Tunnustan siis olevani bi seksuaali. Olen oikeastaan tiedostanut sen jo kauan. Teini-iässä oli jo ensimmäiset kokeilut ja jopa sitä ennen. Kuitenkin aikuisena työnsin nuo tunteet mielestäni ja ryhdyin heteroksi. Kaikki varmaan ymmärtävät ne paineet jotka tulevat lähinnä ympäristön taholta toimia kuten muutkin. Enkä sitä missään nimessä kadu tai pidä hukattuna aikana. Siitä siis ei ole kyse. Missään nimessä. Silti ajatus eli jossain alitajunnassa vahvana. Niin vahvana että avioliiton aikana olin pari kertaa miehen kanssa. Siitäkin on jo vuosia aikaa. Ja ainoa kerta kun vaimoani petin. Muistan vieläkin kuinka luonnollista oli miehen kanssa olla. Kuitenkin en jäänyt siihen koukkuun sen enempää silloin. Vaikka mielessä myllersi valtavasti mutta jälleen ympäristö ynnä muut sosiaaliset asiat veivät voiton.
Avioliitto kuitenkin päättyi ja huomasin olevani vapaa niistä asioista jotka estivät seksuaalisuuttani toteutumasta. Aloinkin siis aktiivisesti kehittämään ja etsimään sitä.
Löysin itsestäni uudelleen bi seksuaalisuuden ja nyt en sitä kiellä. Enää.
Rakastan naisia ja tykkään seksistä naisten kanssa. Kuten miestenkin. Suuri ero, ja samalla rikkaus, on siinä että roolini on täysin vastakkainen naisen ja miehen kanssa. Naisen kanssa kun olen niin olen se uros joka ottaa naisen. Älkää ymmärtäkö väärin kielikuvaa mutta noin se oli helpoin ilmaista. Miehen kanssa ollessani olen se joka otetaan. Suurenmoinen nautinto kun ei tarvitse ohjata vaan toinen tietää mitä tekee ja saan tuottaa nautintoa. Sama tietenkin pätee naisenkin kanssa mutta kuitenkin täysin toisinpäin.
Olen siis löytänyt itsestäni myös feminiinisen puolen. Jota tietenkin voisin myös toteuttaa naisen kanssa mutta harva, äärimmäisen harva nainen ymmärtää tälläistä.
Avioliitto kuitenkin päättyi ja huomasin olevani vapaa niistä asioista jotka estivät seksuaalisuuttani toteutumasta. Aloinkin siis aktiivisesti kehittämään ja etsimään sitä.
Löysin itsestäni uudelleen bi seksuaalisuuden ja nyt en sitä kiellä. Enää.
Rakastan naisia ja tykkään seksistä naisten kanssa. Kuten miestenkin. Suuri ero, ja samalla rikkaus, on siinä että roolini on täysin vastakkainen naisen ja miehen kanssa. Naisen kanssa kun olen niin olen se uros joka ottaa naisen. Älkää ymmärtäkö väärin kielikuvaa mutta noin se oli helpoin ilmaista. Miehen kanssa ollessani olen se joka otetaan. Suurenmoinen nautinto kun ei tarvitse ohjata vaan toinen tietää mitä tekee ja saan tuottaa nautintoa. Sama tietenkin pätee naisenkin kanssa mutta kuitenkin täysin toisinpäin.
Olen siis löytänyt itsestäni myös feminiinisen puolen. Jota tietenkin voisin myös toteuttaa naisen kanssa mutta harva, äärimmäisen harva nainen ymmärtää tälläistä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei tuo ole mikään "feminiininen puoli".
Et ole enää varsinaisesti mies
Miksi muka ap. ei ole mies? Ei homoilussa ole mitään epämiehekästä
Hyvin kirjoitit. Hienoa että voit ja uskallat olla nykyään oma itsesi ja toteuttaa sellaista seksuaalisuutta mikä tuntuu itsestäsi omimmalta. Kaikissa meissä on sekä feminiininen että maskuliininen puoli,sitä on ihan turha kieltää. Kuinka monta onnetonta mies kohtaloa olenkaan työssäni kohdannut, kun heidän on pitänyt täysin piilottaa se feminiininen puoli itsessään. Aika surullisia juttuja ovat olleet.
Seksuaalisuus on kirjava. Lesbojen kanta usein biseksuaalisiin naisiin on kielteinen. Ikään kuin bisset olisi pettureita, kun he voivat tuntea vetoa myös miehiin. Miten on miespuolisten homoseksuaalien kanssa? Törmääkö vihamielisyyteen?