En ole tarkemmin katsonut, onko tätä aihetta jo käsitelty, mutta anyway: Olen kovin huolissani 71-vuotiaasta veljestäni, joka on ilman minkäänlaisia lakkoja polttanut nuoresta asti, taisi ainut katko olla 1,5 v sitten kun oli avosydänleikkauksessa sairaalassa n. 3 viikkoa ja annas olla kun pääsi sieltä kotiin, alkoi taas. Siinä olisi ollut hyvä alku savuttomuudelle. Syöpäkin hänellä on mutta ei keuhkosyöpää - vielä...
Olen itsekin tupakoinut vuosikymmeniä ja lopettanut vasta viisi vuotta sitten enkä monien tapaan mitenkään paheksu savuttelijoita mutta tämä broidin tilanne huolestuttaa. Hän ei halua puhua koko asiasta jos kysyy, mikä nykytilanne on - nytkään kun pitkästä aikaa viikonloppuna tapasimme.
Tällä keuhkoahtaumalla on viheliäinen loppu, sanovat että pahempi kuin keuhkosyöpä. Onko kellään kokemuksia, miten tämän kanssa on pärjännyt?
Olen itsekin tupakoinut vuosikymmeniä ja lopettanut vasta viisi vuotta sitten enkä monien tapaan mitenkään paheksu savuttelijoita mutta tämä broidin tilanne huolestuttaa. Hän ei halua puhua koko asiasta jos kysyy, mikä nykytilanne on - nytkään kun pitkästä aikaa viikonloppuna tapasimme.
Tällä keuhkoahtaumalla on viheliäinen loppu, sanovat että pahempi kuin keuhkosyöpä. Onko kellään kokemuksia, miten tämän kanssa on pärjännyt?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.