Nuoret vänrikit ajettiin aseella uhaten miinakenttiin ja vihollisen konekiväärituleen. Monen pienen torpan tai työläiskodian kovalla työllä koulutettu nuori mies kaatui kokoomus-luutnantin tai kapteenin määrätessä hyökkäämään aukean suon yli vihollisen tulta päin.
Porvarisvänrikkejä haudattiin hyvin harvakseltaan verrattuna työläisrivimiehiin. Kovat kommunistitkin olivat etulinjassa, kun porvari järjesteli mustan pörssin bisniksiä takalinjojen takana.
Porvarisvänrikkejä haudattiin hyvin harvakseltaan verrattuna työläisrivimiehiin. Kovat kommunistitkin olivat etulinjassa, kun porvari järjesteli mustan pörssin bisniksiä takalinjojen takana.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Sodassa toimittiin tilanteen vaatimusten,eikä poliittisten jakolinjojen mukaan.
Kaikki olivat sotilaita ja samojen lakien alaisia.
Stallarit vain yrittävät tätäkin asiaa sotkea.
Kovimmat kommunistit eivät olleet linjassa, vaan järjestivät metsäkaartilaisina sabotaasheja puolustuskyvyn heikentämiseksi.
Sodan päätyttyä he vaativat reserviläispalkka ja päivärahaa YK:n puolesta taistelemisesta.
Miksi stallari jauhaa taas luokatonta soopaa?
” Nuoret vänrikit ajettiin aseella uhaten miinakenttiin ja vihollisen konekiväärituleen. ”
Suomessa ei ole koskaa pakotettu ketään aseella uhaten hyökkäämään! Kyseessä on tyypillinen puna-armeijan Trotskilta peräisin oleva tapa, jota ei ole Suomessa koskaan tarvittu!
”Monen pienen torpan tai työläiskodian kovalla työllä koulutettu nuori mies kaatui kokoomus-luutnantin tai kapteenin määrätessä hyökkäämään aukean suon yli vihollisen tulta päin.”
Suomen armeijan pääprinsiippi on aina ollut koukkaukset ja suorien rintamahyökkäysten välttäminen! Pakottaminen ei kuulu keinovalikoimaan!
”Porvarisvänrikkejä haudattiin hyvin harvakseltaan verrattuna työläisrivimiehiin. ”
Täyttä puppua! Ei rintamalla keltään kysytty poliittista kantaa!
Vai ei pakotettu aseella uhaten. Mihin se sotamies Hytti kuoli? Mihin niin moni kadonneeksi merkitty sotamies, pienen mökin lapsikatraan ainoa elättäjä, kuoli? Miksi niin moni sankarivainajaksi merkitty ei kuollutkaan etulinjassa eikä haavoihinsa, vaan komentopaikalle?
Osaako porvari vastata avoimiin kysymyksiin vai jatkaako tapansa mukaan valehtelua?
Hytti oli rintamakarkuri joka vastusti esimiehen määräystä kriittisessä tilanteessa.
Älä sotke asioita!
Ihannevaltakauntasi Neuvostoliiton arkistoista löytyy dokumentit yl i400000:n eri arvoasteisen rintamasotilaan teloituksesta. Soltut tietysti suurimpana ryhmänä. Tässä luvussa ei ole vielä mukana takaa päin konekiväärein hyökkäykseen "kannustettuja" uhreja.
Sinulle lohduksi. Tuntemattoman Hytti ei ollut ainoa.
Valtaosa asemansa jättäneistä koottiin taaempana, muonitettiin, annettiin levätä ja pojat palasivat soitimaan.
” Vai ei pakotettu aseella uhaten. Mihin se sotamies Hytti kuoli? ”
Hytti ei kuollut tilanteessa josta itse kerrot! Ketään ei pakotettu ’hyökkäämään’!
”Mihin niin moni kadonneeksi merkitty sotamies, pienen mökin lapsikatraan ainoa elättäjä, kuoli? ”
Sodassa katoaa oikeasti väkeä.
”Miksi niin moni sankarivainajaksi merkitty ei kuollutkaan etulinjassa eikä haavoihinsa, vaan komentopaikalle?”
Ei kovin moni. Ampumalla teloitettiin Suomessa 40 henkilöä...Puna-armeijassa 400.000!
”Osaako porvari vastata avoimiin kysymyksiin vai jatkaako tapansa mukaan valehtelua?”
Näistä asioista on kirjoitettu vaikka kuinka paljon.
"Miksi niin moni sankarivainajaksi merkitty ei kuollutkaan etulinjassa eikä haavoihinsa, vaan komentopaikalle?"
Jospa esität vaikkapa puolen kymmentä tuollaista tapausta. Ilmeisesti tarkoitat, että nämä ammuttiin komentopaikalla?
Jatkosodan tappiot olivat hirvittävät. Miehiä hyökkäytettiin vihollisen lujaa puolustusta vastaan ja kotirintamalla mustaa pörssiä pyöritettiin kirkon nurkkapielen takana sankarihautajaisissakin. Paksumahaiset porvarit naukkaulivat salaa poltettua viinaa siellä ja sopivat paksujen sianihra siivujen toimittamisista työläisnaisten "palveluksia" vastaan.
Talvisodassa ei edes moninkertaista ylivoimaa vastaan kärsitty sellaisia tappioita kuin hyökkäysvaiheessa, vaikka silloin vastassa ei ollut kuin kourallinen hätäisesti koottuja ja puutteellisesti aseistettuja tehdastyöläisiä. Porvari tarvitsi lisää omistettavaa ja Itä-Karjalassa olivat jo sahatkin valmiina.
Jatkosodan tappiot olivat korkeita etenemisvaiheessa, mutta eivät hirvittäviä. Vastassa oli tavallisia puna-armeijan jv-divisioonia, joita ajettiin edellä kunnes saavutettiin edullinen vesistölinja, jota voitiin pitää pienin tappioin.
Niitä divisioonia oli vähemmän kuin suomalaisia.
Vesistölinjaa ei pystytty pitämään lainkaan, vaan sieltä tultiin juosten takaisin.
Ryssäntrolli kääntää omien isoisiensä tosia kauhutarinoita Puna-Armeijan hyökkäystavasta suomalaisten sotilaiden kokemiksi.
Eikö tuo ole jo aika säälittävää?
Ei ole säälittävää vaan rikollista sotaveteraanien muiston häpäisyä!
Ei niissä SS-korkkareissa mitään oikeita sotaveteraaneja ole.
Kun puna armeijan TYÖLÄISsotilaat lähetettiin hyökkäämään kohti varmaa kuolemaa, varmistettiin asia vielä NKVD:n sulkuosastoin takana, kaikki perääntyneet suolattiin armotta. Samaan aikaan stalin ja etuoikrutetut politrukit ryyppäsivät ja rellestivät.
Puna-armeijan perustaja Lev Trotski lausui asiasta: puna-armeijan sotilas on hyökkäyksessä pantava valitsemaan edestä tulevan todennäköisen kuoleman ja takaa tulevan varman kuoleman välillä!
Näin naapurissa! Suomessa ei ollut tällaisia tapoja käytössä!
Ja sitten sieltä tultiin oikein porukalla valehtelemaan nimettöminä. Suomalaiset joukot suorittavat lukuisia rintamahyökkäyksiä sodan aikana ja kärsivät niissä kovia tappioita. Yksi tunnetuimpia on ratsuväen hyökkäys Lemetin mottia vastaan helmikuussa 1940, joka päättyi melkoiseen verilöylyyn. Kaatuneet ja haavoittuneet tulivat täysin turhaan, sillä miehet eivät päässeet edes lähelle venäläisten asemia ja motti lannistettiin vasta viikkojen sitkeällä, pääosin öiseen aikaan toteutetulla iskuryhmätaktiikalla, jossa lopullisen iskun antoi alan asiantuntijaksi kehittynyt eversti Aarnio.
Sotamies Hytti teloitettiin nimenomaan Ilomantsin vastahyökkäyksen aikana, jolloin puhkiväsyneen 21.Pr:n miehet eivät halunneet lähteä hyökkäämään ylivoimaisen vihollisen selustaan. Hyökkäys kuitenkin yllätti vihollisen ja johti suomalaisten voittoon, joskin sota sinänsä hävittiin ja suurin tappioin ja osin rintamahyökkkäyksinkin vallattu alue luovutettiin ja sotakorvaukset maksettiin kiltisti kuten hyökkääjän kuuluukin maksaa.
Vai ovatko trollit eri mieltä siitä, etteikö hyökkääjän kuulu maksaa?
Minkälaisia korvauksia Neuvostoliitto on maksanut talvisodasta?
"Ja sitten sieltä tultiin oikein porukalla valehtelemaan nimettöminä". Itse ilmeisesti et tullut nimettömänä ethän? Tuossa heti ensimmäinen valheesi sadusta mitä solkkssit ;)
Ryssätrolli on voidellut kitusiaan väkiviinalla, jotta mielikuvitus laukkaisi. Näkyy auttavan!
NL ei ole maksanut korvauksia suorittamastaan hyökkäyksestä. Mutta eikö se kuitenkin ole hyvä, että kaikki hyökkääjät eivät pääse kuin koira veräjästä? Suomi sai opetuken, jonka muistaa, eikä ihan heti hyökkää toista kertaa!
Tai jos tätä palstaa lukee, niin ei se kyllä ihan varmaa ole. Palstalle kirjoittavia ei ole syytä päästää lähellekään itärajaa aseistettuina.
” Ja sitten sieltä tultiin oikein porukalla valehtelemaan nimettöminä. Suomalaiset joukot suorittavat lukuisia rintamahyökkäyksiä sodan aikana ja kärsivät niissä kovia tappioita. Yksi tunnetuimpia on ratsuväen hyökkäys Lemetin mottia vastaan helmikuussa 1940, joka päättyi melkoiseen verilöylyyn. ”
Jos olisit lukenut tarkkaan niin olisit huomannut, että suoria rintamahyökkäyksiä pyrittiin välttämään ja koukkaus oli ensisijainen vaihtoehto, jos se oli mahdollista! Kukaan ei väittänyt etteikö myös suoria rintamahyökkäyksiä tapahtunut jos se oli ainoa mahdollisuus hyökätä!
Lisäksi syytät itse nimettömänä muita nimettömänä kirjoittamisesta? Outoa?
”Kaatuneet ja haavoittuneet tulivat täysin turhaan, sillä miehet eivät päässeet edes lähelle venäläisten asemia ja motti lannistettiin vasta viikkojen sitkeällä, pääosin öiseen aikaan toteutetulla iskuryhmätaktiikalla, jossa lopullisen iskun antoi alan asiantuntijaksi kehittynyt eversti Aarnio.”
Sodassa tapahtuu aina myös virheitä ja juuri Stalinin virheiden takia puna-armeija menetti syksyllä 1941 peräti 3 miljoonaa sotavankia!
”Sotamies Hytti teloitettiin nimenomaan Ilomantsin vastahyökkäyksen aikana, jolloin puhkiväsyneen 21.Pr:n miehet eivät halunneet lähteä hyökkäämään ylivoimaisen vihollisen selustaan. ”
Kannattaa lukea tapauksesta Wikistä! Sen kertomukset ovat luotettavampia kuin omasi!
”Hyökkäys kuitenkin yllätti vihollisen ja johti suomalaisten voittoon, joskin sota sinänsä hävittiin ja suurin tappioin ja osin rintamahyökkkäyksinkin vallattu alue luovutettiin ja sotakorvaukset maksettiin kiltisti kuten hyökkääjän kuuluukin maksaa.”
Jopas oli taas epä-älyllinen pläjäys? Mikset pohdi sitä, että miksi neukku orjuutti usean miljoonan punasotilaan hinnallaItä-Euroopan, JONKA SE KUITENKIN MENETTI LAAKISTA 1991!
”Vai ovatko trollit eri mieltä siitä, etteikö hyökkääjän kuulu maksaa?”
Ja sehän maksoi 1991:-D. Eikö totta?
” NL ei ole maksanut korvauksia suorittamastaan hyökkäyksestä. Mutta eikö se kuitenkin ole hyvä, että kaikki hyökkääjät eivät pääse kuin koira veräjästä? Suomi sai opetuken, jonka muistaa, eikä ihan heti hyökkää toista kertaa!”
Ei neukulle itselle moinen havainto-opettaminen tehonnut! Se hyökkäsi 1940 ja uudelleen 199!
”Tai jos tätä palstaa lukee, niin ei se kyllä ihan varmaa ole. Palstalle kirjoittavia ei ole syytä päästää lähellekään itärajaa aseistettuina.”
Porvari uskoo toki rauhaan ja hänestä ei ole huolta! Sen sijaan sinä itse olet perin sotaisa ja jutuissasi hyökkäät milloin Nato-Baltiaan (eikä Nato mahda mitään!) tai väliin jopa Suomeen ( vaikka Venäjä ei uhkaa ketään!)..
Vielä 80-luvullakin sukutausta vaikutti. RUK:iin valittiin ilman muuta jos isoisä oli ollut kokoomuksen kansanedustaja, siitä riippumatta millainen tampio pojanpoika on. Ja perinnehän jatkuu edelleen, vastahan ilmavoimissa oli vastaava nepotismiepäily, keksittiin erillishaku jolla komentajan sukulainen saatiin lentorukkiin ohi pätevämpien hakijoiden.
” Vielä 80-luvullakin sukutausta vaikutti. RUK:iin valittiin ilman muuta jos isoisä oli ollut kokoomuksen kansanedustaja, siitä riippumatta millainen tampio pojanpoika on.
TODELLISUUDESSA JO 60-luvulla sukutausta EI VAIKUTTANUT! Kukaan ei tiennyt millä vakanssilla isä/isoisä palveli ja yleensä palveluksessa oli aivan tarpeeksi halukkaita AUK:hon ja siitä edelleen RUK:hon, että tampioilla ei ollut kumpaakaan asiaa! Lisäksi väkisin ei pantu ketään sotakouluihin!
”Ja perinnehän jatkuu edelleen, vastahan ilmavoimissa oli vastaava nepotismiepäily, keksittiin erillishaku jolla komentajan sukulainen saatiin lentorukkiin ohi pätevämpien hakijoiden.”
Näitä väittämiä on aina ja niiden todenperäisyyttä on vaikeata todentaa! On tavallista se, että valitsematta jäänyt on katkera, mutta kaikkia valintaperusteita on mahdotonta todentaa!
60-luvulla kaikki stuidut komennettiin RUKiin. Harvemmin sinne komennettiin kansakoulun tai keskikoulun käyneitä.
60-luvulla+kaikki+stuidut+komennettiin+RUKiin.+Harvemmin+sinne+komennettiin+kansakoulun+tai+keskikoulun+käyneitä."
Kyllä vaikutti 80-luvulla sukutausta ja vahvasti. Itsekin todistin kuinka erään silloisen oikeistopuolueen vesalla oli puolueen piireissä hyvin tunnettu sukunimi. Kaveri veteli aukin kokeista välttäviä ja oppilasjohtajavuorossa oli täysi katastrofi, jätkät nauroi ja kaveri piipitti itkuisena ja avuttomana, ei oikein uskaltanut rivin edessä edes suutaan avata. Ja kun RUK lähtijät julkaistiin niin yhden yön ihme tapahtui: Kaveri oli pisteytetty 10 parhaan joukkoon.
Et ole sitten viime vuoden uutisia paljoa lueskellut?
Niin,+laskelmiesi+mukaan+n.+20%+ei+ollut+stuiduja.++Heidän+oli+erittäin+vaikea+saada+komennusta+/+siirtoa+RUKiin+olivatpa+kilvoitelleet+kuinka+ansiokkaasti+tahansa.+Koulupohja+ratkaisi+paljon.
Aivan. Ja suhde vaihteli aselajista riippuen enkä ota kantaa yksittäistapauksiin. Minulle on samantekevää, mihin uskot. Toki koko lyhennys oli Rauk, mutta yleisesti puhuttiin AUKista. RUKin kurssi oli 123.
Yleensä tapana oli, että kapiaisten kakaroitten oli PAKKO mennä AUK:iin.
Ja silloin sai haudata haaveet esim. lokoisista traktorikuskin hommista.
Puoluetausta ei merkinnyt yhtään mitään.
Kyllä kävi aikanaan kateeksi juuri traksa- ja pasikuskit. Itse sai aukissa rypeä perse nilellä lumessa ja pakkasessa, kuskit veti kahvia termoksesta lämpimissä hyteissä. Eikä vähintäkään hyötyä ole ollut koko aukista.
” Yleensä tapana oli, että kapiaisten kakaroitten oli PAKKO mennä AUK:iin. ”
Mitään sellaista ’pakkoa’ ei ollut intin toimesta, mutta kodin puolelta saattoi olla sitäkin enemmän!
”Ja silloin sai haudata haaveet esim. lokoisista traktorikuskin hommista.”
Harvan tavoitteena on päästä elämässään traktorikuskiksi! Jos on niin ei kyvyt silloin viittaa sotakouluihin!
Jotkut saattavat panostaa siviiliuraan eikä haaveissa ole jalkaväen joukkueenjohtajan vakanssi? Sillä kun ei mihinkään työllisty, ei edes armeijaan.
Aivan oikein! Ellei kiinnosta olla pitkään on täysin hyväksyttävää kertoa se kysyttäessä ja selvitä kuudella kuukaudella. Etenkin jollekin kovapalkkaiselle NHL-pelaajalle varmasti fiksu ratkaisu!
Aika monelle muullekin. Jos vapautui intistä tammikuussa saattoi täysillä panostaa pääsykokeisiin lukemiseen puoli vuotta, jos vapautui toukokuun puolivälissä niin max. kuukausi. Yliopiston ekojen vuosien kurssien luentosaleissa siten istui todnäk. paljon enemmän saman ikäluokan traksakuskeja kuin jv.joukkueenjohtajia.