Aikuisen lapsen vaativa/määräilevä asenne - lapsenhoidon tarve

Sanoisin tyttärelle et tulen seuraavan kerran kun todella tarvitsette apua ja luotatte apuuni. Olen uupunut jatkuvaan arvosteluun.
Mielestäni kannattaa asia hoitaa puhumalla, ei hiljaisuudella.

Jos tunnet jaksavasi auttaa lapsenhoidossa, ilmoita että HE voivat tuoda pienokaisen SINUN luoksesi klo 17.00--20.00 väliselle ajalle. Tai mikä aika sinulle parhaiten sopii.
Ellei heitä kuulu klo 20.00 tai sinulle sopivaan (jaksavaan) aikaan, otat vauvan ja viet hänet kotiinsa.

Ilmoita että vauvan on mailman toiseksi suloisin (sen äiti oli suloisin n#1), ja että iloitset viettää aikaa vauvan kanssa silloin kun jaksat. Valitettavasti energiatasosi ei ole enää yhtä korkealla kuin 30 vuotta sitten joten se paljon rajoittaa mitä jaksat tehdä,

Tyttäresi verbaalitaidot ovat katuojan tasolla. Siellä loassa.
No, nyt kun tiedät tuon, vain ole välittämättä mitä sen suusta tulee. Se kuitenkin on saanut aikaiseksi sinulle pikkuisen palleron jonka kanssa voit halutessasi viettää silloin tälloin tunnin, pari. Tai niin aljon kuin jaksat ja haluat.

Muista myoskin että kuka tahaansa saa mitä tahaansa ilmaiseksi, kuten lapsenhoitoa sinulta, sitä ei arvosteta lainkaan yhtä paljon kuin että siitä maksaisi. Sinulle tai ulkopuoliselle.

Sain aloittajan viestistä sellaisen kuvan, että huomauttelija on vävy, eikä aloittajan oma tytär. Joten kumpi ohjeistaa ja mitätöi, oma tytär vai vävy?

Samaten on merkitystä myös sillä toisella rakennusprojektilla josta aloittaja puhuu.
Onko tämä toinen rakentaja vävyn veli, vai aloittajan tyttären veli?

Anteeksi kun sanon, mutta itsepä olet tyttäresi kasvattanut tuollaiseksi ilkeäksi huomauttelijaksi. Et ole opettanut tyttärellesi rajoja, sitä miten, ja millä äänensävyllä, sinulle saa puhua. Maailma ei koveta ihmistä silloin kun perusta on kunnolla rakennettu.

Mitä ilmeisimmin tyttäresi on tressaantunut nykyisestä elämäntilanteestaan, lapsesta, rakentamisesta, sun muusta ja tämä ylikuormitustila purkeentuu kiukuttelemalla ja se ikävä mieliala suuntautuu sinuun. Ehkä olet ainoa ihminen jolle hän uskaltaa kiukutella. Jos tyttäresi on samanlainen miestään kohtaan, niin ehkä kyse on silkasta epävarmuudesta tai yksinkertaisesti tressin aiheuttamaa väsymystä.
Jos hän on kaikkia ihmisiä kohtaan samanlainen ikävä töksäyttelijä, ehkä tyttäresi on ns. "erikoinen tyyppi", eli persoonallisuushäiriöinen jollain tasolla.

Yhtä kaikki, jos minä olisin sinä, seuraavan kerran kun tyttäreni tiuskisi minulle, mistä tahansa, menisin hänen luokseen, ottaisin syliin ja kysyisin mikä sinulla on kun olet noin kireä ja ilkeä minulle koko ajan. Ainakin tämä auttoi meillä murrosikäisten kanssa, nostetaan välejä hiertävä asia pöydälle ja jutellaan ja halataan se pois.

Jos minä olisin sinä, en todellakaan jättäisi tytärtäni pulaan, en siis kieltäytyisi lapsen hoitamisesta. Kuitenkin tekisin muutoksia tilanteeseen.
Sanoisin tyttärelleni, että mielelläni hoidan pikkuista, mutta omalla tavallani ja omassa kodissani. Vauvan paikka ei ole rakennustyömaalla. Rakennustyömaalla rakennetaan ja keskitytään siihen, ei siellä murehdita tuttipullojen asentoa tai miten vaippa vaihdetaan. Sano tämä tyttärellesi ja pyydä luottamaan sinuun lapsen kanssa ollessasi.