Maailman valta on rautakoura.
Sen valtiaat ovat teräksestä tehtyjä.
Valuutalla on kova hinta.
Sopupelejä kulisseissa.
Mitä kansa luulee tietävänsä?
Media tietää minkä antaa tietää.
Mitä meidän annetaan nähdä.
Nälkää näkevät mainoksissa.
Catwalk, Kenia.
Aamiaismurot lautasella.
30 prosenttia vähemmän sokeria.
Lääketiede kertoo mikä on normaalia.
Kuka on mittarin keskikäyrällä.
Tulee olla sosiaalinen.
Kansan tulee tuottaa.
Veronmaksajat ovat vanhuutemme turva.
Robohylje vierellämme vaihtamassa vaippamme.
Minun tulee ummistaa silmäni.
Hiljainen ääni.
Sen valtiaat ovat teräksestä tehtyjä.
Valuutalla on kova hinta.
Sopupelejä kulisseissa.
Mitä kansa luulee tietävänsä?
Media tietää minkä antaa tietää.
Mitä meidän annetaan nähdä.
Nälkää näkevät mainoksissa.
Catwalk, Kenia.
Aamiaismurot lautasella.
30 prosenttia vähemmän sokeria.
Lääketiede kertoo mikä on normaalia.
Kuka on mittarin keskikäyrällä.
Tulee olla sosiaalinen.
Kansan tulee tuottaa.
Veronmaksajat ovat vanhuutemme turva.
Robohylje vierellämme vaihtamassa vaippamme.
Minun tulee ummistaa silmäni.
Hiljainen ääni.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niin näistä ei saisi kirjoittaa.maailmassa on epäoikeudenmukaisuutta.
Tai ehkä näistä saa kirjoittaa ja useimmat näkevät pelin hengen, emme vain pysty muuttamaan järjestelmää...ainakaan yksin....ei niistä kirjoittaminen ole niin kauaa ongelma, ennenkuin se uhkaa niitä, jotka voisivat menettää paikkansa huipulla....silloin se voisi tulla ongelmaksi, hiljaisen ääni...on vain laskelmissa mitätön ja kuulumaton.
LS
Noh. Maailman epäoikeudenmukaisuuksia tutkitaan ja niistä julkaistaan koko ajan raportteja. Ja niiden perusteella ryhdytään toimenpiteisiin asioiden muuttamiseksi. Asiat tuntuvat aina synkemmältä kotisohvalla niitä pohtiessa kuin kentällä tositoimissa.:)
Ihmisen kohtaaminen olisi tärkeää. En tarkoita, että tarvitsee olla samaamieltä asioista kuin toinen, vaan antaa vapauden toiselle olla oma itsensä. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta voi olla ihminen ihmiselle.
Niinpä. Olet oikeassa.
Tänä aamuna täytin kaksi muovipussillista vaatteita.
"Hyvä ihminen" kierrättää toki.
Tänä aamuna tein sinulle vaatteesi.
Seitsemän päivää viikossa, 14 tuntia päivässä.
Ilman kesälomaa.
Seuraavana aamuna ostan ne sinulta takaisin ja myyn ne torilla.
Tänä aamuna pesin vaatteesi ja värjäsi ne.
Minulla ei ole hiuksia.
Olen 20 ja selkääni sattuu.
Lapsi kantoliinassa.
Tänä aamuna kokosin pellavasi.
Minut myytiin 8 -vuotiaana.
Sanotaan, ettei orjuutta ole enää olemassa.
Tänä aamuna lensin Tukholmaan tapaamaan sijoittajia.
Jostain täytyy kuluja karsia, jotta sijoittajat saisivat katetta tuotoilleen.
Tänä aamuna en tee asialle mitään.
Puhutaan ilmastonmuutoksesta.
Kestävästä kehityksestä.
Voin tehdä itselleni hyvän mielen ostamalla lampaan villasta kudotun neuleen made in Finland, eikä se maksakaan kuin 380 euroa.
Saanko taputuksen päähän, jos olen "hyvä ihminen"?
....jossain on kilometrin jono Hurstin apuun.
Tämän aamun totuus on tässä.
Ja emme tee mitään,
emmekä tule tekemään mitään.
Olemme sivistysvaltio.
Tänä aamuna on vielä armon päivän aurinko, joka lämmittää keväistä seurakuntaa.
Kohta puhkeavat kukkaan puut.
Linnut visersivät.
Tähän aamuun ja rauhaan, heräsin.
Kipu ja ahdistus sekä kiitos on läsnä tänäkin päivänä.
Kaiken saa jättää Jumalan käsiin.
Enempää ei jaksa kantaa.
Herra, sinä näet ja tiedät.
Herra sinä ymmärrät.
Anna mieille lisää uskoa
Ja eräänä aamuna minulle sanottiin,
"Et voi kantaa koko maailmaa harteillasi."
Niin se lopulta usein menee. Murehdittuaan aikansa, huomaa, ettei voi asioille mitään, joten luovuttaa ne Isän käsiin, jolle kaikki sekin on mahdollista, mikä on ihmiselle mahdotonta.
Tai sitten voi oikeasti yrittää tehdä jotain asioiden hyväksi. Siihenkin on keinoja. Toimenkuvani tavoitteissa luki aikanaan: parempi maailma. Naureskelin sitä vähän liian suurena tavoitteena. Viisas kollega siihen huomautti, että siinähän sanotaan vain parempi ei täydellinen. :) Siitä lopulta onkin kyse. Että yrittää vain tehdä oman osuutensa omien voimiensa ja resurssiensa mukaan.
Totta. Tarkoitin lähinnä niitä asioita joille ei voi mitään niin ne jättää lopulta Isän käsiin aikansa murehdittuaan.