Vielä melko monet kuuluvat kirkkoon, vaikka eivät usko Jumalaan eikö Jeesuksen ylösnousemukseen. Yhtenä syynä on, että jäsenyyden kautta ajatellaan tuettavan "hyvän tekemistä". Siis osa kirkon jäsenistä ajatteleee tukevansa..
Kuitenkin hyvän tekemiseen on kirkkoa tehokkaampia väyliä uskonnollisesti sitoutumattomissa, kolmannen sektorin järjestöissä. Niissä ei ole yhtään yksittäistä yhtä suurta järjestöä kuin kirkko, mutta järjestllkentän moninaisuus ei ole periaatteessa ja käytännössä heikkous, vaan vahvuus, paitsi ehkä markkinoinnin ja mediahuomion kautta.
Kirkko mainostaa laajasti "hyvän tekemistään", vaikka käyttää kirkollisverorahat etupäässsä uskonnolliseen työhön. Diakoniatyötäkin rahoitetaan enimmäkseen kerättyjen lahjotusten turvin, ei kirkollisverovaroilla, jotka menevät pappien sekä lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden palkkoihin.
Järjestöt yhdistävät omilla toimialoillaan ammatillista ja vapaaehtoistyötä; monet ovat erikoistuneeet tiettytyjen väeestöryhmien kohdennettuun auttamiseen. Yksi kohdentamisperuste on diagnoosipohjaisuus, vaikka se kattaa myös ennalta ehkäisevän työn. Silti diagnoosipohjaisuus on yksi hyvä kohdentamisperuste, koska jossain vaiheessa elämää yhdella sun toisella pakkaa jotain kremppaa ti vaivaa pukkaamaan.
Uskonnottomien oikeuksia edistää Vapaa-ajattelijain liitto, jolla on 20 jäsenyhdistystä eri puolilla maata.
Kuitenkin hyvän tekemiseen on kirkkoa tehokkaampia väyliä uskonnollisesti sitoutumattomissa, kolmannen sektorin järjestöissä. Niissä ei ole yhtään yksittäistä yhtä suurta järjestöä kuin kirkko, mutta järjestllkentän moninaisuus ei ole periaatteessa ja käytännössä heikkous, vaan vahvuus, paitsi ehkä markkinoinnin ja mediahuomion kautta.
Kirkko mainostaa laajasti "hyvän tekemistään", vaikka käyttää kirkollisverorahat etupäässsä uskonnolliseen työhön. Diakoniatyötäkin rahoitetaan enimmäkseen kerättyjen lahjotusten turvin, ei kirkollisverovaroilla, jotka menevät pappien sekä lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden palkkoihin.
Järjestöt yhdistävät omilla toimialoillaan ammatillista ja vapaaehtoistyötä; monet ovat erikoistuneeet tiettytyjen väeestöryhmien kohdennettuun auttamiseen. Yksi kohdentamisperuste on diagnoosipohjaisuus, vaikka se kattaa myös ennalta ehkäisevän työn. Silti diagnoosipohjaisuus on yksi hyvä kohdentamisperuste, koska jossain vaiheessa elämää yhdella sun toisella pakkaa jotain kremppaa ti vaivaa pukkaamaan.
Uskonnottomien oikeuksia edistää Vapaa-ajattelijain liitto, jolla on 20 jäsenyhdistystä eri puolilla maata.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Milloin vapareilta saa ruokakasseja heikoimmassa asemassa oleville.
Nyt ideologian esiintuomiselle on sosiaalinen tilaus mutta se edellyttää
toimia. Auttamisen pandemia on levinnyt maailmanlaajuisesti ja maailma
on muuttunut kyläksi, missä intohimoisestui pyritään yhdessä ratkaisuihin
tämä ekumeenisuus ylittää kirkkokunnat ja muutkin sitovat yhteisöt.
Vapaa-ajattelijat järjestönä luottaa työnjakoon, kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjen erikoistumiseen, eikä yritä hääriä itse joka asiassa. Järjestöjä on satoja, ks. esim. vain soste.fi noin 200 järjestöä. Vapaa-ajattelijat henkilöinä saattavat toimia muissakin järjestöissä, esim. SPR:n toiminnoissa.
Vapaa-ajattelijoiden liiton mainostaminen ei kuulu tänne. Aiheella on oma palstansa.
Eroaa vain kirkosta, eikä käytä rahoja mihinkään juupas eipäs auttamiseen.
Tarkoitatko, että vapaa-ajattelijoilla on järjestöjä, jotka perustavat toimintansa diagnoosikeskeisyyteen, vaimettä kirkko ja uskonnolliset järjestöt perustavat toimintansa diagnoosikeskeiseen malliin?
En kannata diagnoosikeskeisyyttä, koska sekin on vain yksi näkökulma, yksi uskomus, sidottuna ajan käsitykseen ja rajoittava tekijä, jos haluaa päästä pidemmälle ohi rakennetun yhteiskunnan. Siis kohti muutosta.
Kirkko huijaa sinulta rahasi eikä hyväntekeväisyyteen, vaan piispojen ja pappien palkkioihin, vuokriin jne. Ei jatkoon.