Olen melkein varma, että siitä olisi tullut hyvin kaunis ja harmoninen tarina, sellainen, josta olisi vielä pitkään puhuttu. Mikä on vielä puuttunut tai jota on unelmoinut vuosia joka päivä. Kaunista, jännittävää. Mitä vielä? Monta käännettä, joita moni muistellen vielä vuosikymmenten jälkeen, jos sellaista saisi kokea. Entä ne hetket, kun yhdessä katsoisimme ympärillemme uusin silmin, ja löytäisimme joka kerta jotain uutta ja yllättävää, sellaistakin, mitä emme kumpikaan ilman toista olleet koskaan aiemmin huomanneet. Sinussa minunkin elämäni olisi plussaa, ja jokainen päivä on lahja, jonka ei soisi loppuvan. Niin surullista, ettei sitä päivää koskaan tullut, milloin tämä tarina olisi voinut saada alkunsa. Ehkä yksi kokonainen päivä on jäänyt välistä, se päivä, joka tämän piti tapahtua. Vaihtaisin kaikki tähänastiset päiväni tuohon päivään, jota ei ehkä koskaan edes ollut. Traagista, eikö totta.
Harmi, että kävi näin
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eikö se päivä ole enää mahdollinen? Onko mahdollisuus menetetty?
Jotenkin minusta siltä tuntuu, ainakin toivo sellaisen päivän nousemisesta on minimissään.
Analyyttinen kirjoitus, mutta jotenkin tulee mieleen, että näet ehkä suhteen liiankin myönteisessä valossa? Täysin ristiriidatonta suhdetta tuskin on? Tai ehkä olen liian realistinen? Sivusta
No nyt on kyllä jo niin tunteellista tekstiä, että en oikein tiedä voiko tuota tosissaan kirjoitetuksi uskoa. Voihan se limerenssi ehkä laittaa tuollaisen vaihteen päälle. Ehkä kannattaa silloin vielä yrittää.
Sivusta