Kyseessä siis Raamatun opetus viimeisistä tapahtumista / lopun ajoista. Todettakoon heti alkuun, että kaikki kristityt teistit eivät kannata, ainakaan enää nykyään, kyseisiä lopunajallisia uskomuksia ja tulkintoja. Mutta keskuudessamme on edelleen joukko fundamentalistisia uskovaisia, jotka eivät ole luopuneet uskosta Jeesuksen toiseen tulemiseen (joka on heidän mielestään ihan "lähellä") ja kaikkiin muihin siihen liittyviin tapahtumiin maailmassa.
Kristillisessä fundamentalistisessa melko tyypillisessä uskossa lopun aikoihin on aika "kovia" väitteitä siitä, mitä maailmassa avaruutta myöten tulee tapahtumaan ihan konkreettisesti (eri uskonsuunnissa kylläkin tulkinnat ja yksityiskohdat vaihtelevat). En niitä odotettuja tapahtumia listaa tähän, ettei tekstini tule liian pitkäksi.
Mutta luonnontieteen, etenkin kosmologian, näkökulmasta arvioituna noilla kristityillä on todellakin vaihtoehtokosmologia. Ja se on erittäin vahvasti ristiriidassa tieteellisen kosmologian kanssa. Nuo kristityt väittävät, että tämä Maa ja taivas (aurinkokunta? koko havaittava universumi?) katoaa ja palaa tulessa ja Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan, joka on se ikuinen Jumalan valtakunta.
Kuten tunnettua, kosmologiassa ja tieteen piirissä ylipäätään, ei olla päädytty mihinkään edes jotenkin kristillisiä käsityksiä muistuttavaan tulevaisuudenkuvaan universumin tulevaisuudesta. Sen mukaan miten itse ymmärrän kosmologiaa, aika tulee jatkumaan ikuisesti ja universumi laajenee loputtomiin, eikä mikään mystinen voima tuhoa tätä universumia ja luo (hetkessä?) jotain uutta ja aivan erilaista "taivasta ja Maata" (jossa ei ole merta, eikä Aurinkoakaan tarvita, kuten Ilmestyskirjassa sanotaan. Eikä kukaan edes kuole koskaan).
Pitäisin kyllä tieteellistä kosmologiaa luotettavampana (en toki erehtymättömänä) kuin kristillistä vaihtoehtoista kosmologiaa sen suhteen, mitä kannattaa odottaa universumin tulevaisuudelta.
Itse katsoisin sillä tavalla, että fundamentalistinen, Raamatun tietynlaiseen tulkintaan perustuva apokalyptinen usko lopun aikoihin ja etenkin siihen ihmeelliseen uuteen Maahan ja taivaaseen on vanhentunut ja epäonnistunut, eikä toteudu koskaan.
Eiköhän menneet 2000 vuotta sitä jo osoita. Samoin se seikka, että sitä "ihan pian" tapahtuvaa Jeesuksen toista tulemista ja "maailmanloppua" on ennusteltu toteutuvaksi lukuisia kertoja ja aina uskovaiset ovat olleet väärässä. Eikä maailma ole välittänyt heidän ennustuksistaan. Miksi nykyään asiat olisivat siltä osin eri tavalla?
Kristillisessä fundamentalistisessa melko tyypillisessä uskossa lopun aikoihin on aika "kovia" väitteitä siitä, mitä maailmassa avaruutta myöten tulee tapahtumaan ihan konkreettisesti (eri uskonsuunnissa kylläkin tulkinnat ja yksityiskohdat vaihtelevat). En niitä odotettuja tapahtumia listaa tähän, ettei tekstini tule liian pitkäksi.
Mutta luonnontieteen, etenkin kosmologian, näkökulmasta arvioituna noilla kristityillä on todellakin vaihtoehtokosmologia. Ja se on erittäin vahvasti ristiriidassa tieteellisen kosmologian kanssa. Nuo kristityt väittävät, että tämä Maa ja taivas (aurinkokunta? koko havaittava universumi?) katoaa ja palaa tulessa ja Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan, joka on se ikuinen Jumalan valtakunta.
Kuten tunnettua, kosmologiassa ja tieteen piirissä ylipäätään, ei olla päädytty mihinkään edes jotenkin kristillisiä käsityksiä muistuttavaan tulevaisuudenkuvaan universumin tulevaisuudesta. Sen mukaan miten itse ymmärrän kosmologiaa, aika tulee jatkumaan ikuisesti ja universumi laajenee loputtomiin, eikä mikään mystinen voima tuhoa tätä universumia ja luo (hetkessä?) jotain uutta ja aivan erilaista "taivasta ja Maata" (jossa ei ole merta, eikä Aurinkoakaan tarvita, kuten Ilmestyskirjassa sanotaan. Eikä kukaan edes kuole koskaan).
Pitäisin kyllä tieteellistä kosmologiaa luotettavampana (en toki erehtymättömänä) kuin kristillistä vaihtoehtoista kosmologiaa sen suhteen, mitä kannattaa odottaa universumin tulevaisuudelta.
Itse katsoisin sillä tavalla, että fundamentalistinen, Raamatun tietynlaiseen tulkintaan perustuva apokalyptinen usko lopun aikoihin ja etenkin siihen ihmeelliseen uuteen Maahan ja taivaaseen on vanhentunut ja epäonnistunut, eikä toteudu koskaan.
Eiköhän menneet 2000 vuotta sitä jo osoita. Samoin se seikka, että sitä "ihan pian" tapahtuvaa Jeesuksen toista tulemista ja "maailmanloppua" on ennusteltu toteutuvaksi lukuisia kertoja ja aina uskovaiset ovat olleet väärässä. Eikä maailma ole välittänyt heidän ennustuksistaan. Miksi nykyään asiat olisivat siltä osin eri tavalla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Maailmassa on kuitenkin asiat paremmin nyt, ihmiskunnan osalta, kuin monina muina aikoina. 541. Kristinuskosta oli tullut Rooman valtionuskonto jo vuosikymmeniä aikaisemmin ja pakanat oli poistettu. Keisari Justinian oli lämmittämässä jälleen uudelleenvalloitussotia Rooman menetettyjä alueita vastaan... mikä olisi voinut mennä pieleen?
https://www.sciencemag.org/news/2018/11/why-536-was-worst-year-be-alive
Ateistit eivät ymmärrä, että Jumala on yliluonnollinen henki. Hän elää toisessa ulottuvuudessa, mutta on käynyt meidän ulottuvuudessa ihmiseksi naamioituneena. Hän voi taikasanallaan tuhota tai muokata tämän ulottuvuuden mieleisekseen. Silloin mikään kosmologia tai tiede ei merkitse mitään.
Mitä todisteita sinulla on tästä?
Uskovat eivät ymmärrä, että kosmiset taikahemmot ovat satua, pelkkää lapsellista satua lapsellisille typeryksille, jotka ovat jääneet henkisessä kehityksessään 5-vuotiaan tasolle.
Uskontojen ongelma on, etteivät ne perustu tieteelliseen ajatteluun. Niissä luetaan vanhoja paimentolaisten ja pappien aikanaan kirjoittamia tarinoita ja kuvitellaan, että niissä olisi totuutta. Toki uskonnoista löytyy myös syviä ajatuksia, mutta ajattelu on rajoittunut pieneen uskonnolliseen laatikkoon.
Tiede on kerta toisensa jälkeen todistanut uskonnollisen myytin vääräksi. Ei ole pitkää matkaa, niin uskonnoista ei ole enää mitään jäljellä. Filosofit kuten Sam Harris ovat haastaneet jopa sen, että tiede tarjoaa paremman metodin syvään hengellisyyteen pääsemiseksi. Hän ei puhu metafysiikasta vaan pyrkimyksestä mielen tasapainoon ja sisäiseen harmoniaan mm. joogan kautta.
Silti uskon, että aina tulee olemaan ihmisiä, jotka uskovat mieluummin helposti ymmärrettävään kertomukseen, kun vaivautuvat tutkimaan, mitä tiede on asiasta saanut selville.
Olen aloittaja.
Aivan, olen melko pitkälti samaa mieltä. Todellakin uskonnot pyhinä pidettyine kirjoineen ovat osoittautuneet epäpäteviksi ja virheellisiksi todellisuuskuvauksiksi, etenkin tämän havaittavan ja mitattavan olevaisuuden suhteen. Uudestaan ja uudestaan on nähty, että uskonnot ovat erehtyneet maailmaa koskevissa väitteissään ja tulkinnoissaan.
Ei ole tietääkseni vielä kertaakaan tapahtunut, että tiede on joutunut myöntämään jonkin uskonnon ja sen pyhän kirjan tiedon (tai "tiedon") oikeaksi ja tieteen teorian tms. väitteen virheelliseksi.
En tosin pysty nimeämään itseäni sataprosenttisesti ateistiksi mutten teistiksikään. Nämä metafyysis-uskonnolliset kysymykset ja asiat ovat minulla pohdinnan ja tutkiskelun alla olleet jo jonkin aikaa ja haen paikkaani.