vuosisatoja olleeseen käytäntöön Suomen ja Ruotsin rajalla ja erityisesti vesistöalueella Tornio-Haaparanta-alueella, jossa on mahdoton edes löytää tarkkaa rajan sisjaintia...
Vai että tekee rikoksen kun kävelee Ruotsin puolelle meren tai joen jäällä kalastaessaan... Kyllä sais virkaloiset mennä hvonvttuun ja miettiä asioita uudestaan.
Pahempaa mokaa on vaikea keksiä, olosuhteet huomioiden.
Vai että tekee rikoksen kun kävelee Ruotsin puolelle meren tai joen jäällä kalastaessaan... Kyllä sais virkaloiset mennä hvonvttuun ja miettiä asioita uudestaan.
Pahempaa mokaa on vaikea keksiä, olosuhteet huomioiden.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja vielä uutinen;
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8ad5f781-3dd5-4904-8c84-68633daa7104
Väylän rannalla on takana pitkä perinne, joka on tuntematon keisarillisessa Helsingissä, jossa alkuperäistä ikivanhaa Ruotsin suomalaisuutta on väännetty suuntaan, josta Ruotsin suomenkielinen ei aina innostu. Alueen erikoislaatu on johtanut siihen, että Tornionjokialueen kansa on jopa saanut oman kielensä, meänkielen, Ruotsin lakiin.
Meänkielellä Ruotsin pääkaupunki on Stokholmi eikä mithään muuta. Jos erehtyy sanomaan pohjoisessa Tukholma, ei pääse jengiin.
Suomen puolella nykyisinkin käytössä oleva Länsi-Pohja -maakunnan nimi tulee siitä, että vanhassa Ruotsin valtakunnassa, siis ennen 1809, koko Väylän ranta kuului Länsi-Pohjan (Västerbotten) lääniin ja Uppsalan hiippakuntaan. Vasta idempänä ja etelämpänä alkoi Itä-Pohjan (Österbotten) lääni ja Turun hiippakunta. Väylän rannan hallintoviranomaiset olivat Pohjanlahden länsipuolella, Uppsalassa ja Tukholmassa, eikä siis Turussa tai varsinkaan Helsingissä.
Tornionlaakson rajaseudulla on omanlaisensa yhteenkuuluvuuden tunne.
Suomen kieltä on kirjoitettu Stokholmissa ennen kuin Turussa.