Nettideittailussa lähdetään alkutiedoilla liikkeelle jotka ovat todellisuudessa kokonaiskuvan kannalta melko vähäisiä. Vasta pidempi tutustuminen paljastaa onko toivoa vakavampaan tapailuun ja myöhemmin parisuhteeseen. Kuitenkin on hyvin yleistä että nopeasti tai hitaasti tutustumisessa käy ilmi ettei toinen enään kiinnostakkaan. Kyselen millaiset syyt ovat saaneet sinut muuttamaan mieltäsi että et halua enään jatkaa tutustumista?
Laitan muutamia omia tapauksiani:
- Tykkään puhelimessa puhumisesta ja pidän siitä että nainen kertoo paljon itsestään. Kuitenkin yhtenä kesänä tuli jopa 3 "turbopuhujaa" vastaan eli halusivat lähes taukoamatta vain itse olla äänessä eikä oikeastaan mitään aidosti kysellä minusta. Suunvuoroa joutui todellakin odottamaan ja "kiilaamaan väliin" kun toinen veti henkeä. Aluksi se oli mielenkiintoista kun toinen kertoo itsestään paljon mutta myöhemmin tosi rasittavan itsekästä kun jatkuvasti piti olla yhtenä korvana vain toista varten eikä hiljaisia hetkiä ollut oikeastaan ollenkaan. Ihankuin olisi jotain monologia kuuntelemassa.
- Tapailin erästä naista ja seksiäkin oli. Hän oli siitä omituinen että ei halunnut paljastaa edes oikeaa nimeään vaan käytti vain nimimerkkiä "Piri". Edes KUUKAUDEN PÄÄSTÄKÄÄN ei halunnut kertoa missä hän asui (paitsi kaupunginosan). Ei kertonut työpaikkaansa, millainen asunto on, minkälaisella autolla ajaa, ystävistään, edellisistä suhteistaan, ei saanut ottaa valokuvaa (piti poistaa kun otin) jne. Kaikki piti tavalla tai toisella salata kuka hän oli. Kantoi kahta puhelinta ja vain hän sai soittaa minulle päin, joten tekstiviesteillä piti kommunikoida. Kyllästyin jatkuvaan salailuun ja pimennossa olemiseen, sillä alkoi hiipiä ajatus että jotain rikollista tulee vielä tapahtumaan kun haluaa peittää jatkuvasti kuka todellisuudessa on. Lopetin tapailun koska koin ettei hän halua päästää minua elämäänsä. Jälkikäteen uskon että oli oikeasti varattu ja hänen miehensä teki jotain työtä ollen poissa paljon kotoa (lentokapteeni, rekkakuski, laivalla?) eikä missään nimessä halunnut jäädä kiinni pettämisestä,mutta salasuhde toi hänelle iloa arkeen.
- Eräs nainen oli henkevä ja tietyllä tavalla herkkä sekä suloinen, mutta hänessä oli myös aika voimakas "öykkäröivä" puoli. Käytännössä hän harrasti niin minua kuin muitakin ihmisiä kohtaan "piilovittuilua" eli ollaan ikäänkuin asiallisia mutta silti ulosanti on töykeetä. Ei sellaista huonoa käytöstä vain jaksanut pidemmän päälle. Hän ei välttämättä itsekkään oikein tajunnut käytöstään. Tuntui kuin hän olisi jäänyt "miss kovis" yläasteen tasolle välillä.
Laitan muutamia omia tapauksiani:
- Tykkään puhelimessa puhumisesta ja pidän siitä että nainen kertoo paljon itsestään. Kuitenkin yhtenä kesänä tuli jopa 3 "turbopuhujaa" vastaan eli halusivat lähes taukoamatta vain itse olla äänessä eikä oikeastaan mitään aidosti kysellä minusta. Suunvuoroa joutui todellakin odottamaan ja "kiilaamaan väliin" kun toinen veti henkeä. Aluksi se oli mielenkiintoista kun toinen kertoo itsestään paljon mutta myöhemmin tosi rasittavan itsekästä kun jatkuvasti piti olla yhtenä korvana vain toista varten eikä hiljaisia hetkiä ollut oikeastaan ollenkaan. Ihankuin olisi jotain monologia kuuntelemassa.
- Tapailin erästä naista ja seksiäkin oli. Hän oli siitä omituinen että ei halunnut paljastaa edes oikeaa nimeään vaan käytti vain nimimerkkiä "Piri". Edes KUUKAUDEN PÄÄSTÄKÄÄN ei halunnut kertoa missä hän asui (paitsi kaupunginosan). Ei kertonut työpaikkaansa, millainen asunto on, minkälaisella autolla ajaa, ystävistään, edellisistä suhteistaan, ei saanut ottaa valokuvaa (piti poistaa kun otin) jne. Kaikki piti tavalla tai toisella salata kuka hän oli. Kantoi kahta puhelinta ja vain hän sai soittaa minulle päin, joten tekstiviesteillä piti kommunikoida. Kyllästyin jatkuvaan salailuun ja pimennossa olemiseen, sillä alkoi hiipiä ajatus että jotain rikollista tulee vielä tapahtumaan kun haluaa peittää jatkuvasti kuka todellisuudessa on. Lopetin tapailun koska koin ettei hän halua päästää minua elämäänsä. Jälkikäteen uskon että oli oikeasti varattu ja hänen miehensä teki jotain työtä ollen poissa paljon kotoa (lentokapteeni, rekkakuski, laivalla?) eikä missään nimessä halunnut jäädä kiinni pettämisestä,mutta salasuhde toi hänelle iloa arkeen.
- Eräs nainen oli henkevä ja tietyllä tavalla herkkä sekä suloinen, mutta hänessä oli myös aika voimakas "öykkäröivä" puoli. Käytännössä hän harrasti niin minua kuin muitakin ihmisiä kohtaan "piilovittuilua" eli ollaan ikäänkuin asiallisia mutta silti ulosanti on töykeetä. Ei sellaista huonoa käytöstä vain jaksanut pidemmän päälle. Hän ei välttämättä itsekkään oikein tajunnut käytöstään. Tuntui kuin hän olisi jäänyt "miss kovis" yläasteen tasolle välillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itsellä samanmoisia kokemuksia.
Jos sattuu saamaan suuvuoron, naisen vetäessä henkeä, keskeytetään, Mut mieku...
Narsistisesta suvusta juuri eroon päässeenä, ei houkutellut samanlainen uusinta.
Joku kyselikin perään: Miksi yhteydenpito loppui, meillä kun oli niin hauskaa?
Vaihdoinkin toisen maan deittipalveluun ja heti onnisti.
Ulkonäkäö on kaikkein tärkeintä naisille. Alle 170 cm miehet on jätettä, samoin lihavat ja työttömät, velkaiset, raittit ja huonossa ammattissa olevat. Tavis naiset haluaa niitä julkkis miehii eikä mitään raksaduunaria.
Minulle naisen työttömyys on miinusta, MUTTA se ei vielä estäisi tutustumista. Ratkaisevaa on se että riittääkö naisen rahat oman talouden pyörittämiseen työttömänä, joten tapailut sitten suhteutetaan naisen talouden mukaan esim. ravintolassa käynnin sijaan tehdään jommankumman luona ruokaa tai puistoon piknikille. Ja tärkeämpää tässä on se että heittäytyykö nainen työttömäksi tahalleen eli ei edes yritä hakea (oman alansa) töitä eli onko elämäntapa työtön.
Aikoinaan yli varojensa naisen kanssa tuli asuttua ja piti silloin tällöin pelasta häntä, niin jos nainen tälläiseksi paljastuu kiinnostus kyllä loppuu nopeasti. En ala enään toista kertaa naista elättämään jolla rahat menee lähinnä kaikkeen bling bling ja ulkona syömiseen sekä muuhun turhaan. Oli nainen töissä tai työtön.
Kyllä suomalainen osaa olla yksinkertainen! En ikinä ole ymmärtänyt miksi jotkut idiootit luulee jostain netistä Seuraa löytyvän!!itse en voisi kuvitella että jonkun netin kautta juttelen ja tutustuu johonkin jota ei esimerkiksi olisi aikasemmin nähnyt ja oikeessa elämässä tuntenut mutta tuntemattoman ihmisen kanssa en netissä tutustu! Onneksi itselläni ollut helppo löytää seuraa. Maassani naisille tyrkytetetää aina niitä ehdotuksia! Joista sitten nainen loppujen lopuksi itse päättää kenen vaimoksi haluaa.. taustaa on jo miehen puolelta esimerkiksi naisen läheiset tiedustelleet. Minulla on joka kerta kun vierailen vanhempien kanssa jossain niin monesti vieraat mummot tullut sanoo että sinähän sopisit erittäin hyvin minun miniäksi! kiitos ei kiinnosta.japoistun paikalta. Näin hiljattain erittäin komean miehen jolla todellakin oli erittäin hyvä duuni ja rahatilanne hyvä.mutta en siltikään halunnut edes mennä tervehtimään vaikka perheeni sanoi että pitääkö sinua raahata tonne kahvi pöytään jotta voit sitten jutella nuoren komean ja kiltin miehen kanssa ja päättää haluatko vaimoksi.kiitos ei.mutta jos esimerkiksi tilanteeni olisi toinen nii mielummin mä olisin tutustunut kunnolla mutta en missään nimessä netissä.. suomalainen ei tule kysymykseen enään kun täällä palstalla on kirjoitettu noin että ajatellaa että se olisi jotenkin uhraus jos puoliso huolehtii toisesta. minä en ole koskaan kyselly mihin mun puoliso laittaa rahaa.itse olen aina perheen elättäny enkä edes ajattele että olisin jotenkin hyväntyöktekija.minulle on erittäin normaalia huolehtia perheessä on ruokaa ja katto pään päällä ja muutakin.