Mistä paikoista tai tilanteista, vapaa-aikana, harrastuksista tai työpaikalta olette löytäneet uuden ystävän?
Itse tykkäisin matkustella jonkun kanssa, mutta kaveri puuttuu. Mistähän löytäisi nimenomaan matkaseuraa?
Itse tykkäisin matkustella jonkun kanssa, mutta kaveri puuttuu. Mistähän löytäisi nimenomaan matkaseuraa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Missä asut, aloittaja?
Mulla on ollut samaa ongelmaa, matkaseuralainen useimmiten puuttuu. aika paljon teen sitten matkoja yksinään.
Tuntuu että nykyään on todella vaikeaa löytää uusia ystäviä. Vanhat ovat jääneet tai eivät jostain syystä halua pitää yhteyttä.
Ystävän voi löytää mistä vaan. Se vaatii vaan sen että alkaa puhumaan, ja kun juttu vaikuttaa luistavan, niin sitten vaan sanoo että "vaikutit mukavalta / oli niin kiva jutella, maistuisiko vielä kuppi kahvia kahvilassa?". Jos juttu ei oikein luista, niin sitten poistumisrepliikkinä toimii "mukavaa lomaa / päivää".
Hiljaa istuvat henkilöt saavat pääasiallisesti olla rauhassa omissa oloissaan, eikä silloin seuraa ystävystymistä.
Kysymys "mitä teit lomalla" voi tarkoittaa "mitä kuuluu (olen kohtelias ja tervehdin)?", tai sitten se voi tarkoittaa sitä että vastauksen perusteella voi huomata että lomanviettotavat ovat samanlaiset, tai sitten aivan vastakohtaiset.
Yleensä tutustuminen vaatii useamman tapaamiskerran, mutta yhteystietojen jakaminen ja vaivannäkö sen jälkeen voi tuottaa ystävyyssuhteen.
Koulukaveri, työpaikalla toisella osastolla työskentelevä, sukulainen. Siinä ne matkakumppanit ovat olleet. Menettyjen tilaisuuksien määrästä ei ole arviota.
En muista, että olisin koskaan elämässäni "löytänyt" ystäviä, sen enempää kuin elämänkumppaniakaan, eli en niitä ole mitenkään koskaan hankkinut tai hakenut, vaan ihmisiä vain on ollut ympärillä tai ilmaantunut elämääni ja sitten olen huomannut synkkaamisen jonkun kanssa.
Sitten oma elämäntilanteeni ja sen myötä ihmiset ympärillä muuttuivat uusiksi, eikä uusia varsinaisia ystäviä ole sen jälkeen ilmaantunut. tuttuja kyllä. Olen vähän kuin joku muukalainen paikkakunnalla. Enkä tajua miksi. Istun kaikkialla yksin, minne tahansa menen. Vaikka jopa aloittaisin puhumisen.
Minulla on aina ennen ollut ystäviä ja seuraa, vaikka olen aina ollut samanlaista hiljaista ja yksin viihtyvää laatua. Ilman luonnettani en varmaan näin kauan olisikaan kestänyt ypöyksin. Mutta viime aikoina yksinolo on alkanut todella askarruttamaan ja masentamaankin välillä, ja harkitsenkin jo vakavasti paikkakunnalta kokonaan pois muuttamista. Varsinkin, kun huomasin, että juuri minun ikäluokkani ihmisiä on paikkakunnalla kaikkein vähiten asukasmäärästä.
En siis usko, että aina on vika siinä ihmisessä, joka jää yksin ja ilman ystäviä tai kumppania. Ehkä minun kuuluukin muuttaa pois.
Roskakatoksen alta värjöttelemästä, leipäjonosta, yleisistä saniteettitiloista, puun takaa, bussipysäkiltä, missä kaikkialla nyt ihmisiä sattuukaan esiintymään.
Tosissaan sanottuna alat vaan rupattelemaan niitä näitä. Ehkä synkkaa, ehkä ei. Harrastuksista, työpaikalta, oppilaitoksista, puistosta, tapahtumista, keskustelupalstoilta, pelien välityksellä, jne. niitä varmaan parhaiten löytää, mutta kaitpa voit saada ystävän vaikka siitä hiljaisesta, puiston penkillä yksin istuvasta mummostakin. Ihmisiä on monenlaisia. Senkun seulomaan ja kokeilemaan onnea, jos rahkeet riittää saamaan keskustelu alulle.
Olen yrittänyt aloittaa keskusteluja mm jumpalla. Toiset katselevat kummastellen toiset vastaavat jutteluun. Mutta miten siitä eteenpäin.... Tuntuu, että muilla on jo niin paljon tekemistä ja ystäviä, että en halua tyrkyttää itseäni lähemmäksi. Ja jos olen tähän rojennut niin muutaman tapaamiskerran jälkeen tapaamiset ovat jääneet. Useana yönä olen miettinyt miksi en saa pitkäaikaisia ystävyyssuhteita?