Mistä tahdonvoimaa vesipaastoon

Nonni, se siitä vesipaastosta. Illalla sorruin syömään kaksi keitettyä kananmunaa. Oli kyllä hyvää ja sitten oli hyvä mieli mennä nukkumaan. Tosin, en voi kyllä mieltää tätä täysin menetetyksi tapaukseksi, koska kalorit pysyvät kuitenkin 200 kcal, jolloin se on vielä kuitenkin periaatteessa paastoa - muttei enää vesipaastoa. Toisaalta, ajattelen, ettei proteiinin saanti paaston aikana ole pahaksi, kunhan ei liikaa syö. Läskiksihän se kaikki ylimääräinen proteiini muuttuu.

No jooh.. paino oli pudonnut kaksi kiloa lisää nyt vuorokaudessa, joten kyllä tuo nyt ihan motivoivaa oli. Tiedän kyllä, että suurin osa nestettä. Kävin juuri aamulenkillä melkein tunnin. Se on kyllä ihmejuttu, että aina kun on hiemankaan matalammilla kaloreilla niin aina lenkillä vatsalihaksia polttelee, enkä todellakaan ole tehnyt mitään lihaskuntoa. Tosin, paastollahan nyt ollaan normaalia dieettiä vieläkin pienemmillä kaloreilla. Noh, mut jos ihmiset ovat muinoin kivikaudestakin selvinneet, ja ties missä erämaissa ja ties kuinka alkeellisilla metsästysvälineillä muinoin, niin eiköhän kropan pitäisi osata sitä rasvaa käyttää ja selvitä ilman jokapäiväistä puputtamistakin.

Mietin vaan, että motivaatio ei tule kestämään sitten, kun paino jumittaa jossain vaiheessa samassa lukemassa monta päivää. Mut oonkin ajatellut, että sitten vain hyväksyn sen, kun puhti ei riitä. Alan laskea kaloreita ja syömään useamman kerran päivässä pieniä annoksia, joista kalorit laskettu niin, että olisivat alle kulutuksen kuitenkin. Lisäksi tietenkin kunnolla liikuntaa päälle, jos syökin enemmän. Toivottavasti silloin olisi kuitenkin muutamia kiloja vähemmän paino niin lenkkeily ei ottaisi sitten ainakaan niin paljon niveliin.

Noh, mulla on vielä aikaa 1,5 viikkoa tavoitteen saavuttamiseen, etten häviä vetoa. Eli 40% tavoitteesta saavutettu :)