Olen ollut tyttöystäväni kanssa noin kaksi vuotta ja puoli vuotta sitten muutimme yhteen. Ongelmana on läheisyys ja seksi. Hän kertoi jo alkuun, että ei pidä lääppimisestä, eikä ole sellainen kainalossaolija. Hän ei myöskään koskaan kereo itse, että rakastaa tai halua mitään läheisyyttä tai seksiä. Aina seksi tapahtuu minun aloitteestani ja sitä saan "vonkua" kuukausia ennen kuin mitään tapahtuu. Tiedän,että hänellä on ollut jotain pientä säätöä joskus jonkun naisen kanssa ja sanookin, että välillä on aikoja jolloin on ei vain pysty olla mun kanssa. En tiedä johtuuko se siitä,sen kuvan vain olen saanut.
Seksiä meillä on varmaan vain max 4krt vuodessa, jos hyvin käy. Nyt hän puhui kuitenkin haluavansa lapsen, mikä tuntuu ristiriitaiselta minusta. Mitä teen? Itsetuntoni on aika alhaalla tämän takia.....
Seksiä meillä on varmaan vain max 4krt vuodessa, jos hyvin käy. Nyt hän puhui kuitenkin haluavansa lapsen, mikä tuntuu ristiriitaiselta minusta. Mitä teen? Itsetuntoni on aika alhaalla tämän takia.....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pien neuvo eroo siitä. Tulet löytää paremman.
Mulla ei ole muista pitkistä suhteista kokemusta. Arki muuten rullaa kivasti ja on kivaa yhdessä. Ajatteln ite et jos kuitenkin mua rakastaa jos lapsenkin haluaa mun kanssa.
miksi roikut ihmisessä joka ei sinusta välitä?
Jos on ollut naisen kanssa taitaa olla lespo eikä lespo vätitä miehestä xseksuaalisesti. Eroa jos ette ole aviossa.
Yksi ainoa neuvo: Eroa!
Aloitin suhteen toista vuotta sitten saman tyylisen ihmisen kanssa. Hän oli alusta asti todella epämääräinen ja huomasin vasta kuukauden myöhemmin että hän oli jo ns muuttanut minun luokse. Olin liian kohtelias ja uupunut muutenkin elämääni että en pistänyt vastaan koska hän osasi kuitenkin vedellä naruista. Seksi loppui kuin seinään ja puoli vuotta jaksoin sitä pyydellä ja ihmetell kunnes loppui oma mielenkiinto ja annoin olla. Tässä vaiheessa olisin vielä päässyt hänestä eroon mutta en tietenkään sillä hetkellä tajunnut että tilanne pahenee vain.. Siis seksittömyys ok minulle mutta se että vähitellen minun tavarani hajosi tai meni pilalle ja kaikki rahat meni turhuuksiin ja jouduin jo velkaakin ottamaan että sain meidät elätettyä. Sitten muutettiin yhteen ihan virallisesti ja kuin taikaiskusta alkoi henkinen (joskus jopa fyysinen) väkivalta ja halventava käytös minua kohtaan. Syyllistäminen on edelleen päivittäistä jne.. Noh nyt olen puoli vuotta ollut tilanteessa missä mietin että miten pääsen hänestä eroon koska olen taloudellisesti jo lähes vararikossa ja muuttaminen on lähes mahdotonta erinäisistä syistä. Hän edelleen kuvittelee että uhkailut lähtemisestä on jotenkin pahoja vaikka olen jo reilu puolivuotta sanonut että ne on vain lupauksia minulle. Hän on narsisti, epäluotettava ja hirveä ihminen. Hän elää mun siivellä kunnes varat ehtyvät ja veikkaan että tuo sinun naisesi on löytänyt sinusta elättäjän hälle, ei muuta. Minulla on suunnitelma että miten pääsen asioissa eteenpäin mutta nyt vain täytyy jaksaa. Etäisestä ihmisestä ei tule läheistä vaikka itse haluaisit, suosittelen että etsit ihmisen joka haluaa rakastaa ja olla kanssasi juuri kuten sinä toivot eikä niin että itsetuntosi on maassa ja joudut kokoajan miettimään että mikä sinussa on vikana. Minulla ei ole enää mitään tunnesidettä omaan painajaiseeni joten itsetuntoni on noussut aika hyvin vuoden takaisesta jolloin epäilin itseäni ja omaa persoonaani todella pahasti vain koska hän pisti ajatuksia päähäni.
Miksi todellakaan laskit naisen asuntoosi (tai muutit hänen kotiinsa - saman tekevää) kun jo heti alusta saakka tiesit millainen nainen on?!
Nyt on korkein aika erota. Jompikumpi poistuu yhteisestä taloudesta. Siten kumpikin saa oman rauhan ja etsiä itselleen paljon sopivimman kumppanin.
Ei ole kiveen veistetty että sinun täytyy hyokätä heti ensimmäisen naisen kimppuun ja alkaa leikkimään kotia sen kanssa. Oli hän kuinka vastenmielinen tahaansa!!!!!!!!!
1. En tiennyt millainen hän on, hän vain oli epäselvä tunteistaan ja siitä missä mennään.
Manipulointi on yksi hänen erityispiirteistään ja kesti aikansa nähdä sen läpi.
2. En ota heti ensimmäistä ja olen ollut suurimman osan elämästäni yksineläjä ihan omasta valinnasta.
3. Elin aikaa jolloin olin uupunut sekä masentunut joten annoin kaiken vain tapahtua. Vasta viimeisen vajaan vuoden aikana olen tajunnut elämäni tilanteen ja päässyt henkisellä tasolla omille jaloilleni.
4. Ongelma on se etten voi itse muuttaa tästä pois ja hänen pakottaminen ulos asunnosta on mahdotonta koska olemme tasavertaiset asumisoikeudellisesti ajateltuna. Nyt näyttäisi että hän olisi poistumassa ominpäin ja nyt vain toivon että tämä toteutuu.
Olen joskus neuvonut ystäviäni kuten sinä minua ja nyt todella näen tilanteen haastavuuden ja sen että tällaisista tilanteista ei vain pääse pois helpolla.
Heti olen puolustuskannalla tiedän, tiedän että tilanne kuulostaa hullulta ja ratkaisu on hyvinkin yksinkertainen, ehkä se onkin, juuri nyt koitan vain suoriutua ja niin säälittävää kuin se onkin, se on ainoa asia mihin tällä hetkellä kykenen.
Lapsentekeminen sitoo loppu elämäksi
ja huonolta kuulostaa seksin määrä tulevaisuutta ajatellen.Ootte liian eripariset.
Tarkoittaako+"tasavertaiset+asumisoikeudellisesti+ajateltuna"+sitä+että+kummankin+nimi+on+vuokrasopimuksessa?+Sehän+yleensä+kirjoitetaan+vuodeksi+ja+sen+jälkeen++jompikumpi+tai+kumpikin+voi+poistua+asunnosta+itselleen+sopivalla+hetkellä,+ilmoittamalla+vuokranantajalle+etukäteen.
Miettisit nyt vähän.... Haluatko oikeesti lapsen kärsimään sun kanssa... Luultavasti olisit Sinä, joka siitä pitäis huolen..?
Ettet vaan olisi narsistin uhri...?
Anna hänen olla ja etsi uusi elämä,, vastaa samalla mitalla