Muutama vuosi jo pois menosta, yhtäkkiä iski järkyttävä ikävä. Elämä on kamalaa ilman sinua mutta aion elää täysillä silti. En ajattele isääni ikinä, en ilmeisesti pysty, vaikka hänen kuolemansa käsittelin.. Myös hänen puoliso kuollut. Ikävöin sitä että sain viettää heidän kanssa aikaansa, olivat ihana pari
Mutta isä kumpa et olisi lähtenyt niin aikaseen, itken silmät päästäni kun ikävä on..
Jos menen naimisiin et tapaa häntä etkä ole saattamassa minua alttarille. Itken kun en voi soittaa sinulle enää
Mutta isä kumpa et olisi lähtenyt niin aikaseen, itken silmät päästäni kun ikävä on..
Jos menen naimisiin et tapaa häntä etkä ole saattamassa minua alttarille. Itken kun en voi soittaa sinulle enää
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minun isä kuoli 18.11.2010.
Ikävä on vieläkin myös minulla.
Mulla äiti kuoli muutama vuos takaperin, vieläkin ikävöin häntä. Nyt ikävöin vanhempaa veljeäni, jonka kuolema tuli yllättäen. Äidin poismenoa en pystynyt paljon suremaan kun hoidin toista omaistani silloin. Nyt tuntuu ettei surusta ja kyyneleistäni loppua tule, suren molempien poismenoa, sattuu aivan sairaan kovasti. Kummankin lähdöstä jouduin ilmoittelemaan lähipiirille ja ottanut molemmilla kerroilla voimille.
Voimia teille elämän tähän kaikkeen.
Minulta kuoli isä 7.6.2020 aamulla kotona läheisten läsnä ollessa. Tämä tie on minulle uusi ja olen vieläkin jossain ihme horroksessa tms. En kykene töihin, itken paljon, en saa nukutuksi, ruokahalu on kadonnut ja välillä tulee tunne, ettei tämä voi olla edes totta. Eilen illalla toisen kerran kävin isän haudalla. Se oli jo peitetty ja kukkalaitteet oli laitettu nätisti päälle. Jotenkin siinä tuli sellainen rauha sydämeen, isällä on kaikki hyvin. Mutta, miten ihmeessä tästä itse selviää? Olin aina isän tyttö ja hän merkitsi minulle niin paljon.
Isän kuoleman jälkeen kodimme huoneet hiljaa pölyttyivät, äiti itki hiljaa keittiössä suuren surun keskellä.Seinätkin tihkuivat suurta menetystä.
Tohvelit jäivät odottamaan käyttäjäänsä makuuhuoneen lattialle, samoin vaatteet naulakossa. Kaikki muuttui, totaalisesti.
Niin päättyi lämpimän ja rakkaan kodimme tarina, kaikki muuttui syväksi suruksi ja kyyneleiksi.
Usko,toivo ja rakkaus ovat tärkeimmät asiat.