Apua kaivattaisiin itsellä on tällä hetkellä sellainen tilanne että elämäntilanne on todella hektinen ja vapaa-aika on olematon. Olen kuitenkin tavannut kivan tyypin ja olemme tapailleet jonkun aikaan ja viihdyn hänen seurassa jne. Mutta minua itseäni häiritsee se, että ehkä en koe että tällä hetkellä elämääni ei meinaa mahtua seurustelusuhde kun on niin paljon velvollisuuksia hoidettavana ja sitten pitäisi jaksaa nähdä toista ihmistä. Miten muut kiireiset ihmiset ootte saannut järkättyä seurustelulle aikaa? Pelkään että tämä alkava suhde kaatuu mun ajanpuutteeseen
Ei aikaa seurustelulle?
Anonyymi
884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pane elämäsi asiat tärkeysjärjestykseen, Ketään ei saa roikotaakaan, huvin vuoksi.
Monet ei jää roikkumaan. Esimerkiksi ystäväni sanoo ihan suoraan heipat, jos miehellä ei aikaa tavata ystävän mielestä tarpeeksi. Se mikä ystävälleni ei riitä olisi minulle jopa liikaa.
Mieti kuinka paljon sinulla on tarjota aikaa, ja keskustele tilanteesta kivan tyypin kanssa. Sehän se ratkaisee. Mikään suhde ei kaadu pelkästään toisen ajanpuutteeseen, vaan myös siihen, ettei tietty x määrä aikaa riitä toiselle.
Näin itsekin ajattelisin, et hyvä sopia asioista yhdessä, silloin toiminta läpinäkyvämpää ja siten ei tule helposti ikäviä yllätyksiä? Sivusta vain kommentoin. Itsekkin asioita funtsinut ja miettinyt tätä, et riittääkö aikani seurustelulle, kun arjen asiat vie oman aikansa? Onko arjen asiat kuinka pakollisia vai onko vain omaa muutos vastarintaa olemassa olevalle tilanteelle?
Mulla ilmeisesti ollut muutos vastarintaa, minkä takia kärsin ja olen edelleen sinkku. Aina keksii itselleen jonkin tekosyyn, ettei tee asian hyväksi mitään? Vaikka olisi kuinka mieleinen nainen esillä/ tarjolla, aina funtsii mielessään, et joku menee kuitenkin vikaan ja tilanne kuoleutuu, jolloin kärsimys on kovempi. Onko sitten jonkinlainen alemmuus kompleksi itsellä, kun tuntuu, ettei olisi toiselle riittävä?
Sivusta kommentoin...
Ihmistä ohjaa karkeasti ottaen joko pelko tai rakkaus. Sinä olet aika hyvä esimerkki miten pelko ohjaa käytöstäsi: "aina funtsii mielessään, et joku menee kuitenkin vikaan..." ja sitten jätät hommat siihen. Sinulla on todentotta alemmuuskompleksi, suuri epävarmuus ja pelkäät kärsimystä, tässä tapauksessa suhteen kaatumista ennen kuin se on alkanutkaan. Kuulostaakin tosi höhlältä :).
Rakkaus ohjaisi tuossa samassa tilanteessa siten, että toimii, kun mieleinen nainen on esillä/tarjolla. Tapahtui mitä tapahtui. Just go for it.
Kuten englanniksi hieno esimerkki "Just go for it":
"To put forth the necessary effort or energy to do or pursue something, especially in the face of any doubt or trepidation. Often used as words of encouragement. Sam: "I'm thinking of asking Dave out on a date, but what if he says no?" Mike: "Just go for it, dude!
Voisiko suhdetta pitää tapailun asteella? Ei kai ole mikään pakko suin päin ryhtyä seurustelemaan? Etenkin jos sinulla on vapaa-aika vähissä. Kannattaa ottaa asia puheeksi tuon "kivan tyypin" kanssa. Voihan olla, ettei hän edes haluaisi seurustella, tai hänelläkin pitelee kiirettä.
Kummallista että kuitenkin muille riittää aikaa seurustella! huorata toisin sanoen!
Vaikuttaa siltä, että et ole vielä tuohon "kivaan tyyppiin" rakastunut, eikä hänkään sinuun. Sillä jo näin olisi, aikaa tappamisille kyllä järjestyisi.