Miten tästä pääsee eroon?

Miten kerroit hänelle? Sanoitko hänelle ettet mitään suhdetta havittele kanssaan?

Miten perheellinen nainen kirjoittaa tänne kello 03:24? Eikö pitäisi aamulla olla aikaisin hereillä laittamassa aamupalaa miehelle ja lapsille sekä valmistelemassa lapsien harrastuksia sekä huomista etäkoulupäivää?

Moni mies voisi sallia pienet lemmenleikit vaimollensa töissä, ehkä kannattaisi kokeilla?

Hyvä vinkki ajatusrakennelmaksi: jos se mies on niin ihana ja hyvännäköinen, niin niitä naisia hänellä silloin riittää. Kuvittelet hänet lounastunnilla valikoimaan Tinderistä parhaat päältä ja sarjadeittailemaan pitkin paikkakuntaa. Takaan, että pääset nopeasti eroon ajatuksesta lähestyä häntä. Tässä riskinä on se, että niputat mahtavan tyypin pelimiesten joukkoon, mutta jos tarkoitus on unohtaa, niin tämä toimii. Ei voi mitään ja sori mies... Vielä yksi vinkki: mene oman puolison kanssa treffeille.

Jos ois mennyt niinpäin että hän olisikin kertonut ihastuksestaan sulle, oisitko ollut ilosena että hiphei vai iskenyt luukut kiinni?
Toi on työpaikkaihastusten "suola" kun ei tiedä mitä mieltä toinen on. Hän sai nyt sulta tunnustuksen ja annoit hänelle nyt ns pääsyn sun mieleen vielä pahemmin. Jos asia ois mennyt toisinpäin, hän olisi kertonut asian sulle niin olisit varmaan sanonut että hänen kanssaan on kiva olla työkaveri mutta ei ole mitään muuta.... Mielessäsi olisit tässä jälkimmäisessä tapauksessa helpottunut sekä onnellinen. Olisit saanut häneltä tiedon että olet haluttu, samalla olisit ite ollut siinä voiman kahvassa kiinni, sanonut että ei ja todeta helpottuneena että ah, ihanaa kun on ohi.... Nyt tilanne on toisin päin, sä annoit "sielusi" hänelle vuorostaan ja hän ohjailee nyt sun henkistä vuoristorataa.

Koita ajatella toi vaan työkaverien välisenä pelinä joka on itseään toistavan työn lomassa muuttunut vähän liian isoksi asiaksi. Jos ootte hyviäkin työkavereita niin sullakin, kuten myös hänellä on vastuu siitä että kummankin työpäivät pysyy mukavina eikä mee kiusallisiksi. Ja sulla on se perhe myös.

Ei tosta haluaisi motkottaa mutta sähän voit itse päättää, pidätkö kaverivälit tohon työkaveriin ja koitat keskittyä enemmän sun omaan perheeseen. Ihmisillä tapahtuu noita ihastumisia ja monesti niiden terve myöntäminen ja eteenpäin meno on osa arkea. Osa kertoo ihastumisistaan myös kumppanille ja selittää tilanteen, että ei halua rikkoa perhettä, rakastaa kumppaniaan ja että on vaan asia rassannut... jos kumppani luottaa niin kyllä ymmärtää tilanteen.
Voit myös hoitaa ton niin että jatkat sitä ruusulinnoissa elämistä, hymyilet ja ihastuspunastelet sen ihastuksesti kanssa, katot mihin menee, oot kotona perheellesi täysin eri ihminen kun töissä, teet sekä kumppanillesi että tolle työkaverille erittäin paskasti samalla.

kun ei ole susta kiinnostunut niin sittenhän se on taputeltu jo valmiiksi

Ihastumiselle on aina syy.
Itsessä. Ihminen, joka ihastuu, kokee puutosta.

Ja tätä puutosta paikkaamaan ihminen hommaa ihastuksen.

Eli tutustuminen SINUUN Itseesi saa sinut tasapainoon, joka on jostain syystä järkkynyt.

Olet vailla jotain. Luultavasti koet riittämättömyyttä, hellyyden - ja huomionkipeyttä, sinulla on kova tarve tulla NÄHDYKSI JA KUULLUKSI. Koska itse laiminlyöt omia tarpeitasi, etkä ole kertonut niistä myöskään puolisollesi, ne tulevat esiin ihastuksena vieraaseen, vaikka oikeasti kaipaat huomiota, keskustelua, kiinnostusta. Sitä, että olet tärkeä.

Siksi ihminen ihastuu.

Ota rauhallinen hetki ja kysele itseltäsi, miten olet huomioinut tunteesi viime kuukausina? Miten olet saanut levättyä, työskenneltyä, virkistyttyä, kunneltua puolisoasi, juteltua hänelle?

Mihin olet pettynyt? Miten sinua on loukattu? Miten olet loukannut ja sivuuttanut puolisosi?

Mieti, miten voisit paremmin kuulla omia tarpeitasi ja tulla kuulluksi?

Ihastus ei ole syy, se on seuraus. Syy on itsesi laiminlyönti, joten korjaa syy ja ala huolehtia itsestäsi. Samalla korjaantuu seuraus.