Jos meikäanarkistilta kysytään, viisas talouspolitiikka on sitä, että ympäröivän luonnon meille asettamin reunaehdoin pyrimme tuottamaan yhteistä hyvää tasapuolisesti ympäri tämän planeettamme. Vaihtoehtona on lajimme itseaiheutettu sukupuutto. Jos valitsemme jälkimmäisen, olemme sen ansainneet ja luonto kyllä toipuu, ihminen ei.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Jos minulta kysytään anarkismin tilasta nyt, niin se on hyvä ja kehittyvä. Vikipedia on mielestäni anarkismin tämän hengen airut, Se tuo esiin todellisuutta aivan eri tavoin kuin rahoittajatahon masinoima julkinen tiedotus, mikä on juuri nytkin kaikkea muuta kuin riippumatonta. Jokainen merkittävä Vikipediaan tullut artikkeli käy läpi julkisorganisaatioista riippumattoman tieteellisperustaisen seulan ja paska poistetaan, olkoonpa blasetiedon takana mikä hyvänsä taloudellinen instituutti.
Toistan nyt vielä: Anarkismi EI OLE sitä mitä nyt julkitiedotukset väittävät. Huligaanit ja rettelöitsijät anarkismin nimissä EIVÄT OLE anarkisteja, vaan puhtaita tyhjänpäiväisiä huligaaneja. Vanha intiaanien kulttuuri oli pääosin anarkistinen, hyvä sellainen. Anarkismille luonteista on yhteisöllisyys, tasa-arvo ja rakkaus kaikkea elollista kohtaan. Jos joku ajattelee toisin, ei puhu minun nyt määrittelemästä anarkismista.
Korona
Suomen kansantalous olisi uppoamassa ilman koronaakin yhdessä muun Euroopan mukana. Talouskupla, mitä nimenomaisesti jo rakenteellisesti sairas rahaliitto on luonut, on tuhon oma. Korona ei ole paskan iso nuha jos verrataan kuolleisiin suhteessa väkilukuun, mutta se nyt vaan sotkee muutoinkin kestämättömän rahatalouden kuplan nopeammin kuin moni suursijoittaja olisi odottanut.
Meillä Suomessa on kuitenkin selviytymisen edellytykset: Harvaan asuttu maa, ruokaa pystytään tuottamaan kaikille jos halutaan, edellytykset lämpimään yösijaan kaikille. Meillä siis ovat nämä edellytykset. Aikaisemmin ilmaisin, että maatalous olisi nyt velvoitettava tuottamaan satoa koko kapasiteetiltaan. Vastustus oli jyrkkä, mm. MPP ja Pystyynnujahtanut olivat eri mieltä. Voi pyssyt ja pylkeröt, silloin kun ruoka loppuu, silloin kuollaan nälkään ja maailmanlaajuinen nälkäkriisi uhkaa koko maailman asujaimiston olemassaoloa. Jos silloin Suomi pystyy ylituotannollaan edes pienissä määrin torppaamaan massatuhoa, on se humanitäärisin katsein vähintä, mitä voi velvollisuudeksamme katsoa.
Pettuleipää Mielipuolipankille ja Pystylle, jos eivät kannata tuota omavaraisuuden lisäystä
Kiitos mielipiteestäsi. Uskon, että hetken pohdittuaan enemmistö Suomen kansasta on samaa mieltä jos kysytään. Joka sortin tyhjänpäiväisiäkin gallupeja kun on, niin miksi ei tätä kysyttäisi... Tämä on kuitenkin perustavanlaatuinen inhimillinen kysymys. En niin tunne maataloutta, voihan olla että suurikin osa kesannoiduista viljelysaloista on jo menetetty tämän vuoden osalta, mutta se mikä on vielä pelastettavissa, on paljon merkityksellisempi asia kuin se, mitä mahdollisesti maataloudessa menetetään toimien niin kuin nyt on toimittu.
Nyt olisi aika palauttaa perinteinen suomalainen ruoka-aine kunniaan.
Nauris.
Se on ravinteikas ja kasvupaikan suhteen vaatimaton. Jos on kesantopeltoon jäänyt edellisvuoden kulo, niin eikun tulta tuulen alta ja huolellisuudella tehty kulotus, jotain risuja voi tuoda lisukkeeksi. Nauris tykkää tuhkasta, kalkkia voipi myös käyttää. Kasvaa kesän mittaan, ei ole hallanarka, voidaan siis pitää kasvupaikalla pitkälle syksyyn. Maistuu hyvälle, voidaan syödä raakana tai kypsentää. Käy lisukkeeksi moneen ruokaan, haudukkaita voi syödä vaikka nuotioretkellä.
Sulle tuli MPP:lle kosinnasta rukkaset. heheh. Ei tarvinnut kíhloja ostaa !
Olet juuri samaa mieltä, nyt maataloutta nostaa, että ruokaa riittää. Kun vuodet ei ole veljeksiä, mm lapissa nyt odoteaan 20cm uutta lunta, sen metrin hangen päälle -jota paikoin, niin voi maataloustuotteille jäädä lyhyt kasvuaika. Kyllä ohra, heinä, peruna ym menestyy silti.
Taitaa nämä MPP ja Pystyyn_kuollut olla maatalous asioista ulkona. Heillä vain mielipiteet tai "musta tuntuu " kuten muutakin samaa tasoa tietämyksensä.
Kysyin sinulta perusteita kesannointikiellolle, mutta en mielestäni niitä saanut. Voisitko kertoa nyt, miksi perinteinen ja uudelleen pinnalle noussut vuoroviljely kesantovuosineen pitäisi kieltää nimenomaan tässä tilanteessa, jossa lannoitteiden ja rikkaruohomyrkkyjen saanti ulkomailta voi vaikeutua?
Maaperän lyhytnäköinen köyhdyttäminen on erityisen vaarallista siitä näkökulmasta, että omavaraisuudesta voi tulla niin sanottu uusi normaali.
Kesantopeltojen osuus maataloutemme kokonaispinta-alasta ei ole edes suuri, korkeintaan muutama prosentti. Hyvä että meillä on edes sen verran näitä ennakkoluulottomia kokeilijoita. Heidän saamansa kokemus voi palvella muitakin viljelijöitä tulevina kriisiaikoina.
Tuo yllä oleva kommentti oli minulta. Kirjautuminen meni kesken näpyttelyn pois päältä, mitä en huomannut ennen tekstin lähettämistä.
Mäihätä naurista, sitä tehtiin ja oli hyvää, mehukasta.
Vuoroviljely ei vaadi kesannointia. Kesannointi on tullut kuvaan vain, koska viljely on yksipuolistunut, ja vuorottelussa on otettu yhdeksi lajiksi ei mitään. Parempi olisi kylvää vaikka auringonkukkaa tai tehdä riistapelto
Eläintiloilla vuorottelu toteutuu nurmien muodossa, ja osan pelloista ollessa laitumina.
Tuosta saanut selvää? Kesanoinnin ammattiaisia on maanvljelijät, jos Kapilta kysyit ei hän näitä osaa. Oletko lainkaan perillä maanviljelyksestä, kun kesannointia nyt sökellät. Kesannointikin ollut vuoroviljelyä, ja poltettuun kuloon käy mainittu nauris hyvin. Nauriin siemen myös hyvin pientä, ja siksi laitetaan hienoa hiekkaa sekaan käsinkylvöön. Yleensä yöaikaan niin tyventä jotta tasainen kylvö onnistuu. Kerron kokemuksesta, ei minusta tuntuu tietoa.
Vanhat miehet kostuttivat nauriinsiemenet suussaan ja sitten sylkivät maahan, sillä tavalla estettiin tuo tuuleen kylväminen.
Kulotetuilla metsäaukeilla kasvoi nauris hyvin. Nykyisin kulotusta ei käytetä metsänhoidossa, niin ei tule sopivia naurismaita. Metsässä olevat naurismaat piti aidata, nauris kun kelpaa riistalle hyvin. Naurismaan aidat olivat aika heppoisia, niinpä niiden sanotaan nauravan typeryksille, ja vanha kansa tiesi myös, että naurisvarasta ei hirtetä. Niin yleinen kasvi nauris aikanaan oli.
Vuoroviljely ei vaadi kesannointia, mutta se voi myös kuulua siihen. Miksi kesannointi pitäisi Environmentin käskyn mukaisesti kieltää ja sitä harjoittavat maanviljelijät tuomita sakkoihin tai ehkä jopa teljetä vankiloihin?
Kesantopelloillahan viljellään usein kukkalajeja, joista kai hunajakukka on yleisin. Auringonkukkaa ei kesantopellolla voi viljellä yksinään, mutta muiden kukkien joukossa kylläkin.
Kesannoinnin tarkoitus on muun muassa hävittää rikkaruohoja, palauttaa ravinteita (erityisesti typpeä) maaperään sekä kuohkeuttaa tiivistynyttä peltomaata. Viimeksi mainitussa tapauksessa viljellään syväjuurisia erikoiskasveja, jotka nekin voivat olla silmäniloa.
Vuorovljely on juuri kesannoitikin mutta ei se niin tarvitse olla kuitekaan, muitakin malleja on eri kasveilla vuoro viljely, kun laitat ettei ole. Juuri näin saadaan maata parannettua kuin kerrot. Minulle nämä selviä maalla kasvaneena. Nyt pitäisi ottaa kasanto pellotkin käyttöön joka helpompaa 4x veto traktoreilla, tuntuma että viljely kasvien hinnat tulee nousemaan. Meille kuin luojan lykky ollut maaataloustuet, pysynyt kuitenkin maanviljelys osaavana. Maatiloillakin on varmuusvarastoja siiloissa, jos eivät pääse nämä pekos -marin sarjalaiset sitä tuhoamaan.
Tarkoitin nyt kesannoillilla sitä, että osa peltoalasta jää nyt viljelemättä nimenomaan koronan takia syystä että osa maanviljelijöistä ei uskonut, että työvoimaa saa tarpeeksi kohtuuhintaan. Tämä seikka vähentää tämän vuoden tuotantoa, jolle on takuuvarmasti maailmanlaajuista kysyntää ja tarvetta syssymmällä. Tätä tarkoitin.
Mitä yleisemmin kesannointiin tulee, siinä lienet hyvinkin oikeassa. Minä en maanviljelystä ymmärrä edes sen vertaa, että erottaisin timotein vehnästä.
Vastasin tuossa ylempänä ja sanomani ydin on se, että korona tulee tänä vuonna aiheuttamaan yleismaailmallisen nälänhädän joka koskettaa hyvinkin suurta osaa maapallomme asujaimistosta, eli ruuantuotannon tarkoituksellinen supistaminen ei tänä vuonna ole millään muotoa eettisellä pohjalla.
Anarkismista+vallitsee+paljon+väärinymmärryksiä+eli+olet+siinä+oikeassa.
Tekstisi on inhimillistä ja järkevää. En nyt kerkeä enempää kommentoida ja ottaa kantaa, mutta sitten kun otan, yritän välttää itselleni toisinaan tyypillistä kärjistämistä ja kiihkoilua :-)
Enpä ole nähnyt uutisia, että viljelysuunnitelmista oltaisiin luopumassa siksi, että ulkomaisen työvoiman määrä jäänee alle aiempien vuosien. Olen ymmärtänyt, että kevättyöt tehdään alkuperäisen suunnitelman mukaan ja jätetään "herran haltuun", saadaanko sadonkorjaajia riittävä määrä kesäksi ja syksyksi.
Kun kyse on lähinnä marja-, sipuli-, vihannes- ja porkkanatiloista, en puhuisi nälänhädän vaarasta. Vilja- peruna-, maito- ja lihatilat eivät ulkomaista työvoimaa tarvitse, ja heidän tuotteistaanhan me ne hiilihydraatit, valkuaiset ja rasvat saamme. Ravintovitamiineista tullee kyllä pulaa, mutta sitähän voi paikata apteekkien hyllystä.
Jos joku yksittäinen masentunut marjatilallinen kuitenkin jättää mansikantaimensa tänä keväänä istuttamatta, ei löydy lakia, jonka perusteella ministeri Ohisalo voi määrätä poliisit huutamaan pamput kädessä kyseiselle viljelijälle, että "istuta ne taimet tai istutat tai itket".
Kesannointi tekee muuten rikkaruohojen takia välistä hyvää mansikkapellollekin. Vai onko "nälänhädän" varjolla parempi, että syömme rikkaruohomyrkyillä saastutettuja mansikoita?
Oikeuskansleri alkoi tutkimaan hallituksen toimia
Nyt ei mennä SDP jäsenkirja edellä, vaan laki.
Oikeuskansleri pyytää selvitystä koronatietojen panttaamisesta – ”Peruslähtökohtana on viranomaistoiminnan avoimuus”
Vastausaikaa sosiaali- ja terveysministeriöllä on 16. kesäkuuta asti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 19. kesäkuuta asti.
Sosiaali- ja terveysministeriö joutuu vastaamaan myös siihen, onko valtioneuvoston periaatepäätöksen taustalla piiloon jääneitä perusteita.
Tietokatkoksen selvittelyssä STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila perusteli HS:n haastattelussa tietojen antamatta jättämistä sillä, että hallituksen linjauksiin liittyvästä valmistelumateriaalista tulee julkista vasta, kun hallitus on tehnyt asiassa päätöksen.
”Pyydän sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan selvityksen niistä perusteista, joihin kyseisten tietojen luottamuksellisuus ja salassapito perustuvat. Pyydän ministeriön arvioin myös siitä, kuinka sen noudattama käytäntö toteuttaa viranomaistoiminnan avoimuudelle sekä tiedon tuottamiselle ja jakamiselle perustuslaista ja julkisuuslaista seuraavia vaatimuksia erityisesti huomioiden se, että kysymys on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia aiheuttavien päätösten pohjana olevista tiedoista”, Pöystin allekirjoittamassa selvityspyynnössä sanotaan.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006507477.html
Onneksi edes yksi taho valvoo, vaikkakin valitettavasti jälkikäteen, Hallituksen, STM:n ja THL:n omituista ja laillisuuden rajamailla liikkuvaa toimintaa, huolimatta, että jokaisen niin hallituksessa kuin ministeriöissä ja niiden alaisissa viranomaislaitoksissa on hoidettava mandaattiaan poliittisen "valtakirjansa" mukaan, vaikka kansalaisten perusoikeuksia rikkoen.
Tykkäisköhän nuo kovin kyttyrää jos laittaisin heidät keskenään lauseella parilla keskustelemaan keskenään Pystyn ja MPP:n ?. Vaikka kehumaan toisiaan kun tapansa on. hehe, saattaa heillä niskakarvatkin nousta pystyyn! KATOTAAN !
Palstapölhölestasipilisti sekoilee tapansa mukaan. Laitas korkki kiinni kiljupänikästä ja käy pankolle maate tältä päivältä.
Hei, sinulta unohtui jotain litaniastasi.
Lestaa ja pankkoa löytyy, mutta mihin unohdit längvitsin, näitä kaikkiahan hoet.
Etkö tosiaan osaa asioihin paneutua lainkaan, jos elämäsi olet elänyt muitten teoilla,et ymmrrä että pitää kaikki tehdä että voidaan jakaa.
En oikein ymmärrä että näet globalisaation ja kestävän luonnonvarojen käytön jotenkin vastakkaisina asioina.
Totuus on että uusliberaali markkinatalous on ennennäkemättömällä tavalla kohentanut nimenomaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteita.
Äiti maa antaa syötävämme oli siinä nimenä mikä tahasa mainittu nauriskin, sitä ei osaa edes sorvarit sorvata.
Näinhän se on.
Tämä muistuuttaa osin marxilaista kaikille annetaan tarpeen mukaan ja kaikilta vaaditaan kykyjen mukaan. Sosialistena versiona tällainen resurssitalous ei oikein ottanut toimiakseen. Ongelmanahan siinä oli anarkian puute. Se jäi häviölle ja etujoukkopolitiikka pääsi voitolle. Lopulta se johti etujoukon diktatuuriin.
Resurssitalous voi olla teoriassa hyväkin systeemi, mutta sitä on vaikea toteuttaa käytännössä. Ihmisiä motivoi palkinto työstä ja vastuunkannosta. Kun ihminen on luonnostaan aika laiska, hommat jäävät hoitamatta ilman kannustimia. Markkinatalouden ja kapitalismin voima on ollut siinä, että siinä on kannustimia, jotka laittavat ihmiset sohvilta toimimaan.
Katselin vähän valikoiden sen laittamasi dokumentin. Vaikutti kiinnostavalta ja katson kyllä kokonaan kun ehdin. Nyt on pitänyt vähän remonttikiireitä, etten ole ehtinyt. Palaan ehkä asiaan sitten myöhemmin. Kiitos joka tapauksessa hyvästä dokumentista. Siinähän sitä resurssitaloutta nimenomaan käsitellään vaihtoehtona nykymenolle.
Näinhän asiat suunnilleen ovat minunkin mielestäni kuten kirjoitat. Mitä siihen dokumenttiin tulee resurssitalouksineen kaikkineen, se on laaja-alaisuudessaan ajatuksia herättävä ja sinällään mielenkiintoinen. Tokihan siinä yksinkertaistetaan asioita ja esitys on osin jopa naivi mutta siltikin: siinä on kosolti sellaisia elementtejä, mitkä hyvinkin saattaisivat olla lähitulevaisuuden peruspilareita kohti tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa luonnon reunaehdot huomioivaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Miksi pitäisi erikseen pyrkiä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Meillä on mahdollisuuksien tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on markkinatalouden lopputulema ei tarkoitus.
Heikoista ja sairaista on huolehdittava mutta eriarvoisuus on juuri heidän suojansa.
Mahdollisuuksien tasa-arvo on illuusio. Tutkimukset kertovat, että huono-osaisuus periytyy. Perimä, kasvuolot, varallisuus, vanhempien koulutus ja ekonominen asema määrittävät hyvin pitkälle heidän lastensakin mahdollisuuksia.
Edellisestä jo seuraa se, että jokainen ei suinkaan ole oman onnensa seppä, minkä vuoksi markkinatalous ei automaattisesti johda oikeudenmaukaisuuteen.
Suomen itsenäisyyden ajan historia on melko täynnä pyrkimystä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Tulokset ovat hyviä. Juuri sen vuoksi olemme lähempänä myös sitä mahdollisuuksien tasa-arvo kuin sata vuotta sitten.