Pitkän parisuhteen salaisuus, vai onko sitä

Nimenomaan suhteessa pitää pystyä puhumaan kaikista asioista. Jos suhteen toinen osapuoli ei osaa puhua, eikä halua lähteä hakemaan apua tilanteeseen niin ero siitä tulee helposti, jos tilanne jatkuu tällaisena vuosien ajan.

Enpä nyt menisi sanomaan noinkaan. Et sinäkään sanoisi, jos teillä olisi tapahtunut jotain tarpeeksi ikävää.

Minäkin päätin pysyä ex-mieheni kanssa elämäni loppuun asti. Erottiin kuitenkin 28v myöhemmin, minun aloitteesta, hain eroa yksin. Piti tehdä sellainen uusi päätös, joka oli hyvä.

Kyllä, sitoutuminen siihen, että kestää myös ne huonot ajat; niitä tulee kaikissa parisuhteissa. Ei ole temppu eikä mitkään, olla se aika parisuhteessa kun kaikki on ihanaa ja intohimo on kiihkeimmillään. Parisuhde ja sen laatu mitataankin sillä, miten selviää tilanteista ja ajoista, jolloin toinen tympäisee tai muutoin on paljon ristiriitoja.

Meillä on monen kymmenen vuoden avioliitto takana ja edessä vielä, toivottavasti, parisen kymmentä, Alku oli ihanaa huumaa ja sitä kestikin lähes 20 vuotta, sitten tuli se tavallainen arki ja kyllästyminen, hetken, KUn sen ohi päästiin alkoi taas uuden lainen rakkauden aika. Kyllä vieläkin joskus kaikki tympii ja toisen naama ärsyttää, puolin ja toisin mutta silti olemme ainoat ja rakkaimmat toisillemme. Ja se, mitä olemme yhdessä kokeneet, sekin pitää meidän yhdessä.

Nykyisin olemme yli kuuskymppisiä. Käymme yhdessä lenkillä, elokuvissa, ravintoloissa ja mökkeilemme. KUn lapset ovat aikuisia, ei meillä ole oikeastaan "mitään rajaa" tekemisillemme ja olemisellemmi. Tästä nautimme niin kuin nuorenakin. Kävelemme käsi kädessä, nukumme sylikkäin ja viikonloppuisin rentoudumme monin tavoin. Meillä on myös omat juttumme ja nekin hyväksyy koko ajan paremmin ja ymmärtää, että toisella on toisenlaiset intressit.

Pitkä parisuhde on rikkaus mutta se vaatii parisuhdetaitoja ja sitä, että osaa sitoutua ja ymmärtää mitä se tarkoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, sitoutuminen siihen, että kestää myös ne huonot ajat; niitä tulee kaikissa parisuhteissa. Ei ole temppu eikä mitkään, olla se aika parisuhteessa kun kaikki on ihanaa ja intohimo on kiihkeimmillään. Parisuhde ja sen laatu mitataankin sillä, miten selviää tilanteista ja ajoista, jolloin toinen tympäisee tai muutoin on paljon ristiriitoja.

Meillä on monen kymmenen vuoden avioliitto takana ja edessä vielä, toivottavasti, parisen kymmentä, Alku oli ihanaa huumaa ja sitä kestikin lähes 20 vuotta, sitten tuli se tavallainen arki ja kyllästyminen, hetken, KUn sen ohi päästiin alkoi taas uuden lainen rakkauden aika. Kyllä vieläkin joskus kaikki tympii ja toisen naama ärsyttää, puolin ja toisin mutta silti olemme ainoat ja rakkaimmat toisillemme. Ja se, mitä olemme yhdessä kokeneet, sekin pitää meidän yhdessä.

Nykyisin olemme yli kuuskymppisiä. Käymme yhdessä lenkillä, elokuvissa, ravintoloissa ja mökkeilemme. KUn lapset ovat aikuisia, ei meillä ole oikeastaan "mitään rajaa" tekemisillemme ja olemisellemmi. Tästä nautimme niin kuin nuorenakin. Kävelemme käsi kädessä, nukumme sylikkäin ja viikonloppuisin rentoudumme monin tavoin. Meillä on myös omat juttumme ja nekin hyväksyy koko ajan paremmin ja ymmärtää, että toisella on toisenlaiset intressit.

Pitkä parisuhde on rikkaus mutta se vaatii parisuhdetaitoja ja sitä, että osaa sitoutua ja ymmärtää mitä se tarkoittaa.

Lue lisää

Noin juuri parisuhteen kuuluisikin olla. Pakko sanoa että olen kateellinen.
10 vuotta parisuhdetta kestänyt meillä ja ukko vaikuttaa välillä tosi kyllästyneeltä. Silmät vilkuilevat muita naisia. Yhteinen tekeminen ei kiinnosta. Seksi kiinnostaa vähenevässä määrin häntä. Valheita ja asioiden salailua. Ei halua keskustella, heti ärsyyntyy kun ehdotan puhumista. Ei kuitenkaan halua erota. Missä lienee vika?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, sitoutuminen siihen, että kestää myös ne huonot ajat; niitä tulee kaikissa parisuhteissa. Ei ole temppu eikä mitkään, olla se aika parisuhteessa kun kaikki on ihanaa ja intohimo on kiihkeimmillään. Parisuhde ja sen laatu mitataankin sillä, miten selviää tilanteista ja ajoista, jolloin toinen tympäisee tai muutoin on paljon ristiriitoja.

Meillä on monen kymmenen vuoden avioliitto takana ja edessä vielä, toivottavasti, parisen kymmentä, Alku oli ihanaa huumaa ja sitä kestikin lähes 20 vuotta, sitten tuli se tavallainen arki ja kyllästyminen, hetken, KUn sen ohi päästiin alkoi taas uuden lainen rakkauden aika. Kyllä vieläkin joskus kaikki tympii ja toisen naama ärsyttää, puolin ja toisin mutta silti olemme ainoat ja rakkaimmat toisillemme. Ja se, mitä olemme yhdessä kokeneet, sekin pitää meidän yhdessä.

Nykyisin olemme yli kuuskymppisiä. Käymme yhdessä lenkillä, elokuvissa, ravintoloissa ja mökkeilemme. KUn lapset ovat aikuisia, ei meillä ole oikeastaan "mitään rajaa" tekemisillemme ja olemisellemmi. Tästä nautimme niin kuin nuorenakin. Kävelemme käsi kädessä, nukumme sylikkäin ja viikonloppuisin rentoudumme monin tavoin. Meillä on myös omat juttumme ja nekin hyväksyy koko ajan paremmin ja ymmärtää, että toisella on toisenlaiset intressit.

Pitkä parisuhde on rikkaus mutta se vaatii parisuhdetaitoja ja sitä, että osaa sitoutua ja ymmärtää mitä se tarkoittaa.

Lue lisää

Arvostan! Luin kadehtien. Liitto ne on taivaassa sinetöity. 💞

Luonnollista et emot suree lapsien lähtöä. Tämä vaihe menee nopeasti ohi kun puolisot tukevat toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Luonnollista et emot suree lapsien lähtöä. Tämä vaihe menee nopeasti ohi kun puolisot tukevat toisiaan.

Miksiköhän tuota lapsien lähtöä hoetaan surulliseksi? Minusta oli itsestäänselvää, että lapset kasvettuaan lähtivät. Mitä puolison tukea siinä tarvitaan? Itse olin ollut yksinhuoltaja jo jonkun aikaa kun 1. lapsi lähti. Ex-liitossani olin myös yksinhuoltaja - piti vain exää huoltaa siinä sivussa myös - veikin kaikki voimat vähiin.

Haikeutta tietysti koin, yksi ympyrä sulkeutui. Mutta enimmäkseen iloa siitä, että viimeisenkin lähdettyä voin lakata huolehtimasta. Nukkua hyvin (kukaan ei kolistele) ja tehdä mitä tykkään. Jne. Mikä parasta: lapsia voi tavata heidän lähdettyään, käydä kylässä, he käyvät luonani, mennään jonnekin.

Sama täällä itkut on itketty. Mies ei välitä, niin miksi yrittää.

Mikä on rikki? Mitä pitäisi korjata?

Henkinen yhteys puuttuu. Kiskot innotonta ihmistä eteenpäin. Ei kuullostaa ollenkaan hyvältä, ei myöskään toimivalta... Et vielä kuitenkaan ole oppinut, ettei tuollainen kannata?

Eikös se ole sitä elämää. Ei aina voi pitää hauskaa. Ei aina voi juosta ongelmia pakoon. Ero tulee kun rakkaus loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös se ole sitä elämää. Ei aina voi pitää hauskaa. Ei aina voi juosta ongelmia pakoon. Ero tulee kun rakkaus loppuu.

Tavallista elämää jossa oleellista ovat yhteiset asiat.
Yhteiset tavoitteet.
Yhteiset onnistumiset ja onnistumisten ilot.
Yhteiset pettymykset ja niistä toipumiset yhdessä.
Merkittävä osa elämästä perustuu pelkistetysti noihin periaatteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallista elämää jossa oleellista ovat yhteiset asiat.
Yhteiset tavoitteet.
Yhteiset onnistumiset ja onnistumisten ilot.
Yhteiset pettymykset ja niistä toipumiset yhdessä.
Merkittävä osa elämästä perustuu pelkistetysti noihin periaatteisiin.

Lue lisää

Minä kiteyttäisin toisin: hoida hankkimasi velvollisuudet ja kuole pois hyvällä omallatunnolla. Parisuhde ei ole koskaan ollut onnellinen mutta velvollisuuksia on vielä jäljellä ja ne on hoidettava alta pois.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös se ole sitä elämää. Ei aina voi pitää hauskaa. Ei aina voi juosta ongelmia pakoon. Ero tulee kun rakkaus loppuu.

Ei tietenkään aina voi olla hauskaa. Ikävää, kurjaa, onnetonta, ihan kamalaakin voi olla aina. Silloinkaan ei aina tule ero. Ihmiset on niin hulluja, läheisriippuvaisia. Tai masentuneita, eivät edes jaksa erota.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallista elämää jossa oleellista ovat yhteiset asiat.
Yhteiset tavoitteet.
Yhteiset onnistumiset ja onnistumisten ilot.
Yhteiset pettymykset ja niistä toipumiset yhdessä.
Merkittävä osa elämästä perustuu pelkistetysti noihin periaatteisiin.

Lue lisää

Parisuhteessa ei tarvita tavoitteita, suhdetta ei pidä suorittaa.

Parisuhteessa on kaksi ihmistä, joilla yhteisten ilojen ja pettymysten lisäksi omia kumpaisellakin.

Tuosta stressaavasta ja raastavasta ajasta selviytymiseen meillä on oma mustahuumori käytössä. On aivan selvää, että ilman mustaa huumoria en olisi selviytynyt mistään, mitä elämä on eteen heittänyt. Vakava sairaus, johon ei ole parannuskeinoa tässä huippukehittyneen lääketieteen maassa on toisinaan heittänyt minut teho-osastolle, jossa hoidetaan oireita, mutta ei poisteta syytä. Olen sen puolisolleni sanonutkin, että parasta oli, kun jaksoit käydä katsomassa ja tuoda kunnon evästä, etkä näyttänyt järkyttyneeltä, itkenyt tai huokaillut sänkyni vieressä, vaan keskustelit niinkuin ennenkin ja viljelimme mustaa huumoria. Itse otin päivittäin selfien, jota en koskaan muuloin ota, mutta nyt käytin sitä peilinä tilanteen seuraamiseen, enkä ihmettele, vaikka jotkut näkiessään kuvittelivat, että tuosta ei voi selvitä. Sisällä elämän palo ja mustahuumori siivitti aina tolpilleen.
Ei pidä luovuttaa ja pitää muistaa mihin on sitoutunut, olla sen luottamuksen arvoinen, jonka toiselta saa. Voi olla vakava ja synkkä, mutta huumorilla tästä kaikesta selviää yhdessä paljon paremmin. Kurjuudelle on vain voitava joskus nauraa, sillä mitään niin pahaa ja huonoa ei olekaan, ettei siitä jotain pilkettä löydä, kun oikein etsii.

Anonyymi kirjoitti:

Parisuhteessa ei tarvita tavoitteita, suhdetta ei pidä suorittaa.

Parisuhteessa on kaksi ihmistä, joilla yhteisten ilojen ja pettymysten lisäksi omia kumpaisellakin.

Lue lisää

Et kai käsittänyt asiaa musta-valkoisena, etteikö yksilöillä olisi omaakin elämää?

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta stressaavasta ja raastavasta ajasta selviytymiseen meillä on oma mustahuumori käytössä. On aivan selvää, että ilman mustaa huumoria en olisi selviytynyt mistään, mitä elämä on eteen heittänyt. Vakava sairaus, johon ei ole parannuskeinoa tässä huippukehittyneen lääketieteen maassa on toisinaan heittänyt minut teho-osastolle, jossa hoidetaan oireita, mutta ei poisteta syytä. Olen sen puolisolleni sanonutkin, että parasta oli, kun jaksoit käydä katsomassa ja tuoda kunnon evästä, etkä näyttänyt järkyttyneeltä, itkenyt tai huokaillut sänkyni vieressä, vaan keskustelit niinkuin ennenkin ja viljelimme mustaa huumoria. Itse otin päivittäin selfien, jota en koskaan muuloin ota, mutta nyt käytin sitä peilinä tilanteen seuraamiseen, enkä ihmettele, vaikka jotkut näkiessään kuvittelivat, että tuosta ei voi selvitä. Sisällä elämän palo ja mustahuumori siivitti aina tolpilleen.
Ei pidä luovuttaa ja pitää muistaa mihin on sitoutunut, olla sen luottamuksen arvoinen, jonka toiselta saa. Voi olla vakava ja synkkä, mutta huumorilla tästä kaikesta selviää yhdessä paljon paremmin. Kurjuudelle on vain voitava joskus nauraa, sillä mitään niin pahaa ja huonoa ei olekaan, ettei siitä jotain pilkettä löydä, kun oikein etsii.

Lue lisää

Myrkytämyrkytä

Toimii joskus, kun herralla paksu lompakko.

Ei tuolla systeemillä pääse pitkään parisuhteeseen, kun ukko päätyy kasvamaan koiranputkea.

Riittävän suuressa ikäerossa tytön tarvitsee vain odottaa, että puoliso kuolee pian ja omaisuus on hänen ja elämä jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Toimii joskus, kun herralla paksu lompakko.

Näin se vaan menee. Paitsi ettei ole nykyään mitään tarjota edes oppeja edellisistä liitoista.

Väkivalta on varmaan aika harvinainen syy eroon. Arvaan että uskottomuus ja kyllästyminen ovat tärkeimmät.

Elämän normaali kaava on se että ihastuu ja huumassa panee lapset alulle. Sen jälkeen on enemmän tai vähemmän nalkissa.

Ei luonto ole pannut meitä tänne hauskaa pitämään vaan jatkamaan sukua. Noudatamme viettejämme. Joku kärsii joka tapauksessa mutta uusi sukupolvi syntyy.

Tai syntyi kunnes ehkäisyvälineet keksittiin. Saa nähdä saako luonto pitkän nenän.

Tunnen erään pariskunnan, sekä miehen että naisen erikseen. Ovat olleet 45v naimisissa. Mies on pettänyt koko ajan, sanoo että ei saa seksiä tarpeeksi jne. Vaimolla on omat henkiset juttunsa, kehuu kyllä parisuhdettaan ja seksiä. Ei tiedä pettämisestä. En tiedä kumpi vie kumpaa narussa 🙄
Sivusta seuranneena arvelen, että Yhdessäolosta on tullut tapa , ja avioliitto on turvasatama, josta ei lähdetä, vaikka rakkautta ei olisikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnen erään pariskunnan, sekä miehen että naisen erikseen. Ovat olleet 45v naimisissa. Mies on pettänyt koko ajan, sanoo että ei saa seksiä tarpeeksi jne. Vaimolla on omat henkiset juttunsa, kehuu kyllä parisuhdettaan ja seksiä. Ei tiedä pettämisestä. En tiedä kumpi vie kumpaa narussa 🙄
Sivusta seuranneena arvelen, että Yhdessäolosta on tullut tapa , ja avioliitto on turvasatama, josta ei lähdetä, vaikka rakkautta ei olisikaan.

Lue lisää

Sivusta seuranneena et voi tietää parin todellista tilannetta.

"Sivusta seuranneena arvelen, että Yhdessäolosta on tullut tapa , ja avioliitto on turvasatama, josta ei lähdetä, vaikka rakkautta ei olisikaan."

Rakkautta voi olla se, että toisesta on tullut turvasatama ja liitossa on niin hyvä olla, ettei halua erota eli siitä on tullut elämäntapa - hieno asia. Kumpikin voi toteuttaa itseään ja toinen sen hyväksyy, muidenhan ei tätä tarvitse hyväksyä tai ymmärtää.

Parisuhteita on monenlaisia ja mitä se rakkaus on, se voi myös olla hyvin moniulotteista

Voi helevetti, sinäkö olet varma että et itse liho, ei tule kaljamahaa, luomia, ryppyjä, silmäpusseja, sieniä varpaisiin, lötköjä kiveksiä , erektio-ongelmia 🙄onnea!!
Siitä vain akkaa vaihtamaan, aika on muuttunut, kerroppa sitten miten kävi, maailma ja Suomikin on täynnä eronneita sinkkuja, varsinkin miehiä jotka ei kelpaa enää kellekkään. Saattaapa siinä ikävä tulla entistä vaihdevuosiakkaa 😅😂
Sinä olet sitäpaitsi niitten parikymppisten silmissä yhtä vastenmielinen!!!!!

Vai että silleen. Meillä päin on tapana tollaset polkee suohon. Eikä kyllä katsottaessa kauaa tollasta kääkkää . Hyi .......

Eikä sinun tarvitsekaan - tosin täällä keskustellaan pitkän parisuhteen salaisuudesta ja sinullahan ei tule olemaan pitkiä parisuhteita ilmoittamastasi syystä.

Haluaisin nähdä miten hyvin säilynyt ukko siellä huutelee 😅

Anonyymi kirjoitti:

Voi helevetti, sinäkö olet varma että et itse liho, ei tule kaljamahaa, luomia, ryppyjä, silmäpusseja, sieniä varpaisiin, lötköjä kiveksiä , erektio-ongelmia 🙄onnea!!
Siitä vain akkaa vaihtamaan, aika on muuttunut, kerroppa sitten miten kävi, maailma ja Suomikin on täynnä eronneita sinkkuja, varsinkin miehiä jotka ei kelpaa enää kellekkään. Saattaapa siinä ikävä tulla entistä vaihdevuosiakkaa 😅😂
Sinä olet sitäpaitsi niitten parikymppisten silmissä yhtä vastenmielinen!!!!!

Lue lisää

Suomalaiset miehet ovat niin rumia jo muorena, vieläpä sitten vanhana! vai että nuorempaa! Salli minun nauraa.

Joukossa on tyydyttäviä, toteutuneita suhteita!
Olen myös ollut naimisissa yli 50 vuotta saman naisihmisen kanssa. Suloisuus on suhteellinen käsite ja siihen saattaa liittyä aimo annos itsepetosta.
Meidän kohdallamme ei ole kyse tuurista vaan alkuvaiheen kiireettömästä tutustumisesta jonka aikana varmistui suhteen jatkuvuuden molempia tyydyttävä tulevaisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Joukossa on tyydyttäviä, toteutuneita suhteita!
Olen myös ollut naimisissa yli 50 vuotta saman naisihmisen kanssa. Suloisuus on suhteellinen käsite ja siihen saattaa liittyä aimo annos itsepetosta.
Meidän kohdallamme ei ole kyse tuurista vaan alkuvaiheen kiireettömästä tutustumisesta jonka aikana varmistui suhteen jatkuvuuden molempia tyydyttävä tulevaisuus.

Lue lisää

Myös rikkaat usein ajattelevat, että ovat itse tehneet rikkautensa, mutta kehnot luuserit ovat syypäitä kurjuuteensa. Pöhöttynyttä itseluottamusta.

Toivottavasti vaimollasikin on ollut yhtä hyvä tuuri.

Pidä itseäni onnekkaana kun lapset ovat selvinneet aikuisuuteen ehjinä, joskin mieli on haikea kun elämän karikot ovat väistämättä heilläkin edessä. En osaa sanoa toivonko heille yksinäisyyttä vai parisuhdetta.

Anonyymi kirjoitti:

Toivottavasti vaimollasikin on ollut yhtä hyvä tuuri.

Pidä itseäni onnekkaana kun lapset ovat selvinneet aikuisuuteen ehjinä, joskin mieli on haikea kun elämän karikot ovat väistämättä heilläkin edessä. En osaa sanoa toivonko heille yksinäisyyttä vai parisuhdetta.

Lue lisää

<<Toivottavasti vaimollasikin on ollut yhtä hyvä tuuri.<<

Jos ei tunne ihmisiä, juuri tällaisilla lauseilla saa ainakin luotua epäluuloa. Tarvitaan vain pahaa tahtoa, ja sitähän meillä ihmisillä on.

kynä.M kirjoitti:

Myös rikkaat usein ajattelevat, että ovat itse tehneet rikkautensa, mutta kehnot luuserit ovat syypäitä kurjuuteensa. Pöhöttynyttä itseluottamusta.

Tietänet, että on kahden sortin rikkaita. Itse ansaittuja ja perittyjä.
Ajatuksesi perustella voi päätellä, että kaikki on allahissa. Omalla tominnalla ei ole mitään merkitystä?
Tuo on tehokas periaate saavuttaa mielenrauha oman epäonnistumisen jälkeen.

En tunne rikkaita mutta tuntemani varakkaat ovat todellakin luoneet vaurautensa omalla toimeliaisuudellaan. Asteikkoni on niin vaatimaton, että jopa omalla palkkatyöllään voi pitkällä tähtäyksellä tavoittaa jonkin tason vaurauden.
Suunnitelmallisuus ja siihen sopivat elämäntavat ovat edellytyksinä.

Sama koskee pariutumista. Kiiman ja huuman lisäksi malttia ja järkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Tietänet, että on kahden sortin rikkaita. Itse ansaittuja ja perittyjä.
Ajatuksesi perustella voi päätellä, että kaikki on allahissa. Omalla tominnalla ei ole mitään merkitystä?
Tuo on tehokas periaate saavuttaa mielenrauha oman epäonnistumisen jälkeen.

En tunne rikkaita mutta tuntemani varakkaat ovat todellakin luoneet vaurautensa omalla toimeliaisuudellaan. Asteikkoni on niin vaatimaton, että jopa omalla palkkatyöllään voi pitkällä tähtäyksellä tavoittaa jonkin tason vaurauden.
Suunnitelmallisuus ja siihen sopivat elämäntavat ovat edellytyksinä.

Sama koskee pariutumista. Kiiman ja huuman lisäksi malttia ja järkeä.

Lue lisää

Omalla toiminnalla on isokin merkitys niin oman mielenrauhan kannalta, mutta myös toki puolison. En tiedä kovin montaa suhdetta, josko ainuttakaan, jossa toisen mielenrauhattomuus ei olisi uhka toisenkin mielenrauhalle.

kynä.M kirjoitti:

Myös rikkaat usein ajattelevat, että ovat itse tehneet rikkautensa, mutta kehnot luuserit ovat syypäitä kurjuuteensa. Pöhöttynyttä itseluottamusta.

Nohnoh. Ei rikkaiden puolesta kukaan rahaa tee. Kyllä heidänkin pitää itse ansaita rahansa ja vieläpä maksaa veroja niin ettei voi kuvitella. Vaikka olisivat perintönäkin suuren osan omaisuudestaan saaneet.

En tiedä mitä juuri sinä tarkoitat luusereilla. Minun mielestä he ovat kyllä hyvinkin syypäitä kurjuuteensa. Etenkin siinä tapauksessa, että a) he eivät ole hakeutuneet minkäänlaiseen koulutukseen b) väheksyvät pienipalkkaisia töitä c) rutisevat liian pienistä yhteiskunnan tukirahoista, jotka oikeasti ovat liian korkeita.

Mitä jengi tekee? Luuhaa kotona "työttömänä", pelaa, juo viinaa, eristäytyy tervepäisistä ihmistä. Tällaista ei pitäisi tukea. Joka ei työtä tee, ei syömänkään pidä.

Eri asia on sairaat ja oikeasti väliaikaisesti työttömät.

Anonyymi kirjoitti:

Nohnoh. Ei rikkaiden puolesta kukaan rahaa tee. Kyllä heidänkin pitää itse ansaita rahansa ja vieläpä maksaa veroja niin ettei voi kuvitella. Vaikka olisivat perintönäkin suuren osan omaisuudestaan saaneet.

En tiedä mitä juuri sinä tarkoitat luusereilla. Minun mielestä he ovat kyllä hyvinkin syypäitä kurjuuteensa. Etenkin siinä tapauksessa, että a) he eivät ole hakeutuneet minkäänlaiseen koulutukseen b) väheksyvät pienipalkkaisia töitä c) rutisevat liian pienistä yhteiskunnan tukirahoista, jotka oikeasti ovat liian korkeita.

Mitä jengi tekee? Luuhaa kotona "työttömänä", pelaa, juo viinaa, eristäytyy tervepäisistä ihmistä. Tällaista ei pitäisi tukea. Joka ei työtä tee, ei syömänkään pidä.

Eri asia on sairaat ja oikeasti väliaikaisesti työttömät.

Lue lisää

Ja paremmin menestyneet yrittävät painaa villaisella omantunnon syytöksiä ideologialla, että jokainen on oman onnensa seppä.

Anonyymi kirjoitti:

Nohnoh. Ei rikkaiden puolesta kukaan rahaa tee. Kyllä heidänkin pitää itse ansaita rahansa ja vieläpä maksaa veroja niin ettei voi kuvitella. Vaikka olisivat perintönäkin suuren osan omaisuudestaan saaneet.

En tiedä mitä juuri sinä tarkoitat luusereilla. Minun mielestä he ovat kyllä hyvinkin syypäitä kurjuuteensa. Etenkin siinä tapauksessa, että a) he eivät ole hakeutuneet minkäänlaiseen koulutukseen b) väheksyvät pienipalkkaisia töitä c) rutisevat liian pienistä yhteiskunnan tukirahoista, jotka oikeasti ovat liian korkeita.

Mitä jengi tekee? Luuhaa kotona "työttömänä", pelaa, juo viinaa, eristäytyy tervepäisistä ihmistä. Tällaista ei pitäisi tukea. Joka ei työtä tee, ei syömänkään pidä.

Eri asia on sairaat ja oikeasti väliaikaisesti työttömät.

Lue lisää

Samaa mieltä.

Sitten hakeutuvat vielä tervepäisten kanssa suhteeseen ja ihmettelevät miksi tuli ero? Harvoin 2 työttömän liitto toimii varsinkin jos kuvioissa on alkoholi. Se toisen työttömyys esim. Lasten hoidon puutteesta on eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä.

Sitten hakeutuvat vielä tervepäisten kanssa suhteeseen ja ihmettelevät miksi tuli ero? Harvoin 2 työttömän liitto toimii varsinkin jos kuvioissa on alkoholi. Se toisen työttömyys esim. Lasten hoidon puutteesta on eri asia.

Lue lisää

Ja jos on perinyt sairautta aiheuttavat geenit, kuten alkoholismin tai voimattomuuden, se on ihan oma vika?

kynä.M kirjoitti:

Ja jos on perinyt sairautta aiheuttavat geenit, kuten alkoholismin tai voimattomuuden, se on ihan oma vika?

Se jos tietää suvussaan olevan alkoholismia luulisi pysyvän erossa alkoholista ei kukaan pakota juomaan. Meidäthän on opetettu tekemään asiat paremmin kuin edellinen sukupolvi. Paljon ymmärrettävämpää on esim. Sydän sairaudet jne. Koska sydän voi pettää 5 yövuoron jälkeen. Ja tää on eri asia. Voimia vie ns. Aikuinen lapsi.

Juomatta voi olla olematta uskovainen.

Anonyymi kirjoitti:

Nohnoh. Ei rikkaiden puolesta kukaan rahaa tee. Kyllä heidänkin pitää itse ansaita rahansa ja vieläpä maksaa veroja niin ettei voi kuvitella. Vaikka olisivat perintönäkin suuren osan omaisuudestaan saaneet.

En tiedä mitä juuri sinä tarkoitat luusereilla. Minun mielestä he ovat kyllä hyvinkin syypäitä kurjuuteensa. Etenkin siinä tapauksessa, että a) he eivät ole hakeutuneet minkäänlaiseen koulutukseen b) väheksyvät pienipalkkaisia töitä c) rutisevat liian pienistä yhteiskunnan tukirahoista, jotka oikeasti ovat liian korkeita.

Mitä jengi tekee? Luuhaa kotona "työttömänä", pelaa, juo viinaa, eristäytyy tervepäisistä ihmistä. Tällaista ei pitäisi tukea. Joka ei työtä tee, ei syömänkään pidä.

Eri asia on sairaat ja oikeasti väliaikaisesti työttömät.

Lue lisää

"Mitä jengi tekee? Luuhaa kotona "työttömänä", pelaa, juo viinaa, eristäytyy tervepäisistä ihmistä. Tällaista ei pitäisi tukea. Joka ei työtä tee, ei syömänkään pidä."

Ei liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta olen täysin vastakkaista mieltä. Yhteiskunta kehittyy suuntaan, jossa pienempi ja pienempi osa kykenee tuottavaan työhön, koska automaatio tekee rutiinihommat ja muissa töissä vaaditaan synnynnäisiä kykyjä, joita kaikilla ei ole. Esimerkiksi monenlaisia hoitotyöläisiä tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta siinä vähimmäisvaatimus on edes jonkinlainen välittäminen, ettei potilaille tule vammoja.

Yhteiskunnan pitää siksi taata minimitoimeentulo myös niille, jotka eivät sovellu työelämän tarpeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Se jos tietää suvussaan olevan alkoholismia luulisi pysyvän erossa alkoholista ei kukaan pakota juomaan. Meidäthän on opetettu tekemään asiat paremmin kuin edellinen sukupolvi. Paljon ymmärrettävämpää on esim. Sydän sairaudet jne. Koska sydän voi pettää 5 yövuoron jälkeen. Ja tää on eri asia. Voimia vie ns. Aikuinen lapsi.

Juomatta voi olla olematta uskovainen.

Lue lisää

Melkein kaikissa suvuissa on alkoholismia. Silti melkein kaikki käyttävät joskus alkoholia. Jos on alkoholistiset geenit, kiinni jää lopullisesti jo ENSIMMÄISESTÄ kerrasta, ns. kokeilusta. Kokeiluun johtaa yleisen kulttuurin sosiaalinen paine, ei pakko sanan vrsinaisessa mielessä.

Alkoholista totaalisesti kieltäytyvä e ole toivottu henkilö useimpaan seuraan. Sosiaalinen paine on todella kova.

Onko geenistö alkoholistinen, selviää vain kokeilemalla, ja silloin on jo myöhäistä, koska ensimmäinenkin kokeilu johtaa ilmiasuiseen alkoholismiin.

Näinpä juuri, negatiivisia tai positiivisia pitkiä parisuhteita.

Jos noin 50% avioliitoista päättyy eroon. Avoliitoista eroaa vielä useampi. Pitkiä parisuhteita on "voimassa" pieni murto-osa kaikista parisuhteita. Veikkaisinpa että suurin osa tuosta pienestä murto-osasta jatkaa negatiivisin perustein. Koska siinä on edustettuna väkivaltaiset ja muut sairaat suhteet. En kyllä mitenkään kehottaisi ajan perusteella arvioimaan parisuhdetta ja vielä vähemmän positiivisuusoletuksella.

VOIN vielä lisätä, vaihtamisesta voi tulla jo elämäntapa ennen ekaa suurta rakkaustarinaa.
Vaihtaminen on yksi pahe muiden elämänpaheiden joukossa,

Höpö ja höpö,

Pitkän parisuhteen vaiettu salaisuus.
Toinen alistettu, alistunut§

Lähteminen ei ole mikään varsinainen ilo. Mutta eron jälkeen on ihanaa. Sitten ihmettelee miten se voikaan tuntua niin pitkään vaikealta. Ne on ihmisen omat kielteiset ajatukset itsestä kun siellä päässä jauhaa.

Vaimoni muutti pois tästä ajasta oltuamme yhdessä noin 64 vuotta. Viimeisinä vuosina erikoisesti meidät "hitsattiin" yhteen. Voi, mikä yksimielisyys ja rakkaus! Toivon mukaan tapaamme ja näin loistava tulevaisuus edessämme.
Lapsemme ovat yli kuusikymppisiä.

Tahdosta tai usein epäterveestä riippuvuudesta tai pelosta. Niin se on että parisuhde voi olla maailman vaarallisin paikka. Siitä irrottautuminenkin on vaarallista.

Sulla on hienoja ajatuksia, mutta monilla ne on kaukana tuosta. Pelkkä rakkaus ei pidä mitään suhdetta kasassa. Mainitset, että täytyy olla ymmärtäväinen, viisas, empaattinen. Hienoa, että olet sellainen. Entä jos kumppanisi ei olisikaan sellainen jaksaisitko vaan vuodesta toiseen olla onnellinen pitkässä suhteessasi, ymmärtäväinen ja sitoutunut? Niinpä, mä en usko että pitkä, onnellinen parisuhde on monellekaan mahdollinen. Ja tähän on järkiperusteita. Nykypäivänä niin moni ihminen on jollakin tapaa tärähtänyt, on adhdta, narsismia, erilaisia traumoja lapsuudesta, estyneisyyttä, ahdistuneisuutta, empatiakyvyttömyyttä ja ties mitä. Aika harva on edes parisuhteeseen kykenevä tai kykenevä oppimaan mitään uutta. Ja kun parisuhteen epäonnistumiseen riittää yksi jollakin tapaa tärähtänyt, niin jos puolet parisuhteista päättyy eroon niin riittää, että noissa suhteissa puolet on tärähtäneitä eli neljäsosa ihmisistä ja jos kaikki heilahtaneet ihmiset lasketaan, niin kyllä niitä helposti on neljäsosa. Siispä pitkä parisuhde, joka on onnellinen, on lottovoitto. Muut pitkät parisuhteet ovat enempi tai vähempi kärsimysnäytelmää toiselle, mutta ainahan voi nauttia kauniista ilmasta. Älkääkä missään nimessä lasten vuoksi pitäkää liittoa kasassa. Lapsenne saattaa joka tapauksessa vaikka syyttää teitä siitä miksi piditte sitä kasassa! Nimenomaan lasten vuoksi kannattaa erota tuleepahan edes vanhemmasta onnellinen!

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on hienoja ajatuksia, mutta monilla ne on kaukana tuosta. Pelkkä rakkaus ei pidä mitään suhdetta kasassa. Mainitset, että täytyy olla ymmärtäväinen, viisas, empaattinen. Hienoa, että olet sellainen. Entä jos kumppanisi ei olisikaan sellainen jaksaisitko vaan vuodesta toiseen olla onnellinen pitkässä suhteessasi, ymmärtäväinen ja sitoutunut? Niinpä, mä en usko että pitkä, onnellinen parisuhde on monellekaan mahdollinen. Ja tähän on järkiperusteita. Nykypäivänä niin moni ihminen on jollakin tapaa tärähtänyt, on adhdta, narsismia, erilaisia traumoja lapsuudesta, estyneisyyttä, ahdistuneisuutta, empatiakyvyttömyyttä ja ties mitä. Aika harva on edes parisuhteeseen kykenevä tai kykenevä oppimaan mitään uutta. Ja kun parisuhteen epäonnistumiseen riittää yksi jollakin tapaa tärähtänyt, niin jos puolet parisuhteista päättyy eroon niin riittää, että noissa suhteissa puolet on tärähtäneitä eli neljäsosa ihmisistä ja jos kaikki heilahtaneet ihmiset lasketaan, niin kyllä niitä helposti on neljäsosa. Siispä pitkä parisuhde, joka on onnellinen, on lottovoitto. Muut pitkät parisuhteet ovat enempi tai vähempi kärsimysnäytelmää toiselle, mutta ainahan voi nauttia kauniista ilmasta. Älkääkä missään nimessä lasten vuoksi pitäkää liittoa kasassa. Lapsenne saattaa joka tapauksessa vaikka syyttää teitä siitä miksi piditte sitä kasassa! Nimenomaan lasten vuoksi kannattaa erota tuleepahan edes vanhemmasta onnellinen!

Lue lisää

"Älkääkä missään nimessä lasten vuoksi pitäkää liittoa kasassa."

Olen täysin eri mieltä. Liiton koko tarkoitushan on tarjota lapsille hyvä kasvualusta.

"Lapsenne saattaa joka tapauksessa vaikka syyttää teitä siitä miksi piditte sitä kasassa!"

Enpä ole sensuuntaista viestiä jo aikuisilta lapsiltani kuullut tai edes vaistonnut.

"Nimenomaan lasten vuoksi kannattaa erota tuleepahan edes vanhemmasta onnellinen!"

Ensiksikään ero ei automaattisesti tee kenestäkään onnellista. Sitä paitsi eivät lapset juuri murehdi vanhempiensa kohtaloa, jos nämä vain osaavat käyttäytyä eivätkä kaada parisuhdeongelmiaan lastensa niskaan.

Itse asiassa ero saattaa järkyttää lapsia henkisesti, taloudellisesti ja muutenkin. Esimerkiksi jos olisimme eronneet, lapseni eivät ehkä olisi päässeet haluamaansa opinahjoon, kun en olisi ollut auttamassa koulunkäynnissä.

Anonyymi kirjoitti:

"Älkääkä missään nimessä lasten vuoksi pitäkää liittoa kasassa."

Olen täysin eri mieltä. Liiton koko tarkoitushan on tarjota lapsille hyvä kasvualusta.

"Lapsenne saattaa joka tapauksessa vaikka syyttää teitä siitä miksi piditte sitä kasassa!"

Enpä ole sensuuntaista viestiä jo aikuisilta lapsiltani kuullut tai edes vaistonnut.

"Nimenomaan lasten vuoksi kannattaa erota tuleepahan edes vanhemmasta onnellinen!"

Ensiksikään ero ei automaattisesti tee kenestäkään onnellista. Sitä paitsi eivät lapset juuri murehdi vanhempiensa kohtaloa, jos nämä vain osaavat käyttäytyä eivätkä kaada parisuhdeongelmiaan lastensa niskaan.

Itse asiassa ero saattaa järkyttää lapsia henkisesti, taloudellisesti ja muutenkin. Esimerkiksi jos olisimme eronneet, lapseni eivät ehkä olisi päässeet haluamaansa opinahjoon, kun en olisi ollut auttamassa koulunkäynnissä.

Lue lisää

Luuletko oikeasti, että lapset eivät tiedä tai aavista vanhempiensa parisuhteen tilasta mitään. Onhan selvää, että vanhemmat jotka eroavat eivät ole mitenkään epäsovussa keskenään, eikä tietenkään eroon johtaneista suistä mitkään ole sellaisia, että näkyisivät perheessä ulospäin lapsille. Vanhemman ei kuulu koskaan perustella yhdessä pysymistä lasten takia, itse tiedän useampiakin tapauksia joissa lapset syyllistävät vanhempiaan kun eivät ole eronneet. Toki he eivät välttämättä itse ymmärrä mitä esim.huonompi taloudellinen tilanne olisi voinut heille vaikuttaa. Mutta ihminenhän yleensä ymmärtää vain oman, suppean näkemyksensä ja kokemuksensa, liika ymmärrys voi aiheuttaa jopa liian suurta ahdistusta ja syyllisyyttä. Tosiasia on myös, että haluatko antaa lapsille vain rahan puhuvan mallin, ehkä selität sitä vsin itsellesi, niin minäkin tein. Hyvä, että oma kokemuksesi on ollut hyvä, kaikilla näin ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Luuletko oikeasti, että lapset eivät tiedä tai aavista vanhempiensa parisuhteen tilasta mitään. Onhan selvää, että vanhemmat jotka eroavat eivät ole mitenkään epäsovussa keskenään, eikä tietenkään eroon johtaneista suistä mitkään ole sellaisia, että näkyisivät perheessä ulospäin lapsille. Vanhemman ei kuulu koskaan perustella yhdessä pysymistä lasten takia, itse tiedän useampiakin tapauksia joissa lapset syyllistävät vanhempiaan kun eivät ole eronneet. Toki he eivät välttämättä itse ymmärrä mitä esim.huonompi taloudellinen tilanne olisi voinut heille vaikuttaa. Mutta ihminenhän yleensä ymmärtää vain oman, suppean näkemyksensä ja kokemuksensa, liika ymmärrys voi aiheuttaa jopa liian suurta ahdistusta ja syyllisyyttä. Tosiasia on myös, että haluatko antaa lapsille vain rahan puhuvan mallin, ehkä selität sitä vsin itsellesi, niin minäkin tein. Hyvä, että oma kokemuksesi on ollut hyvä, kaikilla näin ei ole.

Lue lisää

"vanhemman ei kuulu koskaan perustella yhdessä pysymistä lasten takia"
Se on jämpti näin.

Hieno kirjoitus. Mun mielestä nimenomaan arki pitäisi olla ihmisellä hyvää, se pitäisi nähdä tärkeänä. Juhlahetket on kivoja, mutta ne on spesiaaleja ja nimenomaan spesiaalina ne piristävätkin. Mutta ihmisten suhtautuminen arkeen on erilaista, moni elää ja odottaa vain sitä juhlaa. En oo ikinä ymmärtänyt. Yhteiskunnaliset näkemukset voi olla erilaiset, mutta muutoin arvojen on hyvä olla samankaltaiset.

Vaihtamisen mietiskelyä.
33:een vuoteen ei vaihtaminen käynyt mielessäkään.
Noiden mainitsemieni vuosien jälkeen ilmeni vaimoni terveydessä vakava uhka. Teoriassakin parantamaton verisyöpä jonka minimi elinikäennuste oli 3 vuotta.
Hoidettuamme kaikki mieleen tulleet käytännön asiat valmiiksi pohdimme epävarmaa jatkoa.
Mietin myös mahdollista elämääni leskenä. Silloin päättelin, että ajatuskin elämisestä jonkun uuden naisen kanssa tuntui mahdottomalle.
1. Kukaan uusi ihminen ei mukautuisi minun oikkuihini!
2. Minä en taatusti sopeutuisi uuteen ihmiseen enkä haluaisi ryhtyä teeskentelemään.

Elinikäennuste meni maksiminkin, 12v, suhteen pieleen. Tuohon katastrofivuoteen on nyt aikaa 20 vuotta ja vieläkin kaikki ajateltavissa oleva toimii vähintäänkin tyydyttävästi.

22:25

Olen itsekin kuullut tuon lauseen niin useasti, että harvoin se vaihtamalla paranee, että itsekin haluan uskoa, että eron jälkeen ei enää tule ketään, sillä kuka helvetti nyt huonompaa haluaa, jos eroaa! Sinällään huono, kun itsekin on paljon itseään ja toimintaansa tutkiskellut ja aika turhaankin siihen aikaa käyttänyt, sillä noinhan se on, yksin olet loppuelämäsi oleva, jos eroat. Ja ite kun en oo mitenkään erityisen kaunis, laiha, muutenkaan ihmeellinen, en jaksais nykypäivän lyhytkestoisia suhteita (voiko niitä suhteiksi edes kutsua), en rakkauden etsimistä jostain, niin yksin sitä on tuomittu loppuelämänsä silloin olemaan. Se on realistinen näkemys. Jps jonkun kohtaiskin niin pakkohan sen on huonompi olla, sillä eihän hyvät ja osa huonoistakaan eroa!

Ehdottomasti paranee.
Harva tietysti lähtee vaihtamaan hyvää puolisoa.

Ei se aina noinkaan ole. Monia asioita jotka suhteessa vaikuttavat. Ei riitä vaikka molemmat sietäisivät hyvin tylsyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se aina noinkaan ole. Monia asioita jotka suhteessa vaikuttavat. Ei riitä vaikka molemmat sietäisivät hyvin tylsyyttä.

Niinpä.
Sanoisin että kaikenlaiset pahat riippuvuudet ja haitalliset mielenterveyden ongelmat ovat erojen suurin syy, ja niin pitää ollakin, oma terveys menee huonon suhteen edelle.

Tokkopa vain. Kyseistä luonnehdintaa kun yleisesti käytetään negatiivisessä merkityksessä. Sellaisista miehistä nainen haluaa ehdottomasti eroon ja vikkelään.