Stalin sanoi, ettei Suomi voi suurvaltojen välisessä sodassa olla puolueeton vaikka haluaisikin.
Saksan ja Neuvostoliiton sotiessa Suomen oli siis valittava puolensa tai jäätävä Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi mikä olisi tuhonnut koko maan.
Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa ratkaisua kuin Baltian maille joten vaihtoehdoksi jäi vain Saksa.
Saksan avulla Suomi vältti sovjetisoinnin ja neuvostomiehityksen, mutta Suomea tietengin rangaistiin Saksaan tukeutumisesta.
Välttääkseen syytteet Suomen olisi pitänyt talvisodan jälkeen jättäytyä Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi ja tuhoutua kokonaan.
.
Suomea muisteltaisiin nyt maana joka mieluummin tuhoutui kuin turvautui Saksaan.
Parempi oli tukeutua Saksaan ja välttää pahemmat vaihtoehdoti. Jatkosodan tuhot oli pieniä verrattuna niihin tuhoihin mitä Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi jääminen tai sovjetisointi olisi aiheuttanut.
Saksan ja Neuvostoliiton sotiessa Suomen oli siis valittava puolensa tai jäätävä Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi mikä olisi tuhonnut koko maan.
Neuvostoliitto halusi Suomelle samaa ratkaisua kuin Baltian maille joten vaihtoehdoksi jäi vain Saksa.
Saksan avulla Suomi vältti sovjetisoinnin ja neuvostomiehityksen, mutta Suomea tietengin rangaistiin Saksaan tukeutumisesta.
Välttääkseen syytteet Suomen olisi pitänyt talvisodan jälkeen jättäytyä Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi ja tuhoutua kokonaan.
.
Suomea muisteltaisiin nyt maana joka mieluummin tuhoutui kuin turvautui Saksaan.
Parempi oli tukeutua Saksaan ja välttää pahemmat vaihtoehdoti. Jatkosodan tuhot oli pieniä verrattuna niihin tuhoihin mitä Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi jääminen tai sovjetisointi olisi aiheuttanut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomalaiset kommunistit tottakai mieluummin olisivat alistuneet sovjetisointiin tai jättäytyneet Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi kuin tukeutuneet Saksaan talvisodan jälkeen.
Suomalaisten enemmistö kuinkin on kiitollinen Saksan antamasta avusta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutisten-kysely-suomen-syyta-olla-saksalle-kiitollinen-sota-ajan-avusta/3507498#gs.5ybzfx
Kommunistit eivät ole mieleltään suomalaisia vaikka ovat Suomen kansalaisia. Mieleltään he ovat venäläisiä.
Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.
Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen
http://prokarelia.net/si/?x=artikkeli&article_id=203&author=6
Holodkovski tajusi ettei Suomella ollut talvisodan jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin tukeutua Saksaan. Venäjä ei sitä virallisesti ole myöntänyt.
Ei ole järkevää jättäytyä yhden ainoan vaihtoehdon vietäväksi.
Suomemme patologisen ryssävihainen pieni kansanosa kantaa raskaan vastuun siitä,ettei maamme kyennyt pysyttelemään Saksan hyökkäysvalmistelujen suhteen puolueettomana.
Tähän olisi ollut kaikki mahdollisuudet kansakunnan henkisen ja taloudellisen yhtenäisyyden suhteen.
Asian ydin olisi ollut Neuvostoliitolle osoitettu vakuuttava näyttö siitä,ettei Suomemme maa ole halvalla sen paremmin kuin kalliillakaan valjastettavissa minkään laisen Venäjää vastaan suunnatun offensiivin tukialueeksi.
Kahden hävityn sodan jälkeen opittiin se fakta,että meillä on yli tuhannen kilometrin maaraja huomattavan paljon suuremman kansakunnan kanssa.
Oli siis prioriteetti,ja on sitä edelleen,järjestää kansojemme väliset suhteet kestävälle pohjalle.Tämän hoiti aikanaan Yya-sopimus.
Venäjällä tiedetään,että Suomi kykenee puolustamaan itsenäisyyttään tehokkaasti.
Sen osoittivat sodissa kaatuneet kansalaisemme vastaansanomattomasti.
Tätä perintöä meidän tulee vaalia,eikä nakertaa sitä joutavalla päänaukomisella.
Ryssävihan on ryssät aiheuttanut itse polkemalla pienempien kansojen oikeuksia. Suomi ei ole ainoa siinä. Venälisiä vihataan arabimaita myöten. Afganistanissa oli 10 vuotta Neuvostoliiton joukot. On kumma jollei siinä katkeruutta ja vihaa synny. Pysyisivät poissa ja antaisivat muiden elää rauhassa puuttumatta maiden sisäisiin asioihin.
Neuvostoliitto mobiloi aikoinaan asevoimiaan Afganistaniin,koska jenkkeinmaalaiset pyrkivät seeiiaahan sijoitetuilla operaattoreillaan horjuttamaan änällän eteläisiä islamistiseen kulttuuriin perustuvia osavaltoja.Sota oli raaka ja verinen.Lopulta neuvostojen maa päätti vetäytyä,kun seeiiaa toimitti olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia kouluttamilleen talebaneille.Tämän johdosta lentotoimista tuli liian riskialttiita.
Neuvostoliittolaisten vetäydyttyä jenkkilöille tuli kiire hankkia kalliilla rahalla pois jaetut itkalustot.
On aikamoista kohtalon ironiaa,että aikanaan käsikassaraksi nlää vastaan luotu islamistinen liike sai riittävästi tukipohjaa kolmannesta maailmasta tullakseen varsinaiseksi päänsäryksi jenkkilälle.Erinäisten käänteiden jälkeen oli vuorossa läntinen hyökkäämisvaihe Afganistaniin ja sitten meso-potamiaan.Oleellista näille operaatioille on se,että alueiden hallinta ostettiin rahalla,vaan ei sotilaallisella vaikuttamisella.Jälkimmäinen vaihtoehto olisi tiennyt suurta määrää kaatuneita.Jos heimopäällikölle tarjoaa vaikkapa 10000000 taalaa vastineeksi alueen rauhoittumisesta,on hankkeella hyvät menestymisen mahdollisuudet.
Vastaavalla summalla ei esimerkiksi pataljoona kauan kuku.
Ryti järjesti saksalaiset Suomen Lappiin. Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus oli syksyllä 1940 Suomen ja Saksan välillä solmittu ryhmä sopimuksia, jotka sallivat saksalaisten sotilasjoukkojen kuljetukset Pohjanmaan satamien ja Pohjois-Norjan rajan välillä.
Tiettävästi Stalin ei pakottanut allekirjoittamaan näitä sopimuksia.