Suomen unohtunut kolonialismi. Olen huomannut että monihan hekottaa ja nauraa sille että eihän Suomella ole mitään tekemistä siirtomaaiden kanssa sillä eihän itsenäinen Suomi harjoittanut kolonialismiaa. Valitettavasti nämä naurajat ovat väärässä. Suomella on oma soppansa ja historiansa tässä joka alkaa jo ennen Suomen itsenäistymistä.
Afrikkaan suunniteltiin valtiota jonka asukkaat olisi pakotettu puhumaan suomea ja kääntymään Suomen evlut. uskoon. Suomessa namibialaiset nähtiin vuosisadan alussa pieninä lapsina joita pitää kädestä pitäen opettaa ja sivistää. Yliopistoväen toimesta ensimmäiset maahanmuuttajat oli saapuneet Ambomaalta Suomeen jo ennen toista maailmansotaa. Lehmänkauppoja Namibiasta ei Saksan kanssa kuitenkaam syntynyt ja Suomen oma siirtomaa jäi saamatta vaikka työtä ja esivalmisteluja Ambomaassa oli jo puolen vuosisadan ajan tehty vuodesta 1870 alkaen ja hanke päättyi 1920-luvulla jolloin näistä haaveista luovuttiin.
Miten sitten Martti Ahtisaari liittyy tähän? Se onkin jännä juttu. Suomen ja Ambomaan välinen yhteistyö ei päättynyt siihen että haaveet Suomen omasta alusmaasta oli kuopattu ja haudattu. Suomen vatulpinti Afrikan suuntaan jatkui läpi kylmän sodan ja huipentui kun arvon expresidentti ja rauhan nobelisti harjoitti suomalaista kolonialismia kehitysavun ja -tuen muodossa. Martti Ahtisaari otti useita lemtoja vierailalseen muu muassa Keniassa, Tansaniassa, Ruamdassa, Uruguaissa ka Namibiassa solmimassa suhteita kyseisten maiden kanssa. Tästä syystä Namibiassa asuu edelleen lukuisia Martti-nimisiä miehiä.
Ei siis mitään kullanhohtoisia ja arvokkaimpia hetkiä itsenäisen Suomen historiassa.
Afrikkaan suunniteltiin valtiota jonka asukkaat olisi pakotettu puhumaan suomea ja kääntymään Suomen evlut. uskoon. Suomessa namibialaiset nähtiin vuosisadan alussa pieninä lapsina joita pitää kädestä pitäen opettaa ja sivistää. Yliopistoväen toimesta ensimmäiset maahanmuuttajat oli saapuneet Ambomaalta Suomeen jo ennen toista maailmansotaa. Lehmänkauppoja Namibiasta ei Saksan kanssa kuitenkaam syntynyt ja Suomen oma siirtomaa jäi saamatta vaikka työtä ja esivalmisteluja Ambomaassa oli jo puolen vuosisadan ajan tehty vuodesta 1870 alkaen ja hanke päättyi 1920-luvulla jolloin näistä haaveista luovuttiin.
Miten sitten Martti Ahtisaari liittyy tähän? Se onkin jännä juttu. Suomen ja Ambomaan välinen yhteistyö ei päättynyt siihen että haaveet Suomen omasta alusmaasta oli kuopattu ja haudattu. Suomen vatulpinti Afrikan suuntaan jatkui läpi kylmän sodan ja huipentui kun arvon expresidentti ja rauhan nobelisti harjoitti suomalaista kolonialismia kehitysavun ja -tuen muodossa. Martti Ahtisaari otti useita lemtoja vierailalseen muu muassa Keniassa, Tansaniassa, Ruamdassa, Uruguaissa ka Namibiassa solmimassa suhteita kyseisten maiden kanssa. Tästä syystä Namibiassa asuu edelleen lukuisia Martti-nimisiä miehiä.
Ei siis mitään kullanhohtoisia ja arvokkaimpia hetkiä itsenäisen Suomen historiassa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Unohtuiko että Ahtisaari toimi YK:n suurlähettiläänä yhtäaikaa neljässä Afrikan maassa mikä teki Ahtisaaresta merkittävän YK vaikuttajan. Namibia oli yksi näistä maista joka valittiin siksi eträ sillä ja Suomella oli yhteistä historiaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/namibian-prosessi-nosti-ahtisaaren-yk-vaikuttajaksi
Eikös Ahtisaaren iso-isä ollut lähetyssaarnaajana Ambomaalla?
Juu, Julius Adolfsen.
"Kun Ahtisaaresta kysyy namibialaisilta, suurin osa tietää heti kenestä puhutaan.
– Martti Ahtisaari? Hänellä oli tärkeä osa Namibian itsenäistymisessä. Hän on Namibian kätilö, sanoi Emily Brown."
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000897111.html
Natsithan ehdotti Congoa Suomelle siirtomaaksi jos voittavat sodan mutta toisin kävi.
Oikeastaan Suomelle luvattiin kaikki Saksan siirtomaat Afrikasta. Syy oli se että siirtomaa-aika oli 1800-luvun jälkeen ohi ja ensimmäisen maailmansodan köyhdyttämälle Saksalle alusmaista oli liikaa kuluja ja niistä oli siksi päästävä nopeasti eroon. Nuori Suomi oli hyvösuskoisena valmis ottamaan ne vastaan.
Ei ollut Kongo vaan Kamerun. Molemmat maat alkavat samalla kirjaimella joten nimistä on helppo erehtyä.
Toisen maaiomansodan aikaan saksalaiset lupailivat Suomelle yhtä ja toista, kuten kuningattaren kruunua, Skotlantia ja jopa Belgian Kongoa. Kongosta kertoi Väinö Auer ulkoministeriön kanslialle jossa olivat Aaro Pakaslahteen muistiinpanojen mukaan ilahtuneet Saksan lupauksesta.
Semmonen pikku korjaus, että jos kolonialismilla tarkoitetaan riistoa, niin lähetystyö ei sitä ollut. Paitsi jos katsoo , että pakanuuden ja lukutaidottomuuden poistaminen oli riistoa. Eikä se tainnut täysin onnistuakaan, vaikeuksia oli ja lopulta taisivat luovuttaa. Saarnaajien omat matkamuistoesineet ovat ainut saanti, jos he yleensä enää palasivat sieltä. Kovalla vakaumuksella ja hyvissä aikeissa toimivat aikansa. Kolonialismiväitteiden esittäjiltä on joko aivot tai oppimäärät unohtuneet.
Tuohon aikaan sivistymättömyys tarkoitti että Namibian kieli olisi korvattu suomella, Namibian kulttuuri olisi korvattu suomalaisella kulttuurilla ja Kamerunin uskonto Suomen evlut kirkolla. Ja jos namibialaiset eivät olisi suostuneet siihen vapaaehtoisesti niin heidät olisi pakotettu pakotettu näihin muutoksiin kuten esim saamelaiset pakotettiin suunnilleen samoihin aikoihin. Kyse ei ollut vain kirjoitus- ja lukutaidosta.
Enpä ole kuullutkaan. Saarnaajat opetteli paikallisia kieliä, sekä laativat oppikirjojakin sitten näillä omilla kielillään. Käsittääkseni siellä ei toiminut muita kuin kirkon lähettämiä puhtaasti kirkollisissa tarkoituksissa. . Kun ja jos ne muiden suunnitelmat meni puihin.
Lisäisin vielä että kehitysmaastatuksella on omittu länsimaat täysin rahalähteiksi ilman tulosvelvoitteita. Mikä nimitys sille olisi sopiva?
Suomi kävi kauppaa Saksan kanssa Kamerunista, Namibiasta, Tansaniasta ja Kongosta. Jäi maat saamati.