, että teitä älykköjä riittää sivistään meitä idiootteja.

Terveisin Lawetorder.

Lue lisää

"Voi herra mun jee jos olisin hautaan joutunut ilman tuotakin tietoa, on se hyvä, että teitä älykköjä riittää sivistään meitä idiootteja."

Se on hyvä juttu että vihdoin kerrot totuuden itsestäsi.

Anonyymi kirjoitti:

"Voi herra mun jee jos olisin hautaan joutunut ilman tuotakin tietoa, on se hyvä, että teitä älykköjä riittää sivistään meitä idiootteja."

Se on hyvä juttu että vihdoin kerrot totuuden itsestäsi.

Lue lisää

Sarkasmin tajukin näyttää olevan teikäläisellä puhdas 0 kun se minulla on täys sata.

Se että lesken saamaa verotusta 'kutsutaan' ja virheellisestikkin perintöverotukseksi, juontaa juurensa aika pitkälle vuosikymmeniä taaksepäin ja johtuu juurikin lain tulkinnasta ja erityisesti väärästä tulkinnasta, mikä näemmä on iskostunut aika syvään (ja näemmä niitä väärin tulkitsijoita on todella paljon, vaikkei lakia saa, eikä saisi edes tulkita).

Koska leski ei koskaan lain mukaankaan peri edesmennyttä aviopuolisoaan, niin tällöin sitä ei voida edes perintöverottaakkaan ja näistä syistä ei edes verottajan sivulla ilmaista lesken kohdalla, kuin silloin jos leski saa omaisuutta testamentin avulla, että perintöveroa, vaan se on kuten ruikku ilmaisi hienosti niin moniaisia nimikkeitä, että laitetaan leskelle veroksi vaikka alv, vaikkei se laatu parane.

JudgeDredd kirjoitti:

Yksi kysymys sulle Lawetorder,mitä veroa leski maksaa?

1.omaisuusveroa

vai

2.perintöveroa

Kun tiedät oikean vastauksen niin voitkin siitä sitten päätellä loput että kuka täällä on oikeassa ja kuka väärässä.

Lue lisää

C. varallisuusveroa, liikevaihtoveroa (on harrastettu edestakaisliikettä), kiinbteistöveroa tai jotain muuta, niin vastaile sinä nyt vaan, ja esitä konkreettinen selkeä todistus siitä, että se on perintöveroa.

Tehän tällä väitätte vastaan, en minä, ainoastaan ilmaisen sen kuinka asia on laissa.

Kun sinät esität omat todisteet, voitkin päätellä kuka on oikeassa ja kuka väärässä.

Eikö oikeastikkaan aivokapasiteettisi riitä kuin ontuviin kompakysymyksiin joissa pallon pitää todistaa olevansa pallo.

JudgeDredd kirjoitti:

Sun on ihan turha laittaa mitään verottajan kantaa asiaan kun et kuitenkaan edes ymmärrä sitä että mihinkä perintöveroluokkaan aviopuoliso kuuluu.Sekin jo kertoo totuuden että mitä veroa leski maksaa.

Lue lisää

Nytkö sinulle ei kelpaa edes julkisen vallan selkeä kanta asiaan, eli sen tahon kanta joka kyseistä asiaa hoitaa ja varmasti tietää paremmin kuin ontuva puujalkainen opiskelut liian vaikeina kesken jättänyt kaiken lakitieteen guru ja minä olen laki-mentaliteetilla vastaileva RUIKKUU housuuu judgedredd.

Niinhän minun onkin turha laittaa mitään selkeää kantaa muualtakin, kun se ruikku ei edes siihenkään kykene, kunhan nyt vaan typeryytensä ilosta väittää vastaan ja sitten katoaa kuin pieru saharaan häpeän laakson kautta.

Ymmärtääköhän se verottajakaan sitten kun sen sivuilla tuollaista tekstiä on?

Otappa ruikkuperse ihan asiakses ja yhteyttä verottajaan ja alat haukkuun niitä, ette mistään mitään ymmärrä, huudat vielä että minä olen laki, judgedredd

Anonyymi kirjoitti:

Sarkasmin tajukin näyttää olevan teikäläisellä puhdas 0 kun se minulla on täys sata.

Se että lesken saamaa verotusta 'kutsutaan' ja virheellisestikkin perintöverotukseksi, juontaa juurensa aika pitkälle vuosikymmeniä taaksepäin ja johtuu juurikin lain tulkinnasta ja erityisesti väärästä tulkinnasta, mikä näemmä on iskostunut aika syvään (ja näemmä niitä väärin tulkitsijoita on todella paljon, vaikkei lakia saa, eikä saisi edes tulkita).

Koska leski ei koskaan lain mukaankaan peri edesmennyttä aviopuolisoaan, niin tällöin sitä ei voida edes perintöverottaakkaan ja näistä syistä ei edes verottajan sivulla ilmaista lesken kohdalla, kuin silloin jos leski saa omaisuutta testamentin avulla, että perintöveroa, vaan se on kuten ruikku ilmaisi hienosti niin moniaisia nimikkeitä, että laitetaan leskelle veroksi vaikka alv, vaikkei se laatu parane.

Lue lisää

Olen naimisissa ja meillä on avioehto, joka sulkee pois molemmilta avio-oikeuden toisen omaisuuteen, oli se sitten saatu perintönä tai millä muulla tavalla tahansa.

Meillä ei kummallakaan ole testamenttia. Meillä ei ole yhteisiä lapsia eikä kummallakaan meistä myöskään lapsia aiemmista suhteista.

Jos mieheni kuolee ensin, niin en saa avio-oikeuden perusteella mitään hänen omaisuudestaan, koska meillä on avioehto.

Sen sijaan kyllä PERIN hänen omaisuutensa kokonaan. Perunkirjoitukseen kutsutaan mieheni sisar, joka on siis toissijainen perillinen.

Kun minäkin kuolen, pesäni jaetaan lähtökohtaisesti kahtia. Toisen puolen perii tuo mieheni sisar (tai hänen lapsensa, jos sisar on siinä vaiheessa jo kuollut). Toisen puolen perivät minun sukulaiseni, tai se taho jolle testamentin teen.

En voi tehdä testamenttia siitä osuudesta, jonka olen perinyt mieheltäni.

Sen sijaan voin eläessäni aivan vapasti tuhlata mieheltäni perittyä omaisuutta aivan miten tahdon, tarvitsematta tehdä mitään selkoa kenellekään. Mieheni sisarella ei ole asiaan minkäänlaista sananvaltaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen naimisissa ja meillä on avioehto, joka sulkee pois molemmilta avio-oikeuden toisen omaisuuteen, oli se sitten saatu perintönä tai millä muulla tavalla tahansa.

Meillä ei kummallakaan ole testamenttia. Meillä ei ole yhteisiä lapsia eikä kummallakaan meistä myöskään lapsia aiemmista suhteista.

Jos mieheni kuolee ensin, niin en saa avio-oikeuden perusteella mitään hänen omaisuudestaan, koska meillä on avioehto.

Sen sijaan kyllä PERIN hänen omaisuutensa kokonaan. Perunkirjoitukseen kutsutaan mieheni sisar, joka on siis toissijainen perillinen.

Kun minäkin kuolen, pesäni jaetaan lähtökohtaisesti kahtia. Toisen puolen perii tuo mieheni sisar (tai hänen lapsensa, jos sisar on siinä vaiheessa jo kuollut). Toisen puolen perivät minun sukulaiseni, tai se taho jolle testamentin teen.

En voi tehdä testamenttia siitä osuudesta, jonka olen perinyt mieheltäni.

Sen sijaan voin eläessäni aivan vapasti tuhlata mieheltäni perittyä omaisuutta aivan miten tahdon, tarvitsematta tehdä mitään selkoa kenellekään. Mieheni sisarella ei ole asiaan minkäänlaista sananvaltaa.

Lue lisää

" ... voin eläessäni aivan vapasti tuhlata mieheltäni perittyä omaisuutta aivan miten tahdon, tarvitsematta tehdä mitään selkoa kenellekään. Mieheni sisarella ei ole asiaan minkäänlaista sananvaltaa."

Kyllä, voit tuhlata eli kuluttaa perittyä omaisuutta noin, esimerkiksi matkustelemalla tai järjestämällä juhlia. Mutta et voi suosia omia sukulaisiasi miehen sukulaisten kustannuksella lahjoittamalla heille omaisuuttasi.

PK 3:3.1-2
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."

Anonyymi kirjoitti:

" ... voin eläessäni aivan vapasti tuhlata mieheltäni perittyä omaisuutta aivan miten tahdon, tarvitsematta tehdä mitään selkoa kenellekään. Mieheni sisarella ei ole asiaan minkäänlaista sananvaltaa."

Kyllä, voit tuhlata eli kuluttaa perittyä omaisuutta noin, esimerkiksi matkustelemalla tai järjestämällä juhlia. Mutta et voi suosia omia sukulaisiasi miehen sukulaisten kustannuksella lahjoittamalla heille omaisuuttasi.

PK 3:3.1-2
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."

Lue lisää

Kekseitkö ihan itse sen mihin vastasitkin?

Kyllä se niin on, että ylitalon kustu on olemassa ja paska pysyy junttilan tuvan seinässä.

Anonyymi kirjoitti:

Nytkö sinulle ei kelpaa edes julkisen vallan selkeä kanta asiaan, eli sen tahon kanta joka kyseistä asiaa hoitaa ja varmasti tietää paremmin kuin ontuva puujalkainen opiskelut liian vaikeina kesken jättänyt kaiken lakitieteen guru ja minä olen laki-mentaliteetilla vastaileva RUIKKUU housuuu judgedredd.

Niinhän minun onkin turha laittaa mitään selkeää kantaa muualtakin, kun se ruikku ei edes siihenkään kykene, kunhan nyt vaan typeryytensä ilosta väittää vastaan ja sitten katoaa kuin pieru saharaan häpeän laakson kautta.

Ymmärtääköhän se verottajakaan sitten kun sen sivuilla tuollaista tekstiä on?

Otappa ruikkuperse ihan asiakses ja yhteyttä verottajaan ja alat haukkuun niitä, ette mistään mitään ymmärrä, huudat vielä että minä olen laki, judgedredd

Lue lisää

Kun sä tykkäät verottajan kannasta niin tässä tulee sulle faktaa.

3.7 Lesken lakisääteisellä perintöoikeudella perimä omaisuus
Jos ensin kuolleella puolisolla ei ole ollut rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, --->leski perii hänet.<----- Tällaisessa tilanteessa lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison PK 3 luvun 1 §:n mukaisille toissijaisperillisille (hänen sukulaisensa) yleensä kuuluu osa lesken kuolinhetken varoista.

Yleensä lesken omaisuus jaetaan puoliksi ensin kuolleen toissijaisperillisten ja lesken perillisten kesken. Tämä jakosuhde voi kuitenkin muuttua esimerkiksi puolisoiden tekemän avioehtosopimuksen tai lesken kuoleman jälkeen tapahtuneen vaurastumisen vuoksi. Perintöverotusta varten voidaan toimittaa perukirjassa tai muutoin selvitystä oikeasta omaisuuden jaosta ensin kuolleen puolison toissijaisperillisten ja lesken perillisten välillä.

Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot
Antopäivä 31.3.2016 DiaarinumeroA53/200/2016 Voimassaolo31.03.2016 -Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Anonyymi kirjoitti:

Kun sä tykkäät verottajan kannasta niin tässä tulee sulle faktaa.

3.7 Lesken lakisääteisellä perintöoikeudella perimä omaisuus
Jos ensin kuolleella puolisolla ei ole ollut rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, --->leski perii hänet.<----- Tällaisessa tilanteessa lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison PK 3 luvun 1 §:n mukaisille toissijaisperillisille (hänen sukulaisensa) yleensä kuuluu osa lesken kuolinhetken varoista.

Yleensä lesken omaisuus jaetaan puoliksi ensin kuolleen toissijaisperillisten ja lesken perillisten kesken. Tämä jakosuhde voi kuitenkin muuttua esimerkiksi puolisoiden tekemän avioehtosopimuksen tai lesken kuoleman jälkeen tapahtuneen vaurastumisen vuoksi. Perintöverotusta varten voidaan toimittaa perukirjassa tai muutoin selvitystä oikeasta omaisuuden jaosta ensin kuolleen puolison toissijaisperillisten ja lesken perillisten välillä.

Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot
Antopäivä 31.3.2016 DiaarinumeroA53/200/2016 Voimassaolo31.03.2016 -Valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Lue lisää

Tässä ihan lakipykälä, kun sinä niistä niin tykkäät.

Olenhan sanonut, että asia on vuosikymmeniä vanha ja perustuu lain väärään tulkintaan, että perisi, joten verotuskin on toiminut väärin perustein, juurikin sen takia koska kummagurut ovat vähän ymmärtäneet väärin lakitekstin.

Eli jos laissa lukee selkeästi että perii, niin silloin se on niin, mutta jos ei lue, niin silloin ei peri.

" 1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, ======>>>menee (MENEE eli ei siis peri, vaan se menee suoraan) jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on (versus tämä) ====>>>>oikeus periä<<<==== ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. "

Erittäin yksinkertaista, eikö olekkin?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä ihan lakipykälä, kun sinä niistä niin tykkäät.

Olenhan sanonut, että asia on vuosikymmeniä vanha ja perustuu lain väärään tulkintaan, että perisi, joten verotuskin on toiminut väärin perustein, juurikin sen takia koska kummagurut ovat vähän ymmärtäneet väärin lakitekstin.

Eli jos laissa lukee selkeästi että perii, niin silloin se on niin, mutta jos ei lue, niin silloin ei peri.

" 1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, ======>>>menee (MENEE eli ei siis peri, vaan se menee suoraan) jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on (versus tämä) ====>>>>oikeus periä<<<==== ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. "

Erittäin yksinkertaista, eikö olekkin?

Lue lisää

"Erittäin yksinkertaista, eikö olekkin?"

Juu, kun yksinkertainen, niin fundeerauskin tuppaa olemaan yksinkertaista, juuri niin kuin L-höpöllä.

PK 3:1.1
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Kun jäämistö =>menee<= eloon jääneelle, niin käveleekö se sinne, vai juokseeko ehkä?

Ei tokkiinsa, kyllä se jäämistö =>periytyy<= eloon jääneelle. L-höpöstä jäämistö ilmeisesti kävelee tai juoksee, kun se menee. L-höpölle sanat ovat magiaa, joita hän mielessään koettaa saada sopimaan omien ajatustensa syövereihin. Vaikeaa se näkyy olevan, niin vaikeaa, että tuskin hän itsekään ajatuksistaan tolkkua - oikeasti - saa.

Anonyymi kirjoitti:

"Erittäin yksinkertaista, eikö olekkin?"

Juu, kun yksinkertainen, niin fundeerauskin tuppaa olemaan yksinkertaista, juuri niin kuin L-höpöllä.

PK 3:1.1
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Kun jäämistö =>menee<= eloon jääneelle, niin käveleekö se sinne, vai juokseeko ehkä?

Ei tokkiinsa, kyllä se jäämistö =>periytyy<= eloon jääneelle. L-höpöstä jäämistö ilmeisesti kävelee tai juoksee, kun se menee. L-höpölle sanat ovat magiaa, joita hän mielessään koettaa saada sopimaan omien ajatustensa syövereihin. Vaikeaa se näkyy olevan, niin vaikeaa, että tuskin hän itsekään ajatuksistaan tolkkua - oikeasti - saa.

Lue lisää

No koska et ymmärrä niin isipä selittää lapsoselle.

Katsos nyt kun siinä edellisen luvun 5§ kielletään perimisoikeus muilta kuin sukulaisilta sanoilla " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä." eli kukaan muu ei voi periä kuin mainitut.

Nyt jos annettaisiin perimisoikeus vaimolle joka ei ole sukua, niin laissa olisi ristiriita ja jos tuossa 5§ lukisi näin "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä", niin tällöin se kieltäisi muut sukulaiset, muttei kieltäisi ei sukuun kuulumattomia perimästä.

Nyt kuitenkin kun on tuo perimiskielto kaikilla muilla kuin mainituilla sukulaisia, niin vaimo ei voi periä, joten se on tulkkiguru aarnio vain kiertänyt tuon kiellon ja ettei muka olisi ristiriidassa, niin sanalla menee, jolloinka hän omahyväisenä on ajatellut, että se kyllä menee kaikille tyhmille läpi, eikä ne huomaa.

Mutta siinä on yksi hassu juttu, ei laki voi yhdessä kohtaa jotain kieltää ja jo kohta se sallisi saman asian.

Tästä samasta on täällä ollut jo ennemminkin kiistaa, mutta kyllästyin kun kukaan muu kuin yksi minun lisäkseni tajusi asian ytimen, koska lakia tulee katsoa myös kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhtä kohtaa tuijottaen.

Anonyymi kirjoitti:

No koska et ymmärrä niin isipä selittää lapsoselle.

Katsos nyt kun siinä edellisen luvun 5§ kielletään perimisoikeus muilta kuin sukulaisilta sanoilla " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä." eli kukaan muu ei voi periä kuin mainitut.

Nyt jos annettaisiin perimisoikeus vaimolle joka ei ole sukua, niin laissa olisi ristiriita ja jos tuossa 5§ lukisi näin "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä", niin tällöin se kieltäisi muut sukulaiset, muttei kieltäisi ei sukuun kuulumattomia perimästä.

Nyt kuitenkin kun on tuo perimiskielto kaikilla muilla kuin mainituilla sukulaisia, niin vaimo ei voi periä, joten se on tulkkiguru aarnio vain kiertänyt tuon kiellon ja ettei muka olisi ristiriidassa, niin sanalla menee, jolloinka hän omahyväisenä on ajatellut, että se kyllä menee kaikille tyhmille läpi, eikä ne huomaa.

Mutta siinä on yksi hassu juttu, ei laki voi yhdessä kohtaa jotain kieltää ja jo kohta se sallisi saman asian.

Tästä samasta on täällä ollut jo ennemminkin kiistaa, mutta kyllästyin kun kukaan muu kuin yksi minun lisäkseni tajusi asian ytimen, koska lakia tulee katsoa myös kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhtä kohtaa tuijottaen.

Lue lisää

Laki voi sallia ja kieltää kuitenkin samalla kertaa, mutta vain määrätyllä tavalla, mutta se ei voi samaa asiaa kieltää ja sitten sallia.

Anonyymi kirjoitti:

No koska et ymmärrä niin isipä selittää lapsoselle.

Katsos nyt kun siinä edellisen luvun 5§ kielletään perimisoikeus muilta kuin sukulaisilta sanoilla " 5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä." eli kukaan muu ei voi periä kuin mainitut.

Nyt jos annettaisiin perimisoikeus vaimolle joka ei ole sukua, niin laissa olisi ristiriita ja jos tuossa 5§ lukisi näin "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä", niin tällöin se kieltäisi muut sukulaiset, muttei kieltäisi ei sukuun kuulumattomia perimästä.

Nyt kuitenkin kun on tuo perimiskielto kaikilla muilla kuin mainituilla sukulaisia, niin vaimo ei voi periä, joten se on tulkkiguru aarnio vain kiertänyt tuon kiellon ja ettei muka olisi ristiriidassa, niin sanalla menee, jolloinka hän omahyväisenä on ajatellut, että se kyllä menee kaikille tyhmille läpi, eikä ne huomaa.

Mutta siinä on yksi hassu juttu, ei laki voi yhdessä kohtaa jotain kieltää ja jo kohta se sallisi saman asian.

Tästä samasta on täällä ollut jo ennemminkin kiistaa, mutta kyllästyin kun kukaan muu kuin yksi minun lisäkseni tajusi asian ytimen, koska lakia tulee katsoa myös kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhtä kohtaa tuijottaen.

Lue lisää

Isi puruaivoillaan on keksinyt ristiriidan, joka todellisuudessa ei ole ristiriita.

Kun vuoden 1965 perintökaareen myöhemmin lisättiin 3. luku, missä perintöoikeus annettiin lapsettomana kuolleen puolisolle, olisi samalla voitu muuttaa 2. luvun 5 § esittämääsi muotoon ("muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä").

Välttämätöntä muuttaminen ei kuitenkaan ollut, sillä 2. luku, mihin 5 § sisältyy, koskee nimenomaan ja VAIN sukulaisten perintöoikeutta (luvun otsikko: Sukulaisten perintöoikeudesta), eikä se ulotu uuteen 3. lukuun, missä on kysymys muiden kuin sukulaisten perintöoikeudesta.

2. luvussa säädetään, että "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä."

3. luvussa taas kerrotaan, ketkä muut kuin sukulaiset saavat periä.

Mitään ristiriitaa 2. ja 3. luvun säännösten välillä ei siten ole.

Anonyymi kirjoitti:

Isi puruaivoillaan on keksinyt ristiriidan, joka todellisuudessa ei ole ristiriita.

Kun vuoden 1965 perintökaareen myöhemmin lisättiin 3. luku, missä perintöoikeus annettiin lapsettomana kuolleen puolisolle, olisi samalla voitu muuttaa 2. luvun 5 § esittämääsi muotoon ("muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä").

Välttämätöntä muuttaminen ei kuitenkaan ollut, sillä 2. luku, mihin 5 § sisältyy, koskee nimenomaan ja VAIN sukulaisten perintöoikeutta (luvun otsikko: Sukulaisten perintöoikeudesta), eikä se ulotu uuteen 3. lukuun, missä on kysymys muiden kuin sukulaisten perintöoikeudesta.

2. luvussa säädetään, että "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä."

3. luvussa taas kerrotaan, ketkä muut kuin sukulaiset saavat periä.

Mitään ristiriitaa 2. ja 3. luvun säännösten välillä ei siten ole.

Lue lisää

Ahaa, eli kun 2lku 5§ KIELLETÄÄN muiden perimisoikeus kokonaan, niin kun tulkitaan, että 3lku 1§ siis sallii MUIDEN perimisoikeuden, koska se on ihan eri luku/osio/erittely ja ihan kokonaan käsittelee eri asiaa kuin 2lku.

Kummaa ettet selittänyt asiaa kuin Kelsen, mutta onhan näitä tulkintaohjeita joilla saadaan selkeä looginen ristiriita katoaan, ainakin omasta mielestä sitä ei ole.

"Ristiriitojen tulkinnallinen eliminointi. Lähtökohtaisesti oikeusjärjestys ei sisällä ristiriitoja, eikä laissa lausuta mitään turhaan. Siten tulkinnassa on pyrittävä siihen, että ristiriitoja ei tarpeettomasti syntyisi. Tulkinta tähtää myös siihen, että muodollisesti pätevät oikeusnormit voisivat olla samanaikaisesti voimassa. Oikeusteoriassa on esitetty eri mielipiteitä sen suhteen, voiko oikeusjärjestys olla ristiriitainen vai poistavatko tulkinta ja ristiriitojen ratkaisusäännöt näennäisen ristiriidan.

Ensi näkemältä ristiriitaisten oikeussäännösten kohdalla on siis tarpeen pyrkiä joko a) tulkintaan, jonka mukaan ne tarkoittavat jossain suhteessa erilaisia tapauksia, jolloin todellista ristiriitaa ei ole, tai b) siihen, että edelliseen osittain liittyen lainsoveltajalle tai yksityiselle kansalaiselle jätetään harkintaan perustuva vapaus valita sovellettava normi tai normit. Kummassakin tapauksessa tuloksena on se, että ristiriitaisilta vaikuttavat oikeusnormit voivat olla samanaikaisesti voimassa joko tulkittuina tai valinnan perusteella. On kuitenkin mahdollista, että ristiriita ei tällä tavalla ole poistettavissa – etenkään silloin, kun kyse on selkeästä loogisesta ristiriidasta.".

Sinun selityksesi on oikein koulu esimerkki kuinka ristiriita tulee selittää vai tukeudutko mielummin tähän? "Lex posterior derogat legi priori (= myöhempi laki/normi syrjäyttää aikaisemman lain/normin). Tämä oikeusjärjestyksen dynamiikkaa koskeva sääntö on kylläkin selvä, mutta siihen kytkeytyy kahdenlaisia ongelmia. Nämä koskevat ensinnäkin oikeusnormien ajallisuutta: missä määrin myöhempi oikeusnormi voi vaikuttaa aikaisempien normien perusteella syntyneisiin oikeussuhteisiin? Taannehtivuussäännöt ovat eri oikeudenaloilla erilaiset. Toiseksi on mahdollista, että myöhempi oikeusnormi ei kata koko aikaisemman oikeusnormin alaa. Tulkinnallisena lähtökohtana on tällöin se, että aikaisempi oikeusnormi voi jäädä osittain voimaan, jotta ei syntyisi oikeusaukkoja. "

Hyviä neuvoja nuo tuollaiset, ainakin lakitieteessä ja jotka osoittaa sen, että lakitiede ei oikeastaan olekkaan tiedettä.

Päätelmä: Eli se on ainoastaan luridiikkapellein salakieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, eli kun 2lku 5§ KIELLETÄÄN muiden perimisoikeus kokonaan, niin kun tulkitaan, että 3lku 1§ siis sallii MUIDEN perimisoikeuden, koska se on ihan eri luku/osio/erittely ja ihan kokonaan käsittelee eri asiaa kuin 2lku.

Kummaa ettet selittänyt asiaa kuin Kelsen, mutta onhan näitä tulkintaohjeita joilla saadaan selkeä looginen ristiriita katoaan, ainakin omasta mielestä sitä ei ole.

"Ristiriitojen tulkinnallinen eliminointi. Lähtökohtaisesti oikeusjärjestys ei sisällä ristiriitoja, eikä laissa lausuta mitään turhaan. Siten tulkinnassa on pyrittävä siihen, että ristiriitoja ei tarpeettomasti syntyisi. Tulkinta tähtää myös siihen, että muodollisesti pätevät oikeusnormit voisivat olla samanaikaisesti voimassa. Oikeusteoriassa on esitetty eri mielipiteitä sen suhteen, voiko oikeusjärjestys olla ristiriitainen vai poistavatko tulkinta ja ristiriitojen ratkaisusäännöt näennäisen ristiriidan.

Ensi näkemältä ristiriitaisten oikeussäännösten kohdalla on siis tarpeen pyrkiä joko a) tulkintaan, jonka mukaan ne tarkoittavat jossain suhteessa erilaisia tapauksia, jolloin todellista ristiriitaa ei ole, tai b) siihen, että edelliseen osittain liittyen lainsoveltajalle tai yksityiselle kansalaiselle jätetään harkintaan perustuva vapaus valita sovellettava normi tai normit. Kummassakin tapauksessa tuloksena on se, että ristiriitaisilta vaikuttavat oikeusnormit voivat olla samanaikaisesti voimassa joko tulkittuina tai valinnan perusteella. On kuitenkin mahdollista, että ristiriita ei tällä tavalla ole poistettavissa – etenkään silloin, kun kyse on selkeästä loogisesta ristiriidasta.".

Sinun selityksesi on oikein koulu esimerkki kuinka ristiriita tulee selittää vai tukeudutko mielummin tähän? "Lex posterior derogat legi priori (= myöhempi laki/normi syrjäyttää aikaisemman lain/normin). Tämä oikeusjärjestyksen dynamiikkaa koskeva sääntö on kylläkin selvä, mutta siihen kytkeytyy kahdenlaisia ongelmia. Nämä koskevat ensinnäkin oikeusnormien ajallisuutta: missä määrin myöhempi oikeusnormi voi vaikuttaa aikaisempien normien perusteella syntyneisiin oikeussuhteisiin? Taannehtivuussäännöt ovat eri oikeudenaloilla erilaiset. Toiseksi on mahdollista, että myöhempi oikeusnormi ei kata koko aikaisemman oikeusnormin alaa. Tulkinnallisena lähtökohtana on tällöin se, että aikaisempi oikeusnormi voi jäädä osittain voimaan, jotta ei syntyisi oikeusaukkoja. "

Hyviä neuvoja nuo tuollaiset, ainakin lakitieteessä ja jotka osoittaa sen, että lakitiede ei oikeastaan olekkaan tiedettä.

Päätelmä: Eli se on ainoastaan luridiikkapellein salakieltä.

Lue lisää

"Sinun selityksesi on oikein koulu esimerkki kuinka ristiriita tulee selittää"

Isi L-höpö jankkaa jankkaamisen ilosta ymmärtämättä, että en selitä ristiriitaa, koska MITÄÄN RISTIRIITAA EI OLE.

Vielä kerran muille lukijoille (L on ristiriitoihinsa lukkiintunut):

PK 2 luvun otsikko on SUKULAISTEN PERINTÖOIKEUDESTA.
Sen mukaisesti siinä käsitellään sukulaisten perintöoikeutta. Luku päättyy 5 §:ään: "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut SUKULAISET eivät saa periä."

PK 3 luvun otsikko on PUOLISON PERINTÖOIKEUDESTA JA OIKEUDESTA HALLITA JÄÄMISTÖÄ.
Kun puoliso ei ole perittävän sukulainen, po. säännöksissä ei ole mitään ristiriitaa. Ristiriita olisi siinä tapauksessa, jos 5 § kuuluisi: "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä."

Anonyymi kirjoitti:

"Sinun selityksesi on oikein koulu esimerkki kuinka ristiriita tulee selittää"

Isi L-höpö jankkaa jankkaamisen ilosta ymmärtämättä, että en selitä ristiriitaa, koska MITÄÄN RISTIRIITAA EI OLE.

Vielä kerran muille lukijoille (L on ristiriitoihinsa lukkiintunut):

PK 2 luvun otsikko on SUKULAISTEN PERINTÖOIKEUDESTA.
Sen mukaisesti siinä käsitellään sukulaisten perintöoikeutta. Luku päättyy 5 §:ään: "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut SUKULAISET eivät saa periä."

PK 3 luvun otsikko on PUOLISON PERINTÖOIKEUDESTA JA OIKEUDESTA HALLITA JÄÄMISTÖÄ.
Kun puoliso ei ole perittävän sukulainen, po. säännöksissä ei ole mitään ristiriitaa. Ristiriita olisi siinä tapauksessa, jos 5 § kuuluisi: "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä."

Lue lisää

Kerros nyt kaikille, miten sanat "muut kuin edellä"-sanat muuttuu tarkoittamaan vain ja ainoastaan sukulaisia versus "muut sukulaiset kuin edellä" ja joka pitäisi olla noin, jos tarkoitettaisiin vain ja ainoastaan muita sukulaisia, esim. serkkuja, pikkuserkkuja ja isoserkkuja?

Kun jo 5§ selkeästi tarkoitetaan ihan kaikkia muita jo sanamuodolla, eli myös ei sukuun kuulumattomia kaikkia muita ja testamentti on ainoa mikä muuttaisi perimsien, koska laki ei anna estettä testamentata kenelle vain eli selkeästi lain kohta tarkoittaa muita " MUUT KUIN EDELLÄ TÄSSÄ LUVUSSA MAINITUT, väitä mitä väität ja osoita väitteesi paikkansa pitäväksi vaikkapa kieliopillisesti.

Esitä myöskin väitteesi tueksi, miksi lainkohta muuttuisi tarkoittamaan vain kaikkia muita JÄTTÄMÄLLÄ pois sana sukulaiset, kun muutoin lause on sama eli tarkoittaa kaikkia muita, kuten esim. sukuun kuulumattomia "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä", niin silloin tarkoittaisi myös aviopuolisoa, kun muka sanaoina "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä", niin ei sen pykälän tarkoitus muutu, oli siinä sana -sukulaiset tai ei ollu.

Alkuosa sen määrittää keitä tarkoitetaan eli kaikkia muita, ei se muuta sen lain kohdan tarkoitusta jos sinne lisätään sana-sukulaiset tai otetaan pois.

Jos sanat olisi näin, "muut SUKULAISET kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä"

Niin tällöin se tarkoittaisi selkeästi muita sukulaisia, mutta nyt se tarkoittaa kaikkia muitakin kuin vaan muita sukulaisia.

On se ny helvetin kumma, ettei 'muka' opiskelleen järki sano mitään vai johtuuko päätäkin isommasta egosta.

Vai hävettäisikö myöntää, että on itse ihan väärässä, minua ei hävettäisi vaikka olisin tingannu lakia opiskelleena maailman tappiin asti.

Anonyymi kirjoitti:

"Sinun selityksesi on oikein koulu esimerkki kuinka ristiriita tulee selittää"

Isi L-höpö jankkaa jankkaamisen ilosta ymmärtämättä, että en selitä ristiriitaa, koska MITÄÄN RISTIRIITAA EI OLE.

Vielä kerran muille lukijoille (L on ristiriitoihinsa lukkiintunut):

PK 2 luvun otsikko on SUKULAISTEN PERINTÖOIKEUDESTA.
Sen mukaisesti siinä käsitellään sukulaisten perintöoikeutta. Luku päättyy 5 §:ään: "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut SUKULAISET eivät saa periä."

PK 3 luvun otsikko on PUOLISON PERINTÖOIKEUDESTA JA OIKEUDESTA HALLITA JÄÄMISTÖÄ.
Kun puoliso ei ole perittävän sukulainen, po. säännöksissä ei ole mitään ristiriitaa. Ristiriita olisi siinä tapauksessa, jos 5 § kuuluisi: "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät saa periä."

Lue lisää

Tuo taas mitä yrität täällä esittää, juurikin kuin neuvotaan, miten saadaan hämärrytettyä ristiriita olemaan pois taikka valitaan kaksi normia ja tarkoitus perä on molemmissa eriävä eli ihan kuin oppilastyönä esittäisit asian koska ne ovat eri osiossa ja peräti jopa eri luvuissa.

Tällainen osiointi ja luvuttaminen laissa ja lakiin tehdään ainoastaan siksi, että laki olisi selkeämpää ja selkeämmin luettavissa, eli osiointi ja luvuttaminen ei muuta lain sisältöä muuksi kuin pykälät onkaan.

Lailla on sama tarkoitus pääotsakkeen alla eli tässä tapauksessa otsikko on perintökaari eli se määrää perimisestä.

Kerro nyt kaikille se, että jos tuo perintökaari olisi ilman selventämistä eli yhtä rimssua, niin miten sitten kävisi kun tuo 5§ olisikin 8§ ja seuraava 9§ aviopuolisosta?