Kertokaa mitä te olette mieltä jos 03 syntynyt seurustelee 06 syntyneen kanssa. Toinen on syntyny marraskuussa (03) ja sitte toinen tammikuussa nii ikäeroa ei oo ihan nii paljoo. Onks siin liikaa ikäeroa? Miten te suhtautuisitte?
03 ihastunut 06
Anonyymi
8214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eli n. 17 v seurustelee n. 14v. Ei pä tuo sta nyt oikein mitään mieltä osaa olla. Nuoret nyt seurustelee.
Tuossa iässä tuo ikäero nyt tuntuu ehkä suurelta ja jonkinlaisia vaikeuksia voi tulla, kun toinen pääsee ravintoloihin. Silloin ikäero ikään kuin kasvaa.
Kunhan vanhempi osapuoli pitää mielessä, että 15vuotias on alle suojaikärajan, joka siis Suomessa on 16vuotta.
17vuotias on jo lähes aikuinen. 15vuotias on vielä täysi lapsi. Tuossa iässä muutamankin vuoden ikäero on suuri kuilu. Mitä vähemmän elämää on takana, sitä suuremmalta pienikin ikäero tuntuu.
17vuotiaan ja 15vuotiaan maailmat on ihan erilaiset. Vanhempi on ilmeisesti tänä vuonna astumassa aikuisuuteen, nuorempi rämpii vielä teini-iän pahimmissa heteikoissa.
"Mitä vähemmän elämää on takana, sitä suuremmalta pienikin ikäero tuntuu."
Ei pidä unohtaa elämän vaikutusta eri tavoin eri ihmisiin, niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Monilla 50-vuotiaalla on "vähemmän elämää takana" kuin monella 20-vuotiaalla.
Jos ihmisen elämässä on ollut vaikea paikka/kriisi, tai moniakin sellaisia, se kasvattaa. Ainakin mikäli osaa tarttua pohtimaan asioita, syitä ja seurauksia, havainnoimaan, ratkomaan ongelmia, tutustumaan itseensä perin juurin.
Hohhoijaa, vaikka 50vuotias olisi elänyt tynnyrissä kellariin kytkettynä, hänellä on silti 30vuotta enemmän elämää takana kuin 20vuotiaalla.
Ihan sama miten ne elon vuotensa käyttää, vuosirenkaita tulee mittariin jokaiselle ihan tasan sen oman iän verran.
Pelkät vuosirenkaat eivät ole mikään mittari. Kellariin kytkettynä eläminen olisi traumaattinen kokemus, josta ei toivu ikinä.
Kovin iso merkitys on sillä, MITEN elon vuotensa täyttää, missä ympäristössä, kenen kanssa.
Aikuisuuden psyykkisiä kriteereitä ovat ehjä identiteetti, itsenäistyminen omista vanhemmista, epävarmuuksien sietäminen, ongelmien ratkaisutaito sekä kyky ottaa vastuuta itsestä ja toisista. Tässä kohtaa niin nuoret kuin aikuisetkin ovat aivan eri janalla - mutta eivät ikänsä puolesta ja vaan persoonansa puolesta.
Ei ikäero ole niin suuri, ettei se mahtuisi lain määritelmään suunnilleen samasta kehitystasosta. Mitään ei siis tarvitse kysyä muilta, vain toisiltanne. Hyvää Juhannusta!🌹
Ei voi tietää mitä mieltä, kun ei tunne ko. henkilöitä. Joku on 15-vuotiaana todella kehittynyt ja aikuisen mallinen, monet ei. Tosin kaikki 17v eivät ole yhtä kehittyneitä kuin jotkut 15v. Riippuu ihan älyttömästi nuorista ja heidän sosiaalisesta taustastaan.
Kyllä, on todella epäaikuismaista aikuisen kuvitella kaikkien tietyn ikäisten olevan samalla viivalla kehityksen suhteen.