Tuntuuko teistä, parisuhteessa elävät, josku siltä että kumppaninne on kanssanne asenteella; olen sun kanssasi vain niin kauan kunnes löydän paremman.
Minusta tuntuu tällä hetkellä siltä että naiseni ajattelee nyt juuri näin.
Olen 31 v. mies
Minusta tuntuu tällä hetkellä siltä että naiseni ajattelee nyt juuri näin.
Olen 31 v. mies
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siis tällä hetkellä tuntuu juuri tältä, taas yksi eripura takana jota ei puhumalla selvitetä. Väärinkäsitykset paisuu ja pahenee. Kamala olo.
Olen ollut yhdessä avomieheni kanssa 6 vuotta ja mitta alkaa olla täysi. Puhumattomuus, koskemattomuus, hellyys, seksi, kaikki aika harvinaisia käsitteitä parisuhteessamme. Enkö minä riitä enää toiselle? Enkö ole enää haluttava? Mikä minussa on vikana?
Oletko puhunut kumppanisi kanssa asiasta? Mistä sinulla tulee tunne ettet sinä olisi kumppanillesi oikea? Ethän vain elä niinkuin minä tässä tarinoin...
Mä oon tän ketjun aloittaja.
Siks musta tuntuu että naiseni jättää kohta mut koska hän löytää minusta jatkuvasti kaikenlaisia negatiivisia piirteitä ja kehuu epäsuorasti (ja joskus suorastikin) joitakin tuntemiaan muita miehiä ja heidän ominaisuuksiaan.
Josku ajattelen että olen vain mustasukkainen ja vainoharhainen ja tulkitsen hänen puheensa minua vastaan, MUTTA, olen nähnyt hänen flirttailevan muille miehille, vaikka minä olen olut paikalla, tosin vai sellaista epäsuoraa, hienovaraista flirttiä ( vai tulkitsenko niin ) mutta silti, jotain epämääräistä epävarmuutta, jota ei pitäisi luottamuksellisessa parisuhteessa olla, meidän suhteessamme on.
olen aivan varma, että jätän avomieheni n. viiden vuoden kuluessa.
En kuitenkaan ennenkuin olen löytänyt uuden, koska luulen, että lähtö on silloin helpompaa.
En ole onnellinen nyt, mutta ei tässä parempaakaan ole näköpiirissä.(huom. en petä tai käy baareissa)
Onpahan nyt kuitenkin helpompaa kun kaikki menot jaetaan puoliksi eikä tartte aivan yksin olla. Tiedän kuitenkin etten nykyisen kanssa halua olla loppuikääni.
Huomaan miten onnellinen olen eläessäni nykyisin yksin. Ei tarvitse vertailla kumppania toisiin parempiin eikä kukaan vertaile minua. KOSKA VERTAILUKOHTEITA LÖYTYY AINA! Ihmissuhde on niin haastava juttu, että kummankin täytyisi tehdä kaikkensa sen onnistumiseksi, ei riitä että toinen yrittää pitää suhteen koossa. Keskustelkaa kumppanienne kanssa asiat selväksi, ollako vai eikö olla yhdessä? Yksin on parempi kuin huonossa suhteessa. Eikö kannattaisi pitää suhdetta yllä sellaisella periaatteella, että miten minä onnistun juuri tämän ihmisen kanssa elämään mahdollisimman onnellista elämää? Mutta ei se riitä että vain toinen ajattelee näin. Elämä on lyhyt aika, ei kannata tehdä siitä mahdollisimman mälsää.
Erikoinen tuo sinun tapasi suhtautua parisuhteeseesi. Olet toisen kanssa koska se on helpompaa ja halvempaa kuin yksin. Voiko toista enää pahemmin loukata? Eikö parisuhteessa olla rakkaudesta?
Jätät vasta sitten kun löydät paremman, jotta kaikki olisi sinulle itsellesi helpompaa. Ajatteletko koskaan ketään muuta kuin itseäsi?
Toivottavasti hyväuskoinen miehesi tajuaa pian millainen kaksinaamainen hyväksikäyttäjä olet.
Asiallista tekstiä, yhdyn samaan...ihmisillä vaan on paaaaaljon opittavaa...
Ukollani tuskin voisi helpompaa olla, teen kaikki kotityöt, hoidan kaikki kotiin liittyvät ostokset ja teen ruuan. Toinen makaa sohvalla kaiket päivät ja käy töissä kun huvittaa.
Monesti olen puhunut etten jaksa kauaa, eipä tuo tosissaan ole ottanut.
Sittenpä näkee kun lähden.
En ole koskaan ollut kenenkään kanssa tuolla ajatuksella. Joskus on toki ollut vaikeaa, mutta ellen olis varma että kohta taas on tän oman kanssa paremmin, niin ei musta sitten kannattais jatkaa koko juttua.