No niin, se on minä täällä taas, perheellinen naisihminen joka on sairaan ihastunut sinkkutyökaveriin. Ketju siis tuossa vähän alempana. Minä nyt sitten kerroin sille, oli yllättynyt mutta ihan positiivisella mielellä. Mutta, mites ihmeessä tästä tunteesta pääsee eroon? Tarkoitus ei ole siis ryhtyä mihinkään suhteeseen vaan päästä tunteista yli ja eteenpäin. Mut kun se on niin ihana ja niin hyvä näkönen...
Miten tästä pääsee eroon?
Anonyymi
161271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miten kerroit hänelle? Sanoitko hänelle ettet mitään suhdetta havittele kanssaan?
Viestiteltiin ja pamautin vaan ihan suoraan. Hän sanoi ettei ole musta kiinnostunut sillä tavalla.
Mitä jos olisi kiinnostunut? Tai voihan se kiinnostus herätä vielä avautumisesi jälkeenkin.
Minkä takia pitää väänellä toisen sanomaa "ei kiinnosta" väkisin muotoon "kyllä sitä kiinnostaa"? Ei pysty ymmärtämään näitä pakkomielteisiä ajatuksia "koska minä olen kiinnostunut jostain niin sen on pakko tuntea samoin" No ei ole. Ei on ei ja sillä hyvä
Miten perheellinen nainen kirjoittaa tänne kello 03:24? Eikö pitäisi aamulla olla aikaisin hereillä laittamassa aamupalaa miehelle ja lapsille sekä valmistelemassa lapsien harrastuksia sekä huomista etäkoulupäivää?
Kiitos kysymästä. Lapsilla ei nyt korona-aikana ole harrastuksia eikä sunnuntaisin muutenkaan. Eivät myöskään ole kouluikäisiä. Olin hereillä koska ihastuminen saa käymään ylikierroksilla enkä saanut nukuttua. Ja lapset saivat kyllä aamupalansa ja lounaskin on jo syöty.
Niin, ehkä hän laittoi juuri sämpylätaikinaa kohoamaan että lapset saa uunituoretta leipää kun heräävät 😃
Jestas kaikenlaistesta ihmiset jaksaa kantaa huolta 😂
Moni mies voisi sallia pienet lemmenleikit vaimollensa töissä, ehkä kannattaisi kokeilla?
Hei tuopa on mielenkiintoinen pointti. Monikohan mies pitäisi siitä että oma vaimo leikkisi lemmenleikkejä työajalla? Hyviä puolia voisi olla se että vaimo olisi luultavasti kiinnostunut seksistä myös kotona. Työajalla ei varmaan nimittäin ehtisi ihan kaikkia haluja tyydyttää... Huono puoli olisi että jos vaimo kiinnostuisi liikaa työkaverista ja oma nallekarhu ei enää kiinnostaisi. Mitä sanovat miehet??
paskapuhetta.
Mun vaimo antoi pomolleen mun luvalla voi liukkaitta kotonaki.. Nussivat monessa paikkaa vuoden päivät..
Hyvä vinkki ajatusrakennelmaksi: jos se mies on niin ihana ja hyvännäköinen, niin niitä naisia hänellä silloin riittää. Kuvittelet hänet lounastunnilla valikoimaan Tinderistä parhaat päältä ja sarjadeittailemaan pitkin paikkakuntaa. Takaan, että pääset nopeasti eroon ajatuksesta lähestyä häntä. Tässä riskinä on se, että niputat mahtavan tyypin pelimiesten joukkoon, mutta jos tarkoitus on unohtaa, niin tämä toimii. Ei voi mitään ja sori mies... Vielä yksi vinkki: mene oman puolison kanssa treffeille.
Hyvä vinkki tuo oman puolison kanssa treffeille meno. Kannattaa käyttää ihastusvoimaa oman parisuhteen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Mulla ihastus töissä ja flirttailemme. Kotona sitten peitto heiluu mieheni kanssa.
Jos ois mennyt niinpäin että hän olisikin kertonut ihastuksestaan sulle, oisitko ollut ilosena että hiphei vai iskenyt luukut kiinni?
Toi on työpaikkaihastusten "suola" kun ei tiedä mitä mieltä toinen on. Hän sai nyt sulta tunnustuksen ja annoit hänelle nyt ns pääsyn sun mieleen vielä pahemmin. Jos asia ois mennyt toisinpäin, hän olisi kertonut asian sulle niin olisit varmaan sanonut että hänen kanssaan on kiva olla työkaveri mutta ei ole mitään muuta.... Mielessäsi olisit tässä jälkimmäisessä tapauksessa helpottunut sekä onnellinen. Olisit saanut häneltä tiedon että olet haluttu, samalla olisit ite ollut siinä voiman kahvassa kiinni, sanonut että ei ja todeta helpottuneena että ah, ihanaa kun on ohi.... Nyt tilanne on toisin päin, sä annoit "sielusi" hänelle vuorostaan ja hän ohjailee nyt sun henkistä vuoristorataa.
Koita ajatella toi vaan työkaverien välisenä pelinä joka on itseään toistavan työn lomassa muuttunut vähän liian isoksi asiaksi. Jos ootte hyviäkin työkavereita niin sullakin, kuten myös hänellä on vastuu siitä että kummankin työpäivät pysyy mukavina eikä mee kiusallisiksi. Ja sulla on se perhe myös.
Ei tosta haluaisi motkottaa mutta sähän voit itse päättää, pidätkö kaverivälit tohon työkaveriin ja koitat keskittyä enemmän sun omaan perheeseen. Ihmisillä tapahtuu noita ihastumisia ja monesti niiden terve myöntäminen ja eteenpäin meno on osa arkea. Osa kertoo ihastumisistaan myös kumppanille ja selittää tilanteen, että ei halua rikkoa perhettä, rakastaa kumppaniaan ja että on vaan asia rassannut... jos kumppani luottaa niin kyllä ymmärtää tilanteen.
Voit myös hoitaa ton niin että jatkat sitä ruusulinnoissa elämistä, hymyilet ja ihastuspunastelet sen ihastuksesti kanssa, katot mihin menee, oot kotona perheellesi täysin eri ihminen kun töissä, teet sekä kumppanillesi että tolle työkaverille erittäin paskasti samalla.
kun ei ole susta kiinnostunut niin sittenhän se on taputeltu jo valmiiksi
Ihastumiselle on aina syy.
Itsessä. Ihminen, joka ihastuu, kokee puutosta.
Ja tätä puutosta paikkaamaan ihminen hommaa ihastuksen.
Eli tutustuminen SINUUN Itseesi saa sinut tasapainoon, joka on jostain syystä järkkynyt.
Olet vailla jotain. Luultavasti koet riittämättömyyttä, hellyyden - ja huomionkipeyttä, sinulla on kova tarve tulla NÄHDYKSI JA KUULLUKSI. Koska itse laiminlyöt omia tarpeitasi, etkä ole kertonut niistä myöskään puolisollesi, ne tulevat esiin ihastuksena vieraaseen, vaikka oikeasti kaipaat huomiota, keskustelua, kiinnostusta. Sitä, että olet tärkeä.
Siksi ihminen ihastuu.
Ota rauhallinen hetki ja kysele itseltäsi, miten olet huomioinut tunteesi viime kuukausina? Miten olet saanut levättyä, työskenneltyä, virkistyttyä, kunneltua puolisoasi, juteltua hänelle?
Mihin olet pettynyt? Miten sinua on loukattu? Miten olet loukannut ja sivuuttanut puolisosi?
Mieti, miten voisit paremmin kuulla omia tarpeitasi ja tulla kuulluksi?
Ihastus ei ole syy, se on seuraus. Syy on itsesi laiminlyönti, joten korjaa syy ja ala huolehtia itsestäsi. Samalla korjaantuu seuraus.