Nykyisin imetään kompressorilla lämpöä maasta ja rakennuksen eristeiden läpi se kulkeutuu avaruuteen.
Kiinnostaisi tietää mitä tapahtuu, kun kaikki lämpöenergia ytimestä on käytetty. Loputtomasti energiaa maan sisään ei kait lisää voi tulla vaan joskus se loppuu.
Kylmeneekö planeetan ilmasto ja merenpinta laskee kun jäävuoret jäätyy uudelleen?
Maalämmöllä pallon ytimen kylmentäminen.
Anonyymi
47
654
Vastaukset
- Anonyymi
Auringon maaperään tuomaan lämpöön verrattuna Maan sisältä tuleva geoterminen lämpö on merkitykseltään aika vähäistä Maan pinnan lämpötilaan.
Maapallon ydin jäähtyy lämpövirran vuoksi noin 0.1 astetta miljoonassa vuodessa. - Anonyymi
Maalämpöpumpuilla ei imetä maapallon sisäosissa syntyvää lämpöä, vaan maapallon pintakerroksiin varautunutta auringon tuottamaa lämpöä.
- Anonyymi
Höpö höpö. Lämpö syntyy pintakerroksissa ydinreaktioiden tuloksena. Lue joku fysiikan peruskirja!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Lämpö syntyy pintakerroksissa ydinreaktioiden tuloksena. Lue joku fysiikan peruskirja!
Maapallon sisältä kuuman sisäosan lämpöä tulee ulos luokkaa alle 0.1 W per neliömetri. Tavanomaiset maalämpöpumput Suomessa käyttävät Auringon säteilystä maaperään päätynyttä lämpöä.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf
Syvältä tulevaa Maapallon ytimen lämpöä varten joudutaan poraamaan useiden kilometrien syvyisiä reikiä jota Otaniemessä kokeillaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maapallon sisältä kuuman sisäosan lämpöä tulee ulos luokkaa alle 0.1 W per neliömetri. Tavanomaiset maalämpöpumput Suomessa käyttävät Auringon säteilystä maaperään päätynyttä lämpöä.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf
Syvältä tulevaa Maapallon ytimen lämpöä varten joudutaan poraamaan useiden kilometrien syvyisiä reikiä jota Otaniemessä kokeillaan.Höpö höpö. Älä edes yritä puhua joistakin tavanomaisista maalämpöpumpuista ja muuttaa pintakerrosten määritelmää omien kuvitelmisei mukaan. Huijaat vain itseäsi. Kaikki alle 10 km on pintakerrosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maapallon sisältä kuuman sisäosan lämpöä tulee ulos luokkaa alle 0.1 W per neliömetri. Tavanomaiset maalämpöpumput Suomessa käyttävät Auringon säteilystä maaperään päätynyttä lämpöä.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40953/YO_2013.pdf
Syvältä tulevaa Maapallon ytimen lämpöä varten joudutaan poraamaan useiden kilometrien syvyisiä reikiä jota Otaniemessä kokeillaan.Vain maahankaivetut pintakeruupiirit käyttävät auringon energiaa. Yleisemmin käytetyt porakaivot käyttävät lähinnä kalliokerrosten pintaosiin varastoitunutta energiaa, jota ei varsinaisesti tule uutta sen paremmin alhaalta kuin ylhäältä. Geterminen lämpövuo on vain muutamia kymmeniä mW/m2 eli ei käytännössä yhtään mitään. Auringon lämpö ehtii tunkeutua maahan muutaman metrin kesällä ja se lämmittää energiakaivosta ehkä 10 ylintä metriä. Tämä auringon lämpö ei tunkeudu alas päin, sillä syvemmällä on luonostaan lämpimämpää kuin siinä pintavyöhykkeessä mihin auringon lämpö ulottuu. Syvät energiakaivot jäähtyvätkin vääjäämättä käytössä - sitä nopeammin - mitä lähemmäksi toisiaan kaivoja on sijoitettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vain maahankaivetut pintakeruupiirit käyttävät auringon energiaa. Yleisemmin käytetyt porakaivot käyttävät lähinnä kalliokerrosten pintaosiin varastoitunutta energiaa, jota ei varsinaisesti tule uutta sen paremmin alhaalta kuin ylhäältä. Geterminen lämpövuo on vain muutamia kymmeniä mW/m2 eli ei käytännössä yhtään mitään. Auringon lämpö ehtii tunkeutua maahan muutaman metrin kesällä ja se lämmittää energiakaivosta ehkä 10 ylintä metriä. Tämä auringon lämpö ei tunkeudu alas päin, sillä syvemmällä on luonostaan lämpimämpää kuin siinä pintavyöhykkeessä mihin auringon lämpö ulottuu. Syvät energiakaivot jäähtyvätkin vääjäämättä käytössä - sitä nopeammin - mitä lähemmäksi toisiaan kaivoja on sijoitettu.
"Syvät energiakaivot jäähtyvätkin vääjäämättä käytössä - sitä nopeammin - mitä lähemmäksi toisiaan kaivoja on sijoitettu."
Onneksi lämpö siirtyy kuumasta kylmään, eikä päinvastoin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Syvät energiakaivot jäähtyvätkin vääjäämättä käytössä - sitä nopeammin - mitä lähemmäksi toisiaan kaivoja on sijoitettu."
Onneksi lämpö siirtyy kuumasta kylmään, eikä päinvastoin.Lisäksi ne kaivot porataan viistoon (poispäin toisistaan). Eli ei niitä porata lähemmäksi toisiaan, vaan päinvastoin.
- Anonyymi
Tulevaisuudessa tullaan pumppaamaan kesäisin auringon lämpöä kilometrin parin syvyyteen. Osa voidaan ottaa takasin talvella. Tärkeintä on saada ilman lämpötila laskemaan.
- Anonyymi
Tuossa ensimmäisessä kappaleessa se näköjään sanotaan, että pääosin auringosta maalämpö on peräisin alle 300M syvissä porauksissa. Eli siltä osin ei teoriassakaan maalämpö voi loppua niin kauan kun aurinko toimii...
Nyt kun meillä siis on luokaa ääretön määrä vapaata energiaa, pallolle toimitettuna, voisi alkaa suunnittelemaan "maasähköä". Tosin muutos liike-energiaksi ei tapahdu kovinkaan hyvällä hyötysuhteella, mutta äärettömän kanssa sekään ei liene ongelma, toisin kuin investointikustannukset suhteessa kyhäelmästä saatuun kilowattituntiin, joka sekin mahdollisesti jäisi vielä miinusmerkkiseksi energian yksiköksi.
Mielenkiintoinen pointti olisi pumpata kesähelteet meren sulattamaan loputkin jäävuoret, ja talvella tulisi sieltä ilman pumppuakin takaisin, ikuinen kesä siis. Moisessa "suolavaraajassa" ominaislämpökapasiteettiakin riittäisi..
Aloittaja kiittää.- Anonyymi
Paitsi että auringon vaikutus yltää vain 15 m syvyyteen, sitä syvemmältä otettu lämpö on geotermistä lajia.
- Anonyymi
Geoterminen lämpövuo maapallon sisältä ulospäin on tosiaan aika mitätön. Niinpä Otaniemessä valmistumassa oleva, kahteen noin 6 km syvään reikään perustuva geoterminen lämpölaitos perustuu kalliossa jo olevaan lämpömäärään, sen jäähdyttämiseen. Aikanaan laitos on suljettava kun lämpöä saadaan pumpattua liian vähän.
Parin sadan metrin syvyiset maalämpöreiät latautuvat pääasiassa auringon energiasta ja ymmärtääkseni kallioon suotautuvilla "lämpimillä" sadevesillä on siinä suuri rooli. Auringon suora vaikutus ei ulotu kovin syvälle. - Anonyymi
Mielenkiintoista. Mitä lämpöä näissä syvissä kaivoiksissa on, kun joissakin saattaa olla 30 astetta lämmintä ja siellä kävijöillä hiki vrtaa
- Anonyymi
Aurinko se sielläkin lämmittää, säteet tulee koukaten kaivoskuilua pitkin. :D
- Anonyymi
Lämpötilan nousu kallioperässä syvyyden funktiona (geoterminen gradientti) on tyypillisesti 18 astetta per km (vaihtelee kivilajin mukaan). Eli jos hieman pintaa syvemmällä kalliossa lämpötila on 5 astetta, kilometrissä se voi olla runsaat 20 astetta. Tuo gradientti aiheutuu luonnollisesti lämpövuosta maan sisästä, jossa on maapallon syntyessä jäänyttä lämpöä että radioaktiivisten aineiden hajoamisesta muodostuvaa lämpöä.
Kivilajien lämmönjohtavuus on tyypillisesti Suomessa 5 W/(mK). Jos kerromme tällä tuon geotermisen gradientin, saamme että lämpövuo maan sisältä pintaa kohti on tyypillisesti 0,08 W/m2. Omakotitalon 1000 m2 alueella tuo lämpövuo on siis noin 80 W. Sillä ei voi mitenkään tyydyttää talon lämmitystarvetta.
Mitä opimme tästä? Ei riitä että ymmärtää eri ilmiöitä. Pitää pystyä myös arvioimaan kvantitatiivisesti niiden merkitys. Kuten että geoterminen lämpövuo ei voi mitenkään "ladata" energiakaivoja.- Anonyymi
Tuota lämpöä tulee alhaalta päin koko ajan myös sivusuunnilta. Myös kesäisin. Ja joskus kymmenen vuoden päästä opitaan laittamaan aurinkoläpökeräinten tuottamaa lämpöä reikien kautta syvälle maahan. Osa siitä saadan hyödynnettyä kylminä kausina. Ei lämpö häviä minnekään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuota lämpöä tulee alhaalta päin koko ajan myös sivusuunnilta. Myös kesäisin. Ja joskus kymmenen vuoden päästä opitaan laittamaan aurinkoläpökeräinten tuottamaa lämpöä reikien kautta syvälle maahan. Osa siitä saadan hyödynnettyä kylminä kausina. Ei lämpö häviä minnekään.
Todellisuudessa lämpökaivon hyödyntämä tehollinen pinta-ala on selvästi pienempi kuin tuo olettamani tontin koko. Lämpökaivojen minimietäisyydeksi suositellaan 15 m eli 7,5 m kaivoa kohti, joten voidaan päätellä 100 m2 olevan lähempänä tehollista hyödyntämisalaa. Tuolla 100 neliön alalla geoterminen lämpövuo vuodessa on 100 kWh luokkaa, kun talo kuluttaa lämpöä runsaat 10 000 kWh. Et vieläkään pysty arvioimaan suuruusluokkia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuota lämpöä tulee alhaalta päin koko ajan myös sivusuunnilta. Myös kesäisin. Ja joskus kymmenen vuoden päästä opitaan laittamaan aurinkoläpökeräinten tuottamaa lämpöä reikien kautta syvälle maahan. Osa siitä saadan hyödynnettyä kylminä kausina. Ei lämpö häviä minnekään.
Aurinkolämmön varastointia on jo kokeiltu.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelman_kaytto/aurinkolammon_varastointi/maalampopiirin_hyodyntaminen_aurinkolammon_varastoinnissa
Kaksisuuntainen järjestelmä on tietenkin monimutkaisempi ja vikaantumisherkempi kuin yksisuuntainen ja siten vastaavasti kalliimpi. Se pidentää järjestelmän takaisinmaksuaikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellisuudessa lämpökaivon hyödyntämä tehollinen pinta-ala on selvästi pienempi kuin tuo olettamani tontin koko. Lämpökaivojen minimietäisyydeksi suositellaan 15 m eli 7,5 m kaivoa kohti, joten voidaan päätellä 100 m2 olevan lähempänä tehollista hyödyntämisalaa. Tuolla 100 neliön alalla geoterminen lämpövuo vuodessa on 100 kWh luokkaa, kun talo kuluttaa lämpöä runsaat 10 000 kWh. Et vieläkään pysty arvioimaan suuruusluokkia.
Asiaa voi myös ajatella näin: Miksi Maapallon pintakerroksen lämpötila on keskimäärin 15 astetta eikä esimerkiksi lähellä absoluuttista nollapistettä?
Jos Aurinkoa ei olisi niin Maapallon pinta edelleen siirtäisi lämpösäteilyn avulla sisältä nousevan geotermisen lämmön ulos -270 asteiseen avaruuteen. Kun säteilytehon pitää olla 0.08 wattia per neliömetri niin jos emissiviteetti on esimerkiksi 0.8 niin Maapallon ulkopinnan lämpötila olisi -237 astetta. Geoterminen gradientti olisi yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna mutta kilometrinkin syvyydessä oltaisiin vielä luokkaa nestetypen lämpötiloissa.
Kun Aurinko on olemassa niin nimenomaan sen lähettämästä säteilystä aiheutuva lämpövuo nostaa Maapallon pintakerroksen lämpötilaa noin 250 asteella tuohon edelliseen verrattuna. Maaperän pintakerroksen ylimpien kilometrien paksuuden lämpövarasto on siis olemassa Auringon säteilyn vuoksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiaa voi myös ajatella näin: Miksi Maapallon pintakerroksen lämpötila on keskimäärin 15 astetta eikä esimerkiksi lähellä absoluuttista nollapistettä?
Jos Aurinkoa ei olisi niin Maapallon pinta edelleen siirtäisi lämpösäteilyn avulla sisältä nousevan geotermisen lämmön ulos -270 asteiseen avaruuteen. Kun säteilytehon pitää olla 0.08 wattia per neliömetri niin jos emissiviteetti on esimerkiksi 0.8 niin Maapallon ulkopinnan lämpötila olisi -237 astetta. Geoterminen gradientti olisi yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna mutta kilometrinkin syvyydessä oltaisiin vielä luokkaa nestetypen lämpötiloissa.
Kun Aurinko on olemassa niin nimenomaan sen lähettämästä säteilystä aiheutuva lämpövuo nostaa Maapallon pintakerroksen lämpötilaa noin 250 asteella tuohon edelliseen verrattuna. Maaperän pintakerroksen ylimpien kilometrien paksuuden lämpövarasto on siis olemassa Auringon säteilyn vuoksi."kilometrinkin syvyydessä oltaisiin vielä luokkaa nestetypen lämpötiloissa."
Tuo ei ihan taida pitää paaikkaansa. Kilometrin syvyydestä löytyy aivan yleisesti paikkoja, joissa lämpötila on maan pintalämpötilaa suurempi. Auringon lämmittävästä vaikutujsesta tuo tuskin johtuu. Jos se auringosta johtuisi, niin johan olisi outo gradientti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiaa voi myös ajatella näin: Miksi Maapallon pintakerroksen lämpötila on keskimäärin 15 astetta eikä esimerkiksi lähellä absoluuttista nollapistettä?
Jos Aurinkoa ei olisi niin Maapallon pinta edelleen siirtäisi lämpösäteilyn avulla sisältä nousevan geotermisen lämmön ulos -270 asteiseen avaruuteen. Kun säteilytehon pitää olla 0.08 wattia per neliömetri niin jos emissiviteetti on esimerkiksi 0.8 niin Maapallon ulkopinnan lämpötila olisi -237 astetta. Geoterminen gradientti olisi yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna mutta kilometrinkin syvyydessä oltaisiin vielä luokkaa nestetypen lämpötiloissa.
Kun Aurinko on olemassa niin nimenomaan sen lähettämästä säteilystä aiheutuva lämpövuo nostaa Maapallon pintakerroksen lämpötilaa noin 250 asteella tuohon edelliseen verrattuna. Maaperän pintakerroksen ylimpien kilometrien paksuuden lämpövarasto on siis olemassa Auringon säteilyn vuoksi.Jos aurinko ei lämmittäisi maapalloa, lämpötilat kivikehässä olisivat liki 300 astetta nykyistä alemmat mutta geoterminen gradientti suunnilleen sama. Eli nykyinen lämpötilakenttä on maan sisältä tulevan lämmön ja auringon pitkäaikaisen lämmitysvaikutuksen yhteisvaikutusta. Maalämpökaivon tapauksessa on kyse tähän lämpötilakenttään lämmityskautena reiän ympärille tulevasta häiriöstä ja sen kompensoitumisesta niin, ettei reikä pääse jäätymään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos aurinko ei lämmittäisi maapalloa, lämpötilat kivikehässä olisivat liki 300 astetta nykyistä alemmat mutta geoterminen gradientti suunnilleen sama. Eli nykyinen lämpötilakenttä on maan sisältä tulevan lämmön ja auringon pitkäaikaisen lämmitysvaikutuksen yhteisvaikutusta. Maalämpökaivon tapauksessa on kyse tähän lämpötilakenttään lämmityskautena reiän ympärille tulevasta häiriöstä ja sen kompensoitumisesta niin, ettei reikä pääse jäätymään.
Tuskin pitää tuo 300 astetta paikkaansa. Islannissa ja Yellowstonessa ja monella muullakin seudulla on paikkoja joissa maanpinnan lämpötila aivan suoraan kumoaa tuon väitteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"kilometrinkin syvyydessä oltaisiin vielä luokkaa nestetypen lämpötiloissa."
Tuo ei ihan taida pitää paaikkaansa. Kilometrin syvyydestä löytyy aivan yleisesti paikkoja, joissa lämpötila on maan pintalämpötilaa suurempi. Auringon lämmittävästä vaikutujsesta tuo tuskin johtuu. Jos se auringosta johtuisi, niin johan olisi outo gradientti.Miten niin outu gradientti? Sehän toimii juuri niinkuin sen pitääkin eli kuljettaessa kohti kuumempaa osaa mannerlaatasta muuttuu kivi kuumemmaksi.
Maapallon pinta siis on se kylmä osa. Auringon ansiosta sen lämpötila on -240 asteen sijaan 15 astetta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten niin outu gradientti? Sehän toimii juuri niinkuin sen pitääkin eli kuljettaessa kohti kuumempaa osaa mannerlaatasta muuttuu kivi kuumemmaksi.
Maapallon pinta siis on se kylmä osa. Auringon ansiosta sen lämpötila on -240 asteen sijaan 15 astetta.Aurinkoko on se, joka kuumat lähteet ja tulivuoret pitää käynnissä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin pitää tuo 300 astetta paikkaansa. Islannissa ja Yellowstonessa ja monella muullakin seudulla on paikkoja joissa maanpinnan lämpötila aivan suoraan kumoaa tuon väitteen.
Et huomannut, että puhuttiin kivikehästä, eli maan tyypillisesti 100 km paksusta ylimmästä kiinteästä vaipasta. Nuo tulivuoret, kuumat lähteet ym ovat paikkoja, joista on suora yhteys maan suliin sisäosiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellisuudessa lämpökaivon hyödyntämä tehollinen pinta-ala on selvästi pienempi kuin tuo olettamani tontin koko. Lämpökaivojen minimietäisyydeksi suositellaan 15 m eli 7,5 m kaivoa kohti, joten voidaan päätellä 100 m2 olevan lähempänä tehollista hyödyntämisalaa. Tuolla 100 neliön alalla geoterminen lämpövuo vuodessa on 100 kWh luokkaa, kun talo kuluttaa lämpöä runsaat 10 000 kWh. Et vieläkään pysty arvioimaan suuruusluokkia.
Oletat ja ajattelet ihan jotain omia historiallisia juttujasi.
Oleta lämpökaivojen olevan 1 km tai 2 km syvyisiä ja niiden halkaisijan oleva 1 m alhaalla. Laske noilla arvoilla. Lämpökaivot voidaan porata myös vinoon. Missään ei ole olemassa mitään suosituksia. Unohda ne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et huomannut, että puhuttiin kivikehästä, eli maan tyypillisesti 100 km paksusta ylimmästä kiinteästä vaipasta. Nuo tulivuoret, kuumat lähteet ym ovat paikkoja, joista on suora yhteys maan suliin sisäosiin.
Juuri näin. Pluumin kohdalle muodostuva tulivuori tuo pintaan parhaimmillaan 1200 - asteista laavaa, mutta tulivuoria on onneksi perin harvassa. Geotermistä energiaa Suomessa ei todellakaan saada tulivuorista vaan Auringon säteilyn lämmittämästä Maapallon pintakerroksesta. Tuliperäisillä seuduilla kuten esimerkiksi Islannissa tilanne on toinen.
Näyttää hieman siltä että asian selittäminen tarkemmin on turhaa. Kysyjä voisi itsekin tutustua aiheeseen kun materiaalia on tässä keskustelussakin jo annettu.
- Anonyymi
Maapallo oli pitkän muodostumisvaiheen aikana todella kuuma ja jopa ihan sula. Sen jälkeen on tapahtunut vain jäähtymistä. Eli aurinko ei ole missään vaiheessa pienimmässäkään määrin lämmittänyt maapalloa. Eikä koskaan tule lämmittämäänkään niin kauan kuin maapallo pysyy nykyisellä kiertoradallaan.
- Anonyymi
Lämpövuo maankuoren läpi pintaan on keskimäärin 0,06 wattia neliömetriä kohti. Aurinko paistaa keskimäärin 1 000 watin teholla neliölle, eli tuo energiaa 16 000-17 000 kertaa enemmän. Mieti sitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpövuo maankuoren läpi pintaan on keskimäärin 0,06 wattia neliömetriä kohti. Aurinko paistaa keskimäärin 1 000 watin teholla neliölle, eli tuo energiaa 16 000-17 000 kertaa enemmän. Mieti sitä.
Tosiasia on kuitenki se että 15 m syvyydessä lämpötilassa ei ole enää vuodenajoista johtuvaa vaihtelua. Elikkä sitä syvemmältä otettu lämpö on geoternistä, ja alle sen on auringosta peräisin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiasia on kuitenki se että 15 m syvyydessä lämpötilassa ei ole enää vuodenajoista johtuvaa vaihtelua. Elikkä sitä syvemmältä otettu lämpö on geoternistä, ja alle sen on auringosta peräisin.
Tässä ketjussa on puhuttu geotermisestä lämpövuosta, joka on aika merkityksetöntä. Siksi esim Otaniemen geolämpölaitoksen energia saadaan kalliossa olevasta lämpömäärästä, eli suurta kalliovolyymiä pikku hiljaa jäähdytetään. Geoterminen lämpövuo ei pysty "lataamaan" kalliota. Lämpö on peräisin sekä maapallon sisältä tulevasta lämmöstä että auringosta maapallolla hyvin pitkien aikojen kuluessa tulleesta lämmöstä. Nimittäin jos auringon lämmitystä ei olisi kallion lämpötila olisi paljon alempi, kun maan pintakerros on avaruuden lämpötilassa.
Parin sadan metrin syvyiset maalämpöreiät tarvitsevat "latautumista", muutoin reiässä oleva vesi jäätyisi aika pian reikää hyödynnettäessä. Käsitykseni mukaan kallioperään suotautuvalla sadevedellä on suuri rooli maalämpöreikien latautumisessa. Maan sisältä tulevan lämpövuon merkitys on vähäinen, kuten laskelmilla on edellä osoitettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpövuo maankuoren läpi pintaan on keskimäärin 0,06 wattia neliömetriä kohti. Aurinko paistaa keskimäärin 1 000 watin teholla neliölle, eli tuo energiaa 16 000-17 000 kertaa enemmän. Mieti sitä.
Olet peruskoululainen. Et osaa laskea yhtikäs mitään. Et osaa edes pirtää yksinkertaista kuvaa. Yritä edes. Kuvasta näkyisi heti, miten maapallo säteilee lämpöä avaruuteen. Montako tuntia vuorokaussa? Montako miljoonaa vuotta? Ajattele ensin hiukan. Äläkä ikinä rupea opettamaan mitään muille!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpövuo maankuoren läpi pintaan on keskimäärin 0,06 wattia neliömetriä kohti. Aurinko paistaa keskimäärin 1 000 watin teholla neliölle, eli tuo energiaa 16 000-17 000 kertaa enemmän. Mieti sitä.
Jos aurinko lämmittäisi maapalloa, niin maapallo olisi yhä sula. Ja koska maapallo on joskus ollut sula, niin maapallolta on hävinnyt energiaa koko ajan jonnekin. Ja häviää koko ajan. Ei joku pieni kaukainen aurinko voi tälle yhtikäs mitään. Hidastaa jäähtymistä, mutta ei voi sitä pysäyttää. Ei olla vielä lähelläkään tasapainotilannetta. Palataan asiaan miljoonan vuoden päästä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet peruskoululainen. Et osaa laskea yhtikäs mitään. Et osaa edes pirtää yksinkertaista kuvaa. Yritä edes. Kuvasta näkyisi heti, miten maapallo säteilee lämpöä avaruuteen. Montako tuntia vuorokaussa? Montako miljoonaa vuotta? Ajattele ensin hiukan. Äläkä ikinä rupea opettamaan mitään muille!
Ja sinä et näytä ymmärtävän perusasioitakaan. Maapallo tietenkin säteilee lämpöä takaisin sen pintalämpötilan määräämän verran, ja tasapainotilassa tuo säteilymäärä on sama kuin maapallolle auringosta tuleva lämpömäärä. Mutta jos auringon säteilymäärä maapallolle lisääntyisi, se pikku hiljaa aiheuttaisi myös maapallon pintalämpötilan nousua, kunnes uusi tasapainolämpötila saavutetaan. Samalla nousisi lämpötila myös kalliossa, vähitellen yhä syvemmällä. Siperian ikiroudan sulaminen on tällainen ilmiö, tosin se ei aiheudu auringosta tulevan lämpösäteilyn kasvusta vaan siitä, että kasvihuonekaasut vähentävät lämmön siirtymistä avaruuteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja sinä et näytä ymmärtävän perusasioitakaan. Maapallo tietenkin säteilee lämpöä takaisin sen pintalämpötilan määräämän verran, ja tasapainotilassa tuo säteilymäärä on sama kuin maapallolle auringosta tuleva lämpömäärä. Mutta jos auringon säteilymäärä maapallolle lisääntyisi, se pikku hiljaa aiheuttaisi myös maapallon pintalämpötilan nousua, kunnes uusi tasapainolämpötila saavutetaan. Samalla nousisi lämpötila myös kalliossa, vähitellen yhä syvemmällä. Siperian ikiroudan sulaminen on tällainen ilmiö, tosin se ei aiheudu auringosta tulevan lämpösäteilyn kasvusta vaan siitä, että kasvihuonekaasut vähentävät lämmön siirtymistä avaruuteen.
Sinulla on nyt jokin täydellinen ajatuskatko tai trollaat. Yrität selittää jotain joillakin itse valitsemillasi pikkuseikoilla. Pitäydy isoissa faktoissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on nyt jokin täydellinen ajatuskatko tai trollaat. Yrität selittää jotain joillakin itse valitsemillasi pikkuseikoilla. Pitäydy isoissa faktoissa.
Onhan se selvää, että auringon säteily määrää lämpötilan "perustason" kivikehässä. Kivikehän sisäpuolella olevan sulan massan lämpötila puolestaan määrää lämpötilan radiaalisen muutoksen kivikehässä, eli geotermisen gradientin. Lämpötila esim 1 km syvyydessä on yhdistelmä näistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan se selvää, että auringon säteily määrää lämpötilan "perustason" kivikehässä. Kivikehän sisäpuolella olevan sulan massan lämpötila puolestaan määrää lämpötilan radiaalisen muutoksen kivikehässä, eli geotermisen gradientin. Lämpötila esim 1 km syvyydessä on yhdistelmä näistä.
Kaikki maapallon lämpö on kuitenkin peräisin itse maapallosta (ja siihen törmänneistä kappalesta), ei auringosta. Jos sisäistä lämpöä kuvataan sinisellä ja auringon lämpöä punaisella värillä, niin maapallon sisältä nouseva sininen lämpö korvaa pintakerroksiin (muutama metri) joskus tilapäisesti siirtyneen auringon punaisen lämmön. Ja osa maapallon sinisestä lämmöstä jopa säteilee avaruuteen. Näin on aina ollut ja tulee oleman jatkossakin. Lämpö virtaa aina vain kuumasta kylmään. Eli auringon punaista lämpöä ei voi esiintyä edes teoriassa muutamaa metriä syvemmällä hetkellisiä paikallisia pieniä tilapäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.
Aurinko vain hidastaa maapallon jäähtymistä. Ei pysäytä sitä, jos maapallo pysyy nykyisellä kiertoradallaan. Kannattaa perehtyä maapallon syntyhistoriaan. Huomaat kyllä ajatusvirheesi. Todista itsellesi, ettei esimerkkisi 1 km:n syvyydellä esiintyvästä "yhdistelmälämmöstä" voi mitenkään pitää paikkaansa. Eikä tietystikääm 999 m:n syvyydessä. Jatka todistustasi metri kerrallaan.
- Anonyymi
Geoenergan hyödyntämistapoja on erilaisia. Islannissa on lähteitä, joilla on yhteys maapllon suliin kerroksiin, joissa on suuret paineet ja lämpötilat.
Ranskassa taasen on kivikehässä muutaman km syvyydessä vaakavyöhykkeissä höttöistä kiveä, jossa virtaa vettä yli 100 asteen lämpötilassa. Tätä vettä voidaan pumpata poranrei'istä ja hyödyntää geotermisenä energiana.
Otaniemessä taasen kivessä on hyvin vähän vettä. Siellä yritetään hyödyntää geotermistä energiaa rikkomalla kalliota 6 km syvyydessä hydraulisella paineella, jolloin syntyy hyvin suuri "kiuas". Vettä pumpataan rakoverkkoihin, jolloin se lämpenee noin 100 asteeseen jäähdyttäen kalliota. - Anonyymi
Odottakaapas kun viherpiiperöt havahtuvat huomaamaan tämän ylimääräisen maan ytimen jäähdyttämisen, niin maalämmitys tullaan heti kohta kieltämään.
Juuri siksi Sulpu yrittääkin kampanjoida että maalämpö onkin kesällä varattua auringon säteilylämpöä... - Anonyymi
https://nineplanets.org/questions/what-is-the-temperature-on-the-moon/
Kuussa on aika äärimmäiset lämpötilanvaihtelut, koska sillä ei ole ilmakehää ja kuun päivä on pitkä. Auringon paistaessa siihen suoraan pinnan lämpötila voi olla 127 celsiusastetta. Yöllä sen pinta voi kylmetä jopa -233 celsiusasteeseen eli 40 asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä Tämä siitä huolimatta että kuullakin on geotermistä lämpöä.- Anonyymi
Kuun ytimen lämpötila on arvioitu olevan luokkaa 1300...1470°C.
https://www.sciencedaily.com/releases/2019/04/190401142204.htm
Maapallon ytimen lämpötila on luokkaa 5430°C eli se on vain 75 astetta viileämpi kuin Auringon pinta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuun ytimen lämpötila on arvioitu olevan luokkaa 1300...1470°C.
https://www.sciencedaily.com/releases/2019/04/190401142204.htm
Maapallon ytimen lämpötila on luokkaa 5430°C eli se on vain 75 astetta viileämpi kuin Auringon pinta.Eli auringon pintalämpötila on 5005 astetta :>)) Tulee mieleen juttu turistioppaasta Egyptissä. Hän kertoi, että muoseossa oleva balsamoitu ruumis on 4001 vuotta vanha. Joku kysyi, miten tiedetään ikä niin tarkasti. Turistiopas kertoi, että viime vuonna kun hän aloitti hommat, sen ruumiin iän kerrottiin olevan 4000 vuotta.
Mitä tulee kuuhun, siellä on varmaan se lämmönlähde hyvin epätasaisesti jakautunut, kun toinen puoli voi olla hyvin lämmin ja toinen hyvin kylmä :>)) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli auringon pintalämpötila on 5005 astetta :>)) Tulee mieleen juttu turistioppaasta Egyptissä. Hän kertoi, että muoseossa oleva balsamoitu ruumis on 4001 vuotta vanha. Joku kysyi, miten tiedetään ikä niin tarkasti. Turistiopas kertoi, että viime vuonna kun hän aloitti hommat, sen ruumiin iän kerrottiin olevan 4000 vuotta.
Mitä tulee kuuhun, siellä on varmaan se lämmönlähde hyvin epätasaisesti jakautunut, kun toinen puoli voi olla hyvin lämmin ja toinen hyvin kylmä :>))Celsiusasteista pääsee Kelvinasteisiin LISÄÄMÄLLÄ lukuun 273.15. Eli Auringon pintalämpötila on siis
5430 75 273 = 5778°K - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Celsiusasteista pääsee Kelvinasteisiin LISÄÄMÄLLÄ lukuun 273.15. Eli Auringon pintalämpötila on siis
5430 75 273 = 5778°KMulla oli kirjoitusvirhe, piti olla 5505 celsiusastetta. Halusin vain todeta, että on naurettavaa todeta auringon pinnan olevan 75 astetta kuumempi kuin maan keskuksessa. Auringon pintalämpötilalle voidaan kai säteilyspektrin perusteella määrittää suhteellisen luotettava keskiarvo. Mutta maan sisuksen lämpötilan arviointi on epävarmaa ja arvo on heilahdellut jopa 1000 astetta. Nykyiseen parhaaseen arvioon pitää liittää epävarmuusväli - 500 astetta.
Maasta ulos suuntautuvan säteilyn kannalta ratkaisevaa on kuitenkin sen pintalämpötila. Kun auringon pinta on paljon kuumempi, saamme tänne näkyvää ja ultraviolettisäteily, ja maanpinta lähettää pääasiassa infrapunasäteilyä. Nämä säteilyt ovat suunnilleen tasapainossa niin, että nettoenergiaa ei tule. Mutta maapallon pintaosat ovat aikojen kuluessa asettuneet tuohon tasapainolämpötilaan ja siten auringon säteilyllä on ollut ratkaiseva vaikutus maapallon pintaosien lämpötilaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla oli kirjoitusvirhe, piti olla 5505 celsiusastetta. Halusin vain todeta, että on naurettavaa todeta auringon pinnan olevan 75 astetta kuumempi kuin maan keskuksessa. Auringon pintalämpötilalle voidaan kai säteilyspektrin perusteella määrittää suhteellisen luotettava keskiarvo. Mutta maan sisuksen lämpötilan arviointi on epävarmaa ja arvo on heilahdellut jopa 1000 astetta. Nykyiseen parhaaseen arvioon pitää liittää epävarmuusväli - 500 astetta.
Maasta ulos suuntautuvan säteilyn kannalta ratkaisevaa on kuitenkin sen pintalämpötila. Kun auringon pinta on paljon kuumempi, saamme tänne näkyvää ja ultraviolettisäteily, ja maanpinta lähettää pääasiassa infrapunasäteilyä. Nämä säteilyt ovat suunnilleen tasapainossa niin, että nettoenergiaa ei tule. Mutta maapallon pintaosat ovat aikojen kuluessa asettuneet tuohon tasapainolämpötilaan ja siten auringon säteilyllä on ollut ratkaiseva vaikutus maapallon pintaosien lämpötilaan.Tuo on totta. Auringon pintalämpötilan määritys on spektrin avulla kohtuullisen helppoa kun taas Maapallon ytimen osalta joudutaan tekemään epäsuoraa päättelyä. Lisäksi Auringosta tiedetään spektrimittausten perusteella se, että pinnan keskimääräinen lämpötila ei heittele sijainnin mukaan paria astetta enempää.
Wikipedian aihetta käsittelevässä kohdassa on mainittu tutkimuksia, joiden perusteella Maapallon ytimen lämpötilaa on yritetty määrittää. Yleensä menetelmänä on ollut se, että yritetään määrittää raudan sulamispistettä äärimmäisessä paineessa, mihin siihenkin mittaukseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Jos päästäisiin lopputuloksen osalta edes -500K tarkkuuteen niin hyvä olisi. Virherajat ovat siis luokkaa -10% jo laboratoriomittausten osalta ja tähän sitten päälle erot laboratorio-olosuhteiden ja Maapallon ytimen välillä...
Lehdissä näkee aika usein tiedeuutisissa lukuarvoja, joissa desimaaleja on näkyvissä todella paljon. Niissä on usein kyse siitä, että on siirrytty fahrenheiteista celsiuksiin tai tuumista senttimetreihin eikä toimittaja ole uskaltanut pyöristää muunnoskaavasta saatua tulosta mittauksen virherajojen perusteella järkevästi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on totta. Auringon pintalämpötilan määritys on spektrin avulla kohtuullisen helppoa kun taas Maapallon ytimen osalta joudutaan tekemään epäsuoraa päättelyä. Lisäksi Auringosta tiedetään spektrimittausten perusteella se, että pinnan keskimääräinen lämpötila ei heittele sijainnin mukaan paria astetta enempää.
Wikipedian aihetta käsittelevässä kohdassa on mainittu tutkimuksia, joiden perusteella Maapallon ytimen lämpötilaa on yritetty määrittää. Yleensä menetelmänä on ollut se, että yritetään määrittää raudan sulamispistettä äärimmäisessä paineessa, mihin siihenkin mittaukseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Jos päästäisiin lopputuloksen osalta edes -500K tarkkuuteen niin hyvä olisi. Virherajat ovat siis luokkaa -10% jo laboratoriomittausten osalta ja tähän sitten päälle erot laboratorio-olosuhteiden ja Maapallon ytimen välillä...
Lehdissä näkee aika usein tiedeuutisissa lukuarvoja, joissa desimaaleja on näkyvissä todella paljon. Niissä on usein kyse siitä, että on siirrytty fahrenheiteista celsiuksiin tai tuumista senttimetreihin eikä toimittaja ole uskaltanut pyöristää muunnoskaavasta saatua tulosta mittauksen virherajojen perusteella järkevästi.Auringon pinnan lämpötila riippuu aivan siitä, mitä pintaa tarkoitetaan. Auringon korona on Aurinkoa siinä kuin muukin Aurinko. Koronan lämpötila on paljon suurempi kuin mitä näkyvän valon aallonpituuksilla voisi päätellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Auringon pinnan lämpötila riippuu aivan siitä, mitä pintaa tarkoitetaan. Auringon korona on Aurinkoa siinä kuin muukin Aurinko. Koronan lämpötila on paljon suurempi kuin mitä näkyvän valon aallonpituuksilla voisi päätellä.
Auringon pinta on määritetty aineen ominaisuuksien perusteella. Pinnan eli fotosfäärin kohdalla (500 km paksu) aine säteilee valoa kuten musta kappale ja sen tuottamassa leveässä spektrissä näkyy eri alkuaineiden aiheuttamia absorptioviivoja. Plasma käyttäytyy kollektiivisesti kuten neste tai kiinteä aine.
https://en.wikipedia.org/wiki/Chromosphere
Seuraavan harvemman kerroksen eli kromosfäärin kohdalla (5000 km paksu kerros) näkyy mustan kappaleen spektrin sijaan erillisiä emissioviivoja, eli plasman atomit pääsevät säteilemään kukin erikseen. Sama tilanne koronassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3594121En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831769- 441536
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan621515En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291350Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591321Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej521319Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2011296Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change71200- 271194