Kruunuhaasta lähdettyäni lähdin sieltä jalkaisin potkiskellen pikkukiviä jalkakäytävällä. Yhtään kesää ei mene niin, että jotain kohtaa kaduista ei olisi revitty auki. Sama kaikkialla ytimessä. Naiset olivat aivan perseestä, mietin ja kurvasin Ärrän kautta hakemassa röökiä.
En ollut menossa terassillle, mutta päädyin sinne. En ollut aikeissa sanoa kenellekään mitään, vaan vetää hupun himmeäksi ja hortoilla himaan Töölööseen. Mikonkadulla olin sitten jo terassilla muki nenän edessä ja tekstariralli päällä muijan kanssa. Puhuminen oli täysin mahdotonta, joten oli pakko faksailla. Puhuminen oli huutamista yhteen ääneen, eikä se mielestäni johtanut mihinkään. Muijan mielestä johti.
Naiset olivat yksinkertaisesti järjettömän syvältä.
Liika tupakointi alkoi oksettaa, ja päätin olla polttamatta. Minuutin kuluttua olin taas tupakalla, ja taas oksetti. Olut lämpeni nopeasti ja sitä oli pakko latkia kuin hevonen, jotta saisi sen kylmänä alas. Jonottamista, röökillä juoksemista ja latkimista. Sanaakaan en ollut sanonut kenellekään muulle paitsi baarin muijalle, jolla oli vittumainen ilme. Ei varmaan hymyillyt koskaan, vitun kusipää sekin.
Päästyäni pöytään takaisin, huomasin edessäni tissiparin. Tissipari oli tupsahtanut siihen kuin taivaalta läjä lokinpaskaa suoraan tuoppiin. Tissiparia kannatteli valkoiset rintsikat. Ne näkyivät hyvin valkoisen paidan läpi. Tissien väliin olisi voinut tökätä lyijärin, mutta silti ne vaikuttivat luonnollisilta. Tästä ei kuitenkaan voinut olla varma muuten kuin kokeilemalla. Tissiparin kädet olivat varsin pitkäsormiset ja hoikat, sekä koruttomat. Ne vain lojuivat siinä. Toinen oli viinilasin jalan ympärille kietoutuneena ja toinen pyöritteli pöydällä minun sytytintäni.
Naiset ovat aivan perseestä, cava.
Tissiparista ylöspäin katsoen näki kaulan, josta tuli mieleen kirahvi. Se ei vain yksinkertaisesti meinennut loppua koskaan. Mutta kun se loppui, niin se loppui kasvoihin, joissa oli jotain tuttua. Ensin ajattelin, että hän on mutsini nuorempana, mutta sitten funtsin, että hän on jokin entinen malli tai jokin muu naisten pilipalijuttu - mitä niitä nyt onkaan. Oli mitä oli, niin naiset olivat olleet ja ovat, tulevat olemaan aivan perseestä, tuumin.
Kirahvikaulan ympärillä oli saatanasti pitkää kimaltavaa tukkaa, joka haisi pöydän toiselle puolelle asti muun lemun kanssa. Olin allerginen naisille, jotka muistuttivat jostain syytä äitiäni, tai käyttivät samaa lemua kuin himassa rääkyvä muijani.
Naisnaamassa oli huulet ja terävä nenä, sekä silmät, joihin minun ei olisi pitänyt katsoa.
Jos jossain vaiheessa elämää olisi hyvä saada muijalta tekstari tai joltain muulta homolta soitto, niin juuri silloin, kun olin katsomassa kimaltavan kirahvijutun silmiin. Sinne ei olisi pitänyt katsoa. Ja kun katsoin sinne, niin en päässyt enää sieltä ulos.
En ollut nähnyt koskaan ennen nähnyt sellaisia silmiä kuin tällä naisella oli, tällä kullatulla tissiparikirahvilla. Ne olivat aivan järkyttävän syvät. Kuin olisi kahteen kaivoon katsonut yhtäaikaa, joissa oli tummanruskeaa vettä pohjalla loputtomiin asti. Vetäisin mukistani, sillä tuli jano.
Nainen ei sanonut minulle mitään. Hän vain katseli levollisena ja kiireettömänä ja kuin ollen jossain muualla kuin täällä terassilla. Aivan kuin hän olisi katsellut taulua tai jotain pysäköintimittaria kadulla ihmetellen että mikä se on. Stendarin pyörittely pöydällä jatkui ja jatkui, enkä kaksinyt mitään sanottavaa tälle kummajaiselle. Tuskin hän sanojani edes tarvitsi, sillä minusta tuntui, että hän oli jo lukenut tapauksen edessään. Sellainen tunne tuli, kun toinen käänsi päänsä pois ja näki tämän profiilin. Tällä tapauksella oli järjettömän siisti profiili. Ja sitten pään sivussa oli kiinni järjettömän siisti korva, josta roikkui vielä siistimpi korvis.
Se oli hopeinen Maltan risti.
(hirn)
En ollut menossa terassillle, mutta päädyin sinne. En ollut aikeissa sanoa kenellekään mitään, vaan vetää hupun himmeäksi ja hortoilla himaan Töölööseen. Mikonkadulla olin sitten jo terassilla muki nenän edessä ja tekstariralli päällä muijan kanssa. Puhuminen oli täysin mahdotonta, joten oli pakko faksailla. Puhuminen oli huutamista yhteen ääneen, eikä se mielestäni johtanut mihinkään. Muijan mielestä johti.
Naiset olivat yksinkertaisesti järjettömän syvältä.
Liika tupakointi alkoi oksettaa, ja päätin olla polttamatta. Minuutin kuluttua olin taas tupakalla, ja taas oksetti. Olut lämpeni nopeasti ja sitä oli pakko latkia kuin hevonen, jotta saisi sen kylmänä alas. Jonottamista, röökillä juoksemista ja latkimista. Sanaakaan en ollut sanonut kenellekään muulle paitsi baarin muijalle, jolla oli vittumainen ilme. Ei varmaan hymyillyt koskaan, vitun kusipää sekin.
Päästyäni pöytään takaisin, huomasin edessäni tissiparin. Tissipari oli tupsahtanut siihen kuin taivaalta läjä lokinpaskaa suoraan tuoppiin. Tissiparia kannatteli valkoiset rintsikat. Ne näkyivät hyvin valkoisen paidan läpi. Tissien väliin olisi voinut tökätä lyijärin, mutta silti ne vaikuttivat luonnollisilta. Tästä ei kuitenkaan voinut olla varma muuten kuin kokeilemalla. Tissiparin kädet olivat varsin pitkäsormiset ja hoikat, sekä koruttomat. Ne vain lojuivat siinä. Toinen oli viinilasin jalan ympärille kietoutuneena ja toinen pyöritteli pöydällä minun sytytintäni.
Naiset ovat aivan perseestä, cava.
Tissiparista ylöspäin katsoen näki kaulan, josta tuli mieleen kirahvi. Se ei vain yksinkertaisesti meinennut loppua koskaan. Mutta kun se loppui, niin se loppui kasvoihin, joissa oli jotain tuttua. Ensin ajattelin, että hän on mutsini nuorempana, mutta sitten funtsin, että hän on jokin entinen malli tai jokin muu naisten pilipalijuttu - mitä niitä nyt onkaan. Oli mitä oli, niin naiset olivat olleet ja ovat, tulevat olemaan aivan perseestä, tuumin.
Kirahvikaulan ympärillä oli saatanasti pitkää kimaltavaa tukkaa, joka haisi pöydän toiselle puolelle asti muun lemun kanssa. Olin allerginen naisille, jotka muistuttivat jostain syytä äitiäni, tai käyttivät samaa lemua kuin himassa rääkyvä muijani.
Naisnaamassa oli huulet ja terävä nenä, sekä silmät, joihin minun ei olisi pitänyt katsoa.
Jos jossain vaiheessa elämää olisi hyvä saada muijalta tekstari tai joltain muulta homolta soitto, niin juuri silloin, kun olin katsomassa kimaltavan kirahvijutun silmiin. Sinne ei olisi pitänyt katsoa. Ja kun katsoin sinne, niin en päässyt enää sieltä ulos.
En ollut nähnyt koskaan ennen nähnyt sellaisia silmiä kuin tällä naisella oli, tällä kullatulla tissiparikirahvilla. Ne olivat aivan järkyttävän syvät. Kuin olisi kahteen kaivoon katsonut yhtäaikaa, joissa oli tummanruskeaa vettä pohjalla loputtomiin asti. Vetäisin mukistani, sillä tuli jano.
Nainen ei sanonut minulle mitään. Hän vain katseli levollisena ja kiireettömänä ja kuin ollen jossain muualla kuin täällä terassilla. Aivan kuin hän olisi katsellut taulua tai jotain pysäköintimittaria kadulla ihmetellen että mikä se on. Stendarin pyörittely pöydällä jatkui ja jatkui, enkä kaksinyt mitään sanottavaa tälle kummajaiselle. Tuskin hän sanojani edes tarvitsi, sillä minusta tuntui, että hän oli jo lukenut tapauksen edessään. Sellainen tunne tuli, kun toinen käänsi päänsä pois ja näki tämän profiilin. Tällä tapauksella oli järjettömän siisti profiili. Ja sitten pään sivussa oli kiinni järjettömän siisti korva, josta roikkui vielä siistimpi korvis.
Se oli hopeinen Maltan risti.
(hirn)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Aika hauska
Tämä lotraaja voisi olla vaikka Timo Similä nuorempana tms.
(hihitystä)
Polttaakohan Timo Similä?
Minusta se sopisi hiton hvyin kuvaan. Mä olen nimittäin kuullut että liika röökaaminen alkaa oksettaa.
(hirn)
Mjoo
Pitäisikö näille kirjoitella jonkinlainen dialogi, vai nostattaa ne pöydästä ylös ja taluttaa Töölöön?
Mjaa-a
Minusta tässä ei tarvita kauheasti puhetta. Puhe on ongelmallista, sillä siitä seuraa usein riitoja.
(hihitystä)
Ehkä kannattaisi hahmotella jonkinlainen pantomiimi esitys. Maltan ristiksi ristimäni nainen ei vaikuta aivan tyttöseltä, mutta tämä toinen osapuoli vaikuttaa poikaselta. Maltan risti on yksin vaikuttavimmista ihmiskunnan symboleista Niilin ristin jälkeen.
Timo Similällä on stobe symbolinaan.
(hirn)
Joo
Joo siis tää nainen ei sanoisi mitään. Hän ei sanoisi sanaakaan taksimatkan aikana, eikä Töölössä, Timi Similän hulppeassa opiskelijaboksissa.
Hän ei koskaan sanoisi sanaakaan.
Hän olisi maailman hiljaisin nainen, eikä kukaan edes tietäisi osasiko tämä puhua vai ei.
(reps)
Yöllä TImo Similä heräisi säpsähtäen. Yliopistokello lattialla näytti 03.45.
Jokin omituine valo kajasti lähes pimeässä huoneessa.
TImo Similä kirkaisi.
Vuoteen päädyssä seisoi hohtava nainen, joka tuijotti pimein tyhjin silmin Timo SImilää. Olento ei sanonut mitään, eikä tehnyt mitään. Se vain hohti kelmeää vihertävää valoa ja seisoi paikoillaan kuin eloton patsas.
(hirn)
Timo Similä puri peitonkulmaa ja ajatukset vilistivät kuin heinäsirkat katastrofialueella sinne ja tänne. Timolle juolahti mieleen, että olento saattaisi olla jonkinlainen avaruusolio, sillä hän ei uskonut kuolemanjälkeiseen elämään, vaan oli vahvasti ateisti ja jumalanpilkkaaja.
Oliko todellakin niin että hän oli bylsinyt humanoidia? Timon rannekarvat nousivat pystyyn. Entä jos alieni tulisi raskaaksi? Mitä sitten tehtäisiin?
Timo Similä tärisi vuoteella. Hänen maailmansa oli aivan romuna, mutta pano oli ollut 9
(hirn)
Aamulla Maltan risti näytti taas aivan tavalliselta naiselta. Varmuuden vuoksi Timo Similä tuikkasi lastinsa siihen vielä kaksi kertaa - ikään kuin varmuuden vuoksi.
Alienin orgasmit olivat kosmisia supernovia ja pulsarien kieppumista toistensa ympärillä, ja sen vartalosta sinkoili rätiseviä sinisiä kieliä pitkin seiniä ja kattoa ja lattiaa. Ilmassa tuoksui vahvasti otsoni.
Timo Similä ajatteli, että voisi näyttää alienille vähän paikkoja. Jos veisi sen vaikka Rossoon syömään, Timo tuumi.
(hihitystä)
Dialogi
- Haa - ruk -ka.
Timo Similä tavasi ja näytti Rosson haarukkaa alienille, joka ei tuntunut olevan tilanteen tasalla. Se vain tuijotti haarukkaa sisäistämättä sitä tai sen käyttötarkoitusta.
- Lau - ta - nen.
Veitseä Timo Similä ei uskaltanut humanoidille näyttää; sekin varmuuden vuoksi.
(hirn)
La-taa-mo
-flowersreally-
Mua kyllä näin kirjoittajana alkaa säälittää Timo Similän flaksi näiden naisten kanssa.
Mistä hän löytäisi jonkun tavallisen ja tasapainoisen suomalaisen naisen, eikä mitään helvetin krumeluuria?
(hirn)
Ei auta mikään.
Timo Similän kalastusseuran pojat olivat Rossossa pitsalla ja huomasivat Timo Similän omassa loosissaan ketsuppipullon kanssa. Timo tavasi sanaa ketsuppi, mutta ei muistanut kuinka se tavutetaan.
- Timo perkele!
- Kato mitä jätkät.
- Mitä sä teet?
- Opetan tuolle Suomea.
- Eikö se ole suomalainen?
- Ei. Pokasin eilen terdeltä. Ollaan nussittu koko yö ja aamu.
- No perkele. On se Timo äijä.
- Aika pakkaus. Eikö se varmasti tajua meidän puheesta mitään?
- Ei tod. Ei tajua edes mikä lautanen on.
- Varmaan joku UFO.
- Näyttää vähän kummalliselta. Pitäisikö sun käyttää sitä vaikka VTT:llä?
- Tuskin. Mä kuule oon hoidellut niin paljon akkoja, että yksi sekopääkin menee siinä sivussa.
- On se Timo perkele äijä.
- On se.
(hihitystä)
Taas täällä on tällänen lataamo-lätinä.
Mikä vittu siinä on ettei tuota virran määrää nyt lataamatta osaa itse arvioida ennen kommentointia?
Lataa housusi.
(hirn)
Tämä vanha elokuva kummallisesta kalliista palkkamurhaajasta kannattaa katsoa, alkuperäinen Shakaali: The Day of the Jackal (1973).
Ei oo uskottava, kun terassit ei oo auki.
Oikein hyvä täysin tuntematon tarkka-ampuja ampuu puolesta kilometristä hirvestäjältä kallon kalki räjähdyselopeaa sisältävällä luodilla, sitten toiset metsästäjät: "mitähän ihmettä tapahtui?"
Kyllä on todella uskottavaa jos on järeät kiikarit ja sellaiset käytössä, helposti menee jollakin taljavarsijousellakin noin 300m kallo halkeaa kun ampuu.... itse harrastankin kaikenlaisia tarkkuusammuntoja erilaisilla, mutta ihmisiä en ikinä ammu tai tähtääkään.
Reps❤