Mahdolliset ja mahdottomat asiat tieteessä

XPR-0051 (paasausvaroitus annettu!)

Heh. Tuo oli aika refleksin omainen vastaus ja refleksien tasolla ei tietenkään ole mitään valinnan varaa ja itse asiassa laitoin ihan tahallani tuon kommentin vapaasta tahdosta aloitukseeni mukaan koska arvasin että tartut siihen hyvin suurella todennäköisyydellä.

Mitä tulee tuohon ns. tahdonvapauden ongelmaan niin se syntyy nimenomaan siitä että asioita tarkastellaan ulkopuolisen 3. persoonan näkökulmasta jolloin havaitaan vaan menneet tapahtumat ja tietenkin koska tieteellinen metodi ylipäätänsä kykenee käsittelemään vain mitattavissa ja havaittavissa olevia asioita jotka ovat aina menneisyydessä ja "ulkopuolella" niin kaikki se mitä havaitaan aina tulkitaan deterministiseksi kausaliteetiksi jo pelkästään lineaarisen ajan aikajärjestelmän takia.

Käytännössä ns. tahdon vapaus jossa se tahto pyrkii olemaan aina mahdollisimman deterministinen ja se vapaus liittyy lähinnä siihen että kyetään ennakoimaan tulevia tapahtumia sekä siihen että niitä tulevia tapahtumia kyetään ikäänkuin simuloimaan mielessä mielikuvituksen avulla jolloin voidaan vertailla mielessä erilaisia mahdollisia skenaarioita ja sitten valita niistä tiedostetuista mahdollisuuksista se omasta mielestä järkevin. Tätä siis ns. tahdon vapaus alunperin tarkoitti ennen kuin siitä tehtiin ns. filosofinen tai metafyysinen ongelma materialistisen ideologian yleistyttyä tieteessä.

Sitten yksi syy miksi tahdonvapautta vastustetaan on se että se mielletään kuuluvaksi uskontoihin ja koska materialistinen tiede hyvin refleksinomaisesti, reaktiivisesti ja kaavamaisesti valitsee loogiset vastakohdat kaikelle mikä vähänkin liittyy uskontoon tai tietoisuuteen niin päädytään hölmöihin ja ehdottomiin perusoletuksiin kuten mekanistisuus, takaatuuppaava deterministinen kausaliteetti, naturalismi eli ainoat hyväksytyt syyt ovat aina jotenkin satunnaisia tai sitten jostain alkutilasta deterministisesti seuraavia eli oletusarvoisesti suljetaan pois kaikki aito älykkyys, luovuus ja suunnittelu.


Koska ajalla on ainakin 3 aspektia niin se luonnontieteiden delta t kaavoissa kuvaa sitä lineaarista prosessia joka on aina menneisyydessä aistihavaintojen ja mittausten kannalta.

Jokaisella tietoisella kokijalla on kuitenkin aina nollaa laajempi nyt-hetki joka ei seuraa mitenkään takaatuupaten aikaisemmasta aivotoiminnasta eikä tietoisuus ylipäätänsä edes ole aivojen tuottamaa vaan aivot ovat dynaamisen eetterin sähkömagneettisen potentiaalin energian muuntaja ja itse tietoisuus on aina nonlokaali ja ilmenee siinä kokijan nyt-hetkessä todennäköisyysjakaumana. Dynaamisen eetterin energia on tavallaan aika-energiaa kun taas aineellisten kappaleiden energia on paikkaenergiaa ja aivot taas muuntavat aika-energian paikkaenergiaksi eli ts. on 3 energian muotoa (paikkaenergia, massaenergia ja aikaenergia).

Koska nykytiede ei ymmärrä alkuunkaan biologiaa ja vielä vähemmän tietoisuutta niin syntyy helposti monenlaisia puutteellisesta ymmärryskyvystä johtuvia ongelmia joista tämä tahdonvapauden ongelma on vain yksi tyypillinen esimerkki. Neurotiede taas sekoilee aivotutkimuksessa analogisesti ihan samalla tavalla kuin jos olettaisi televisiossa näkyvän uutistenlukijan sijaitsevan sen television elektroniikassa.

Se siis siitä tahdonvapauden ongelmasta ja ilmeisesti se aloitukseni laajempi viesti jäi sitten hämäräksi tai siihen ei haluta koskea pitkällä tikullakaan vähän samaan tyyliin kuin suhteessa aikaisempaan aloitukseeni tieteen salailusta ja salaliittoteorioista.

Täytyy sanoa että hyvin on porukka ehdollistettu koulutuksessa:D

Onneksi itse aikoinaan ymmärsin heittää kaiken mahdollisen ulkoapäin ohjatun manipuloinnin suoraan roskikseen eli olen aina luottanut eniten itseeni ja kaikkein vähiten niihin ehdollistajiin jotka kuvittelevat preussilaisen Wundtin käyttäytymistieteellisen perinteen mukaan että ihminen on ikäänkuin tietokone jonne voi uploadata dataa ehdollistamisen avulla.

Aikoinaan työelämässä kieltäydyin ehdottomasti kaikesta mahdollisesta kurssituksesta ja opettelin sitten kaiken ominpäin kirjoista ja/tai käytännön kautta ja sitten käytännössä toimin aina niin kuin itse parhaaksi näin joka hämmästyttävän usein meni läpi pomojen seulasta ja aikoinaan myös koulussa eli sain olla aika rauhassa sellainen kun olen suurimman osan ajasta ja jos en saanut olla niin se oli sitten "adios amigos" siltä osin eli ts. olen hyvin harjaantunut ja kokenut vapaan tahdon soveltamisessa:D

Itse en näe minkäänlaista arvoa ehdollistavalla koulutuksella koska se ei kehitä eikä edistä ymmärtämistä juuri lainkaan ja pyrkii rajoittamaan yksilöiden tahdonvapauden minimiin kuten valtiot muutenkin instituutioina.


Hyvää yötä!

Belisario

Professori Realisti !

Ei liity aiheeseen ,mutta varo näkemästä synkronisiteettia joka puolella. Se yhdistettynä vielä esim. muista ihmisistä eristäytymiseen ja stressiin saattaa aiheuttaa mielenterveyden järkkymistä.

Anonyymi kirjoitti:

XPR-0051 (paasausvaroitus annettu!)

Heh. Tuo oli aika refleksin omainen vastaus ja refleksien tasolla ei tietenkään ole mitään valinnan varaa ja itse asiassa laitoin ihan tahallani tuon kommentin vapaasta tahdosta aloitukseeni mukaan koska arvasin että tartut siihen hyvin suurella todennäköisyydellä.

Mitä tulee tuohon ns. tahdonvapauden ongelmaan niin se syntyy nimenomaan siitä että asioita tarkastellaan ulkopuolisen 3. persoonan näkökulmasta jolloin havaitaan vaan menneet tapahtumat ja tietenkin koska tieteellinen metodi ylipäätänsä kykenee käsittelemään vain mitattavissa ja havaittavissa olevia asioita jotka ovat aina menneisyydessä ja "ulkopuolella" niin kaikki se mitä havaitaan aina tulkitaan deterministiseksi kausaliteetiksi jo pelkästään lineaarisen ajan aikajärjestelmän takia.

Käytännössä ns. tahdon vapaus jossa se tahto pyrkii olemaan aina mahdollisimman deterministinen ja se vapaus liittyy lähinnä siihen että kyetään ennakoimaan tulevia tapahtumia sekä siihen että niitä tulevia tapahtumia kyetään ikäänkuin simuloimaan mielessä mielikuvituksen avulla jolloin voidaan vertailla mielessä erilaisia mahdollisia skenaarioita ja sitten valita niistä tiedostetuista mahdollisuuksista se omasta mielestä järkevin. Tätä siis ns. tahdon vapaus alunperin tarkoitti ennen kuin siitä tehtiin ns. filosofinen tai metafyysinen ongelma materialistisen ideologian yleistyttyä tieteessä.

Sitten yksi syy miksi tahdonvapautta vastustetaan on se että se mielletään kuuluvaksi uskontoihin ja koska materialistinen tiede hyvin refleksinomaisesti, reaktiivisesti ja kaavamaisesti valitsee loogiset vastakohdat kaikelle mikä vähänkin liittyy uskontoon tai tietoisuuteen niin päädytään hölmöihin ja ehdottomiin perusoletuksiin kuten mekanistisuus, takaatuuppaava deterministinen kausaliteetti, naturalismi eli ainoat hyväksytyt syyt ovat aina jotenkin satunnaisia tai sitten jostain alkutilasta deterministisesti seuraavia eli oletusarvoisesti suljetaan pois kaikki aito älykkyys, luovuus ja suunnittelu.


Koska ajalla on ainakin 3 aspektia niin se luonnontieteiden delta t kaavoissa kuvaa sitä lineaarista prosessia joka on aina menneisyydessä aistihavaintojen ja mittausten kannalta.

Jokaisella tietoisella kokijalla on kuitenkin aina nollaa laajempi nyt-hetki joka ei seuraa mitenkään takaatuupaten aikaisemmasta aivotoiminnasta eikä tietoisuus ylipäätänsä edes ole aivojen tuottamaa vaan aivot ovat dynaamisen eetterin sähkömagneettisen potentiaalin energian muuntaja ja itse tietoisuus on aina nonlokaali ja ilmenee siinä kokijan nyt-hetkessä todennäköisyysjakaumana. Dynaamisen eetterin energia on tavallaan aika-energiaa kun taas aineellisten kappaleiden energia on paikkaenergiaa ja aivot taas muuntavat aika-energian paikkaenergiaksi eli ts. on 3 energian muotoa (paikkaenergia, massaenergia ja aikaenergia).

Koska nykytiede ei ymmärrä alkuunkaan biologiaa ja vielä vähemmän tietoisuutta niin syntyy helposti monenlaisia puutteellisesta ymmärryskyvystä johtuvia ongelmia joista tämä tahdonvapauden ongelma on vain yksi tyypillinen esimerkki. Neurotiede taas sekoilee aivotutkimuksessa analogisesti ihan samalla tavalla kuin jos olettaisi televisiossa näkyvän uutistenlukijan sijaitsevan sen television elektroniikassa.

Se siis siitä tahdonvapauden ongelmasta ja ilmeisesti se aloitukseni laajempi viesti jäi sitten hämäräksi tai siihen ei haluta koskea pitkällä tikullakaan vähän samaan tyyliin kuin suhteessa aikaisempaan aloitukseeni tieteen salailusta ja salaliittoteorioista.

Täytyy sanoa että hyvin on porukka ehdollistettu koulutuksessa:D

Onneksi itse aikoinaan ymmärsin heittää kaiken mahdollisen ulkoapäin ohjatun manipuloinnin suoraan roskikseen eli olen aina luottanut eniten itseeni ja kaikkein vähiten niihin ehdollistajiin jotka kuvittelevat preussilaisen Wundtin käyttäytymistieteellisen perinteen mukaan että ihminen on ikäänkuin tietokone jonne voi uploadata dataa ehdollistamisen avulla.

Aikoinaan työelämässä kieltäydyin ehdottomasti kaikesta mahdollisesta kurssituksesta ja opettelin sitten kaiken ominpäin kirjoista ja/tai käytännön kautta ja sitten käytännössä toimin aina niin kuin itse parhaaksi näin joka hämmästyttävän usein meni läpi pomojen seulasta ja aikoinaan myös koulussa eli sain olla aika rauhassa sellainen kun olen suurimman osan ajasta ja jos en saanut olla niin se oli sitten "adios amigos" siltä osin eli ts. olen hyvin harjaantunut ja kokenut vapaan tahdon soveltamisessa:D

Itse en näe minkäänlaista arvoa ehdollistavalla koulutuksella koska se ei kehitä eikä edistä ymmärtämistä juuri lainkaan ja pyrkii rajoittamaan yksilöiden tahdonvapauden minimiin kuten valtiot muutenkin instituutioina.


Hyvää yötä!

Belisario

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0053)

Belisario: "Mitä tulee tuohon ns. tahdonvapauden ongelmaan niin se syntyy nimenomaan siitä että asioita tarkastellaan ulkopuolisen 3. persoonan näkökulmasta [...]"

Myöskään ns. 1. persoonan näkökulmasta ei kyetä havaitsemaan kuin vain menneet tapahtumat, johtuen tietojenkäsittelyn väistämättömästä viiveestä suhteessa siihen, että mitä ilmiötä kuvaavaan tietoon se liittyy. Eli, vaikka tapahtumat koetaan subjektiivisesti "nyt-hetkellä", niin niiden edellytykset ovat realisoituneet jo aiemmin.

Tuo aiempi ideasi; siitä, että 1. ja 3. persoonan näkökulmat kuvaavat samaa kohdetta, on silti mielenkiintoinen; eli esim. havaittavat aivot ja niiden tuottamat sisällöt; vaikka et tosin ehkä uskokaan, että aivot tuottaisivat nuo sisällöt ja eivät ne niitä itsenäisesti tietenkään tuotakaan, mutta niitäkin kyllä tuohon tuottamiseen tarvitaan ja koska aivojen toimintaan kyetään vaikuttamaan objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla, niin ne eivät ole mikään "potentiaalinen todennäköisyysaalto"; tms. hömppää.

"Käytännössä ns. tahdon vapaus jossa se tahto pyrkii olemaan aina mahdollisimman deterministinen ja se vapaus liittyy lähinnä siihen että kyetään ennakoimaan tulevia tapahtumia sekä siihen että niitä tulevia tapahtumia kyetään ikäänkuin simuloimaan [...]"

Tuo on tietenkin tärkeä prosessi, mutta sitä kutsutaan tietojenkäsittelyksi, eikä siinä ole mitään vapaata, koska sitä ohjaa informaatio, eikä se edes edellytä tahtoakaan, vaan tahto on tavallaan vain sellainen leima, jolla tunnistetaan se, että toiminta on sellaista, että se on aiemmin luokiteltu sellaiseksi, että se korreloi sen kanssa, mikä on kyseiselle yksilölle itselleen luontaista ja myös tavoitteiksi mieltämiensä asioiden suhteen suhteellisen ristiriidatonta.

Informaatio toisaalta on vain yksi resurssi muiden joukossa, eikä se tee toimijasta sen enempää vapaata kuin esim. kyky juosta nopeastikaan. Nopea juoksija tai nopea tietojenkäsittelijä voi tosin päästä karkuun takaa-ajajaltaan tai vastapeluriltaan, mutta ei silti pääse karkuun todellisuudelta. Koko vapaus-käsite on jonkinlainen redundantti tautologia, eli ei ole mitään järkeä puhua esim. juoksijasta, jolla on vapaa juoksukyky tai kirjanpitäjästä, jolla on vapaa kirjanpitokyky, koska molemmat oikeasti tekevät vain sitä, mitä todellisuus ne pakottaa tekemään tai jättävät tekemättä sen, mihin todellisuus niitä ei pakota...

"Tätä siis ns. tahdon vapaus alunperin tarkoitti ennen kuin siitä tehtiin ns. filosofinen tai metafyysinen ongelma materialistisen ideologian yleistyttyä tieteessä."

Joillakin filosofeilla tuntuu olevan käsittämätön kyky sekoittaa selkeitä asioita. Mitään tahdon vapautta ei koskaan ole ollutkaan, eikä sitä tarvita mihinkään. Kyseessä on totaalinen huuhaa-käsite. Todellisuuden toimintaa voidaan ennakoida esim. täysin deterministisellä automatisoidulla prosessilla aivan yhtä hyvin kuin jos oletetaan lisäksi täysin tarpeeton huuhaa-käsite, jonka reaalisuus lisäksi itseasiassa estäisi ennakoitavuuden...

"Sitten yksi syy miksi tahdonvapautta vastustetaan on se että se mielletään kuuluvaksi uskontoihin ja koska materialistinen tiede hyvin refleksinomaisesti, reaktiivisesti ja kaavamaisesti valitsee loogiset vastakohdat kaikelle mikä vähänkin liittyy uskontoon tai tietoisuuteen niin päädytään hölmöihin ja ehdottomiin perusoletuksiin [...]"

Tahdon vapautta ei voida vastustaa, koska sitä ei ole olemassakaan. Tilanne on osin analoginen sen kanssa, että tieteentekijät eivät vastusta Jumalaa, vaan pitävät Jumalaa täysin merkityksettömänä; vaikka se olisikin olemassa, *koska* siitä ei voida tuottaa mitään luotettavaa tietoa. Tahdon vapaus tosin on vielä paljon suurempaa huuhaata kuin Jumala; yleisessä katsannossa, koska tahdon vapaudella ei ole *minkäänlaista* mahdollista sisältöä.

Se, mitä vastustetaan on siis se, että väitetään totuudenvastaisesti, että tahdon vapauden kaltainen absoluuttisen mahdoton asia olisi reaalinen. Tahdon vapaus on hyvin samankaltainen käsite kuin kaikkivaltias Jumala, eli sellainen, jonka olemassaolon mahdollisuus on kumottu lukemattomilla eri tavoilla ja joka ei kiinnosta kognitiivisesti kehittyneitä yksilöitä pätkääkään; vuosituhansia kestäneestä ja edelleen jatkuvasta joutavasta populistisesta tuputuksesta huolimatta. :D

"Koska ajalla on ainakin 3 aspektia niin se luonnontieteiden delta t kaavoissa kuvaa sitä lineaarista prosessia joka on aina menneisyydessä aistihavaintojen ja mittausten kannalta. Jokaisella tietoisella kokijalla on kuitenkin aina nollaa laajempi nyt-hetki [...] jne. jne."

Tuo on nyt kai sitten joku niistä esoteerisista teorioistasi, mutta kiinnostavampaa kuin sen sisältö on se, että mitä testattavia ja mahdollisesti jopa paikkansapitäviä ennusteita sen avulla voidaan tehdä, koska sitä kautta voidaan päätellä, että vastaako vai eikö se vastaa todellisuutta. Eli, mitkä ovat testattavissa olevat ennusteet?

Anonyymi kirjoitti:

XPR-0051 (paasausvaroitus annettu!)

Heh. Tuo oli aika refleksin omainen vastaus ja refleksien tasolla ei tietenkään ole mitään valinnan varaa ja itse asiassa laitoin ihan tahallani tuon kommentin vapaasta tahdosta aloitukseeni mukaan koska arvasin että tartut siihen hyvin suurella todennäköisyydellä.

Mitä tulee tuohon ns. tahdonvapauden ongelmaan niin se syntyy nimenomaan siitä että asioita tarkastellaan ulkopuolisen 3. persoonan näkökulmasta jolloin havaitaan vaan menneet tapahtumat ja tietenkin koska tieteellinen metodi ylipäätänsä kykenee käsittelemään vain mitattavissa ja havaittavissa olevia asioita jotka ovat aina menneisyydessä ja "ulkopuolella" niin kaikki se mitä havaitaan aina tulkitaan deterministiseksi kausaliteetiksi jo pelkästään lineaarisen ajan aikajärjestelmän takia.

Käytännössä ns. tahdon vapaus jossa se tahto pyrkii olemaan aina mahdollisimman deterministinen ja se vapaus liittyy lähinnä siihen että kyetään ennakoimaan tulevia tapahtumia sekä siihen että niitä tulevia tapahtumia kyetään ikäänkuin simuloimaan mielessä mielikuvituksen avulla jolloin voidaan vertailla mielessä erilaisia mahdollisia skenaarioita ja sitten valita niistä tiedostetuista mahdollisuuksista se omasta mielestä järkevin. Tätä siis ns. tahdon vapaus alunperin tarkoitti ennen kuin siitä tehtiin ns. filosofinen tai metafyysinen ongelma materialistisen ideologian yleistyttyä tieteessä.

Sitten yksi syy miksi tahdonvapautta vastustetaan on se että se mielletään kuuluvaksi uskontoihin ja koska materialistinen tiede hyvin refleksinomaisesti, reaktiivisesti ja kaavamaisesti valitsee loogiset vastakohdat kaikelle mikä vähänkin liittyy uskontoon tai tietoisuuteen niin päädytään hölmöihin ja ehdottomiin perusoletuksiin kuten mekanistisuus, takaatuuppaava deterministinen kausaliteetti, naturalismi eli ainoat hyväksytyt syyt ovat aina jotenkin satunnaisia tai sitten jostain alkutilasta deterministisesti seuraavia eli oletusarvoisesti suljetaan pois kaikki aito älykkyys, luovuus ja suunnittelu.


Koska ajalla on ainakin 3 aspektia niin se luonnontieteiden delta t kaavoissa kuvaa sitä lineaarista prosessia joka on aina menneisyydessä aistihavaintojen ja mittausten kannalta.

Jokaisella tietoisella kokijalla on kuitenkin aina nollaa laajempi nyt-hetki joka ei seuraa mitenkään takaatuupaten aikaisemmasta aivotoiminnasta eikä tietoisuus ylipäätänsä edes ole aivojen tuottamaa vaan aivot ovat dynaamisen eetterin sähkömagneettisen potentiaalin energian muuntaja ja itse tietoisuus on aina nonlokaali ja ilmenee siinä kokijan nyt-hetkessä todennäköisyysjakaumana. Dynaamisen eetterin energia on tavallaan aika-energiaa kun taas aineellisten kappaleiden energia on paikkaenergiaa ja aivot taas muuntavat aika-energian paikkaenergiaksi eli ts. on 3 energian muotoa (paikkaenergia, massaenergia ja aikaenergia).

Koska nykytiede ei ymmärrä alkuunkaan biologiaa ja vielä vähemmän tietoisuutta niin syntyy helposti monenlaisia puutteellisesta ymmärryskyvystä johtuvia ongelmia joista tämä tahdonvapauden ongelma on vain yksi tyypillinen esimerkki. Neurotiede taas sekoilee aivotutkimuksessa analogisesti ihan samalla tavalla kuin jos olettaisi televisiossa näkyvän uutistenlukijan sijaitsevan sen television elektroniikassa.

Se siis siitä tahdonvapauden ongelmasta ja ilmeisesti se aloitukseni laajempi viesti jäi sitten hämäräksi tai siihen ei haluta koskea pitkällä tikullakaan vähän samaan tyyliin kuin suhteessa aikaisempaan aloitukseeni tieteen salailusta ja salaliittoteorioista.

Täytyy sanoa että hyvin on porukka ehdollistettu koulutuksessa:D

Onneksi itse aikoinaan ymmärsin heittää kaiken mahdollisen ulkoapäin ohjatun manipuloinnin suoraan roskikseen eli olen aina luottanut eniten itseeni ja kaikkein vähiten niihin ehdollistajiin jotka kuvittelevat preussilaisen Wundtin käyttäytymistieteellisen perinteen mukaan että ihminen on ikäänkuin tietokone jonne voi uploadata dataa ehdollistamisen avulla.

Aikoinaan työelämässä kieltäydyin ehdottomasti kaikesta mahdollisesta kurssituksesta ja opettelin sitten kaiken ominpäin kirjoista ja/tai käytännön kautta ja sitten käytännössä toimin aina niin kuin itse parhaaksi näin joka hämmästyttävän usein meni läpi pomojen seulasta ja aikoinaan myös koulussa eli sain olla aika rauhassa sellainen kun olen suurimman osan ajasta ja jos en saanut olla niin se oli sitten "adios amigos" siltä osin eli ts. olen hyvin harjaantunut ja kokenut vapaan tahdon soveltamisessa:D

Itse en näe minkäänlaista arvoa ehdollistavalla koulutuksella koska se ei kehitä eikä edistä ymmärtämistä juuri lainkaan ja pyrkii rajoittamaan yksilöiden tahdonvapauden minimiin kuten valtiot muutenkin instituutioina.


Hyvää yötä!

Belisario

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0054)

Belisario: "Se siis siitä tahdonvapauden ongelmasta ja ilmeisesti se aloitukseni laajempi viesti jäi sitten hämäräksi tai siihen ei haluta koskea pitkällä tikullakaan vähän samaan tyyliin kuin suhteessa aikaisempaan aloitukseeni tieteen salailusta ja salaliittoteorioista."

Ainakin itselleni taitaisi kyllä olla ihan riittävän haasteellista sekin, että saisin jollakin "ihme-konstilla" "poiskoulutettua" sinut tuosta tasollasi toimiville henkilöille mielestäni sopimattomasta vanhanaikaisesta tahdonvapaus-hömpästäkin. :D

"Onneksi itse aikoinaan ymmärsin heittää kaiken mahdollisen ulkoapäin ohjatun manipuloinnin suoraan roskikseen eli olen aina luottanut eniten itseeni ja kaikkein vähiten niihin ehdollistajiin [...]"

Ihminen on "manipuloinnin asteesta" huolimatta *aina* ulkoapäin ohjattu; jos ei muun niin ainakin niiden "horoskooppisten syklien" seurauksena; joihin siis ilmeisesti ainakin uskot, eli vapaus ja ennustettavuus ovat ristiriidassa keskenään, eikä siis ole mahdollista "istua uskottavasti molempien selässä", paitsi tietenkin omasta mielestään, jos ei huomaa tuota ristiriitaa. :D

Kaikenkaikkiaan, ei ole olemassa kertakaikkiaan mitään tapaa irrottautua todellisuudesta, eikä siihen ole edes mitään tarvettakaan, eikä siitä olisi mitään hyötyä, vaikka se olisikin mahdollista. Tarkoitatkin ehkä tuolla sanomallasi kuitenkin vain sitä, että haluat hyväksyä vain sellaiset väitteet, joista olet samaa mieltä ja joiden et *koe* olevan sellaisia, että ne ovat manipuloivia tms.

"Aikoinaan työelämässä kieltäydyin ehdottomasti kaikesta mahdollisesta kurssituksesta ja opettelin sitten kaiken ominpäin kirjoista ja/tai käytännön kautta ja sitten käytännössä toimin aina niin kuin itse parhaaksi näin joka hämmästyttävän usein meni läpi pomojen seulasta ja aikoinaan myös koulussa eli sain olla aika rauhassa sellainen kun olen suurimman osan ajasta ja jos en saanut olla niin se oli sitten "adios amigos" siltä osin eli ts. olen hyvin harjaantunut ja kokenut vapaan tahdon soveltamisessa:D"

Manipuloinnin välttäminen ei ole yksinkertaista, koska oleellistahan ei ole esim. se, että ovatko ideat esitetyt muodollisen kurssituksen osina tai ei. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi tuo tahdon vapaus. Koet ilmeisesti, että siinä on jotain positiivista, koska käytät itsepintaisesti tuota termiä, vaikka sen käyttöön ei ole mitään hyvää syytä ja vaikka sen viittaaman ilmiön reaalisuus on osoitettu mahdottomaksi.

Mielestäni käytät tältä osin; ehkä tottumissyistä, sekavaa terminologiaa, eli esim. tuo mitä tuossa yllä kuvaat, ei ole olemattoman vapaan tahdon soveltamista, vaan yksinkertaisesti muodollisesti ohjaamatonta opiskelua tms. siten, että koet tuloksen olevan yhdensuuntainen tavoitteidesi kanssa...

"Itse en näe minkäänlaista arvoa ehdollistavalla koulutuksella koska se ei kehitä eikä edistä ymmärtämistä juuri lainkaan ja pyrkii rajoittamaan yksilöiden tahdonvapauden minimiin kuten valtiot muutenkin instituutioina."

Tahdon vapauden käsitteen päätarkoitushan usein *on* ihmisten manipulointi. Ei ole olemassa mitään tahdon vapautta, mutta silti sitä tarjotaan selitykseksi sille, että ihmiset eivät selviydy elämässään; esim. koulutustavoitteiden täyttämisestä, vaikka todellisuudessa ko. tavoitteiden täyttäminen tietenkin edellyttääkin kaikki tarvittavat käytettävissä olevat reaaliset resurssit, eikä vain kuviteltua tahdon vapautta. Sinun tapauksessasi tuo tosin ei ole ongelma, koska koet, että et ylipäätään tarvitse koulutusta. :D

Mielestäni siis sotket tahdon vapauden ja yksilön vapauden käsitteet toisiinsa; mikä on aika yleistä. Tahdon vapautta ei voi menettää, koska sitä ei ole olemassa. Yksilönvapaudet ovat eri asia, eli kyse on siitä, että mikä taho *muodollisesti* päättää tavoitteista ja tuosta "päättävällä" tahollakaan ei tietenkään ole todellista vapautta tuolta osin; eikä miltään muiltakaan osin, koska kaikki joutuvat aina joka tapauksessa tanssimaan "todellisuuden pillin mukaisesti". Oma näkökantani on se, että kokonaisuuden kannalta olisi optimaalista se, että kukin tosiaan voisi toimia itselleen luontaisimmilla tavalla, mutta kuitenkin tietenkin sillä rajoitteella, että sen ei tulisi vähentää kokonaisuuden mahdollisuuksia toimia pidemmällä tähtäyksellä myös itselleen luontaisimmalla tavalla.

Yksilönvapauksien, joka on lähinnä lakitekninen termi, osalta en usko, että kumpikaan ääripää on käytännössä optimi, koska yksilöitä on hyvin hyvin erilaisia; osa tarvitsee ja myös haluaa paljon ohjausta ja osa hyvin vähän. Valitettavasti usein tilanne on se, että ne jotka tarvitsisivat sitä eniten, olettavat tarvitsevansa sitä vähiten, johtuen siitä, että kognitiiviset rajoitteet ilmeisesti korreloivat aika usein positiivisesti itseluottamuksen kanssa, koska myöskin omien kognitiivisten rajoitteidensa tunnistaminen on tuolloin vaikeampaa. Liialliset yksilönvapaudet ovat eräs keskeinen syy ns. "kestämättömään kehitykseen"; eli tarpeettomaan kulutukseen, luonnonvarojen tuhlaukseen yms. ...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0053)

Belisario: "Mitä tulee tuohon ns. tahdonvapauden ongelmaan niin se syntyy nimenomaan siitä että asioita tarkastellaan ulkopuolisen 3. persoonan näkökulmasta [...]"

Myöskään ns. 1. persoonan näkökulmasta ei kyetä havaitsemaan kuin vain menneet tapahtumat, johtuen tietojenkäsittelyn väistämättömästä viiveestä suhteessa siihen, että mitä ilmiötä kuvaavaan tietoon se liittyy. Eli, vaikka tapahtumat koetaan subjektiivisesti "nyt-hetkellä", niin niiden edellytykset ovat realisoituneet jo aiemmin.

Tuo aiempi ideasi; siitä, että 1. ja 3. persoonan näkökulmat kuvaavat samaa kohdetta, on silti mielenkiintoinen; eli esim. havaittavat aivot ja niiden tuottamat sisällöt; vaikka et tosin ehkä uskokaan, että aivot tuottaisivat nuo sisällöt ja eivät ne niitä itsenäisesti tietenkään tuotakaan, mutta niitäkin kyllä tuohon tuottamiseen tarvitaan ja koska aivojen toimintaan kyetään vaikuttamaan objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla, niin ne eivät ole mikään "potentiaalinen todennäköisyysaalto"; tms. hömppää.

"Käytännössä ns. tahdon vapaus jossa se tahto pyrkii olemaan aina mahdollisimman deterministinen ja se vapaus liittyy lähinnä siihen että kyetään ennakoimaan tulevia tapahtumia sekä siihen että niitä tulevia tapahtumia kyetään ikäänkuin simuloimaan [...]"

Tuo on tietenkin tärkeä prosessi, mutta sitä kutsutaan tietojenkäsittelyksi, eikä siinä ole mitään vapaata, koska sitä ohjaa informaatio, eikä se edes edellytä tahtoakaan, vaan tahto on tavallaan vain sellainen leima, jolla tunnistetaan se, että toiminta on sellaista, että se on aiemmin luokiteltu sellaiseksi, että se korreloi sen kanssa, mikä on kyseiselle yksilölle itselleen luontaista ja myös tavoitteiksi mieltämiensä asioiden suhteen suhteellisen ristiriidatonta.

Informaatio toisaalta on vain yksi resurssi muiden joukossa, eikä se tee toimijasta sen enempää vapaata kuin esim. kyky juosta nopeastikaan. Nopea juoksija tai nopea tietojenkäsittelijä voi tosin päästä karkuun takaa-ajajaltaan tai vastapeluriltaan, mutta ei silti pääse karkuun todellisuudelta. Koko vapaus-käsite on jonkinlainen redundantti tautologia, eli ei ole mitään järkeä puhua esim. juoksijasta, jolla on vapaa juoksukyky tai kirjanpitäjästä, jolla on vapaa kirjanpitokyky, koska molemmat oikeasti tekevät vain sitä, mitä todellisuus ne pakottaa tekemään tai jättävät tekemättä sen, mihin todellisuus niitä ei pakota...

"Tätä siis ns. tahdon vapaus alunperin tarkoitti ennen kuin siitä tehtiin ns. filosofinen tai metafyysinen ongelma materialistisen ideologian yleistyttyä tieteessä."

Joillakin filosofeilla tuntuu olevan käsittämätön kyky sekoittaa selkeitä asioita. Mitään tahdon vapautta ei koskaan ole ollutkaan, eikä sitä tarvita mihinkään. Kyseessä on totaalinen huuhaa-käsite. Todellisuuden toimintaa voidaan ennakoida esim. täysin deterministisellä automatisoidulla prosessilla aivan yhtä hyvin kuin jos oletetaan lisäksi täysin tarpeeton huuhaa-käsite, jonka reaalisuus lisäksi itseasiassa estäisi ennakoitavuuden...

"Sitten yksi syy miksi tahdonvapautta vastustetaan on se että se mielletään kuuluvaksi uskontoihin ja koska materialistinen tiede hyvin refleksinomaisesti, reaktiivisesti ja kaavamaisesti valitsee loogiset vastakohdat kaikelle mikä vähänkin liittyy uskontoon tai tietoisuuteen niin päädytään hölmöihin ja ehdottomiin perusoletuksiin [...]"

Tahdon vapautta ei voida vastustaa, koska sitä ei ole olemassakaan. Tilanne on osin analoginen sen kanssa, että tieteentekijät eivät vastusta Jumalaa, vaan pitävät Jumalaa täysin merkityksettömänä; vaikka se olisikin olemassa, *koska* siitä ei voida tuottaa mitään luotettavaa tietoa. Tahdon vapaus tosin on vielä paljon suurempaa huuhaata kuin Jumala; yleisessä katsannossa, koska tahdon vapaudella ei ole *minkäänlaista* mahdollista sisältöä.

Se, mitä vastustetaan on siis se, että väitetään totuudenvastaisesti, että tahdon vapauden kaltainen absoluuttisen mahdoton asia olisi reaalinen. Tahdon vapaus on hyvin samankaltainen käsite kuin kaikkivaltias Jumala, eli sellainen, jonka olemassaolon mahdollisuus on kumottu lukemattomilla eri tavoilla ja joka ei kiinnosta kognitiivisesti kehittyneitä yksilöitä pätkääkään; vuosituhansia kestäneestä ja edelleen jatkuvasta joutavasta populistisesta tuputuksesta huolimatta. :D

"Koska ajalla on ainakin 3 aspektia niin se luonnontieteiden delta t kaavoissa kuvaa sitä lineaarista prosessia joka on aina menneisyydessä aistihavaintojen ja mittausten kannalta. Jokaisella tietoisella kokijalla on kuitenkin aina nollaa laajempi nyt-hetki [...] jne. jne."

Tuo on nyt kai sitten joku niistä esoteerisista teorioistasi, mutta kiinnostavampaa kuin sen sisältö on se, että mitä testattavia ja mahdollisesti jopa paikkansapitäviä ennusteita sen avulla voidaan tehdä, koska sitä kautta voidaan päätellä, että vastaako vai eikö se vastaa todellisuutta. Eli, mitkä ovat testattavissa olevat ennusteet?

Lue lisää

XPR-0053:

"Myöskään ns. 1. persoonan näkökulmasta ei kyetä havaitsemaan kuin vain menneet tapahtumat."

Kaikki havainnot ovat kokemishetkellä jo menneisyyttä mutta mahdollisia ja hyvin todennäköisiä tulevia tapahtumia voimme päätellä niistä menneisyyden tapahtumista esim. ylittäessämme vilkkaasti liikennöidyn ajotien näemme jo kaukaa sitä kadun ylityspaikkaamme lähestyvät ajoneuvot eli periaatteessa kaikki havainnointi keskittyy lähitulevaisuuden tapahtumien ennakointiin ja päättelyyn. Emme tavallisesti koskaan pysähdy sulattelemaan sen "nyt"-hetken tilannetta koska se on jo tapahtunut eikä se ole selviytymisen eikä muunkaan käytännön asian kannalta relevanttia. Tämä siis lähinnä kognition kannalta mutta esim. fyysinen taso ja tunnetaso kykenevät reagoimaan kognitiivista tasoa hyvin paljon nopeammin.

"...koska aivojen toimintaan kyetään vaikuttamaan objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla, ...."

3. persoonan näkökulma palautuu aina 1. persoonan näkökulmaan ja aivot toimivat sen valtavan signaalimassan suodattajina siten että tietoisuuteen päätyy vain se käytännön elämisen kannalta olennaisin osa datavirrasta. Tietyt psykoaktiiviset aineet ja ns. "mystiset kokemukset" taas sulkevat sen aivojen suodattimen osittain pois päältä jolloin se kokemus voi olla jotenkin ylitsevuotava ja vaikeata hahmottaa käsitteellisesti.

"Tuo on tietenkin tärkeä prosessi, mutta sitä kutsutaan tietojenkäsittelyksi."

Niin atk on monella tavalla analoginen tietoisen päämäärähakuisen prosessin eli tahdon kanssa varsinkin siitä 3. persoonan ulkopuolisen näkökulman kannalta mutta erot syntyvät siitä että se ei ole millään tavalla kokemuksellista eikä reaaliaikaisesti muunneltavissa olevaa ellei sellaista ole sinne etukäteen ohjelmoitu. Ihminen ei ole kone muuten kuin vain joidenkin rakenneyhtälöisyyksiensä kannalta mikä ei minusta anna perustetta olettaa identiteettiä ihmisen kognition ja atk:n välillä.

Tekoäly voi toimia vain niin hyvin kuin sille opetettu data sen ehdollistaa eikä kykene improvisoimaan ongelmatilanteissa kuten älykäs ihminen ts. tekoäly ei perustu asioiden välisten suhteiden ja kokonaisuuden ymmärtämiselle vaan sille opetettujen säännönmukaisuuksien kaavamaiseen prosessointiin.

"Informaatio toisaalta on vain yksi resurssi muiden joukossa, ..."

Prosessit eivät tietenkään ole vapaita eikä se vapaus ole prosessi vaan esim. kyky valita eri prosessien välillä. Minkäänlaista valinnanvapautta ei ole jos on samaistunut esim. uskomuksiinsa, tunteisiinsa ja kehoonsa eli se vapaus edellyttää jonkinasteista kykyä olla irrallinen ajasta ja paikasta koska tahto ei ole prosessi eikä ainetta vaan ikäänkuin luonnonlaki eli vastaus miksi-kysymykseen ja koska se ei ole prosessi niin sitä ei voi opettaa eikä ohjelmoida millekään eikä kenellekään eikä sillä ole syytä eikä selitystä.

"Joillakin filosofeilla tuntuu olevan käsittämätön kyky sekoittaa selkeitä asioita."

Joillain tieteilijöillä on käsittämätön kyky vääntää mutkia suoraksi:D

"Todellisuuden toimintaa voidaan ennakoida esim. täysin deterministisellä automatisoidulla prosessilla ..."

Ihmisillä on tuokin kyky ja sen lisäksi se intuitio ja muut vastaavat yliaistilliset kyvyt joita useimmat tieteilijät eivät halua tunnustaa todellisiksi koska eivät todennäköisesti ole sellaista itse ainakaan usein kokeneet.

"Tahdon vapautta ei voida vastustaa, koska sitä ei ole olemassakaan. ."

Tahto ei ole eikä voi olla aistihavainnon eikä mittausten objekti vaan nimenoman sitä 1. persoonan näkökulmaa.

"että tahdon vapauden kaltainen absoluuttisen mahdoton asia olisi reaalinen. "

Minusta se Jumala on asteikon ääripää kun taas se vapaa valinta ja naturalistisesta mallista poikkeavat käsitykset taas selkeästi tosia ainakin sellaisille jotka kokevat keskimääräistä vahvemmin sen 1. persoonan kokemuksellisuuden joka ei ole palautettavissa 3. persoonan aistihavaintojen ja mittausten tason näkökulmaan vaikka palautus 3-->1 onnistuukin aina.

Jos on täysin uppoutunut siihen ns. ulkomaailmaan niin samalla sitä kokemuksellisuutta ei tiedosteta kunnolla tai se projisoidaan siihen ulkomaailmaan. Puhtaasti luonnontieteelliseltä kannalta tahdosta ei voi sanoa yhtään mitään koska se ei ole tieteen välineiden tutkittavissa vaan ainoastaan introspektion avulla subjektiivisesti jolloin ennakko-oletukset ja uskomukset moduloivat vahvasti sitä introspektiota.

"Tuo on nyt kai sitten joku niistä esoteerisista teorioistasi, "

Se ei ole minun teoriani vaan koostuu mm. David Bohmin, Thomas Beardenin, Rupert Sheldraken ja Nikolai Teslan ideoista ja näyttää siltä että sitä on jo sovellettu käytännössä jo ainakin sata vuotta ja siitä käytöstä on löydettävissä aika runsaasti dokumenttiaineistoa. Lukematta on vielä valtava määrä aineistoa jota olen kerännyt vielä lisää yli 100 dokumenttia viime aikoina. Selkeästi kiinnostavin aihe mihin olen tähän mennessä perehtynyt ja on samalla myös paleofysiikkaa.

jatkoa ehkä huomenna...

Belisario

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0054)

Belisario: "Se siis siitä tahdonvapauden ongelmasta ja ilmeisesti se aloitukseni laajempi viesti jäi sitten hämäräksi tai siihen ei haluta koskea pitkällä tikullakaan vähän samaan tyyliin kuin suhteessa aikaisempaan aloitukseeni tieteen salailusta ja salaliittoteorioista."

Ainakin itselleni taitaisi kyllä olla ihan riittävän haasteellista sekin, että saisin jollakin "ihme-konstilla" "poiskoulutettua" sinut tuosta tasollasi toimiville henkilöille mielestäni sopimattomasta vanhanaikaisesta tahdonvapaus-hömpästäkin. :D

"Onneksi itse aikoinaan ymmärsin heittää kaiken mahdollisen ulkoapäin ohjatun manipuloinnin suoraan roskikseen eli olen aina luottanut eniten itseeni ja kaikkein vähiten niihin ehdollistajiin [...]"

Ihminen on "manipuloinnin asteesta" huolimatta *aina* ulkoapäin ohjattu; jos ei muun niin ainakin niiden "horoskooppisten syklien" seurauksena; joihin siis ilmeisesti ainakin uskot, eli vapaus ja ennustettavuus ovat ristiriidassa keskenään, eikä siis ole mahdollista "istua uskottavasti molempien selässä", paitsi tietenkin omasta mielestään, jos ei huomaa tuota ristiriitaa. :D

Kaikenkaikkiaan, ei ole olemassa kertakaikkiaan mitään tapaa irrottautua todellisuudesta, eikä siihen ole edes mitään tarvettakaan, eikä siitä olisi mitään hyötyä, vaikka se olisikin mahdollista. Tarkoitatkin ehkä tuolla sanomallasi kuitenkin vain sitä, että haluat hyväksyä vain sellaiset väitteet, joista olet samaa mieltä ja joiden et *koe* olevan sellaisia, että ne ovat manipuloivia tms.

"Aikoinaan työelämässä kieltäydyin ehdottomasti kaikesta mahdollisesta kurssituksesta ja opettelin sitten kaiken ominpäin kirjoista ja/tai käytännön kautta ja sitten käytännössä toimin aina niin kuin itse parhaaksi näin joka hämmästyttävän usein meni läpi pomojen seulasta ja aikoinaan myös koulussa eli sain olla aika rauhassa sellainen kun olen suurimman osan ajasta ja jos en saanut olla niin se oli sitten "adios amigos" siltä osin eli ts. olen hyvin harjaantunut ja kokenut vapaan tahdon soveltamisessa:D"

Manipuloinnin välttäminen ei ole yksinkertaista, koska oleellistahan ei ole esim. se, että ovatko ideat esitetyt muodollisen kurssituksen osina tai ei. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi tuo tahdon vapaus. Koet ilmeisesti, että siinä on jotain positiivista, koska käytät itsepintaisesti tuota termiä, vaikka sen käyttöön ei ole mitään hyvää syytä ja vaikka sen viittaaman ilmiön reaalisuus on osoitettu mahdottomaksi.

Mielestäni käytät tältä osin; ehkä tottumissyistä, sekavaa terminologiaa, eli esim. tuo mitä tuossa yllä kuvaat, ei ole olemattoman vapaan tahdon soveltamista, vaan yksinkertaisesti muodollisesti ohjaamatonta opiskelua tms. siten, että koet tuloksen olevan yhdensuuntainen tavoitteidesi kanssa...

"Itse en näe minkäänlaista arvoa ehdollistavalla koulutuksella koska se ei kehitä eikä edistä ymmärtämistä juuri lainkaan ja pyrkii rajoittamaan yksilöiden tahdonvapauden minimiin kuten valtiot muutenkin instituutioina."

Tahdon vapauden käsitteen päätarkoitushan usein *on* ihmisten manipulointi. Ei ole olemassa mitään tahdon vapautta, mutta silti sitä tarjotaan selitykseksi sille, että ihmiset eivät selviydy elämässään; esim. koulutustavoitteiden täyttämisestä, vaikka todellisuudessa ko. tavoitteiden täyttäminen tietenkin edellyttääkin kaikki tarvittavat käytettävissä olevat reaaliset resurssit, eikä vain kuviteltua tahdon vapautta. Sinun tapauksessasi tuo tosin ei ole ongelma, koska koet, että et ylipäätään tarvitse koulutusta. :D

Mielestäni siis sotket tahdon vapauden ja yksilön vapauden käsitteet toisiinsa; mikä on aika yleistä. Tahdon vapautta ei voi menettää, koska sitä ei ole olemassa. Yksilönvapaudet ovat eri asia, eli kyse on siitä, että mikä taho *muodollisesti* päättää tavoitteista ja tuosta "päättävällä" tahollakaan ei tietenkään ole todellista vapautta tuolta osin; eikä miltään muiltakaan osin, koska kaikki joutuvat aina joka tapauksessa tanssimaan "todellisuuden pillin mukaisesti". Oma näkökantani on se, että kokonaisuuden kannalta olisi optimaalista se, että kukin tosiaan voisi toimia itselleen luontaisimmilla tavalla, mutta kuitenkin tietenkin sillä rajoitteella, että sen ei tulisi vähentää kokonaisuuden mahdollisuuksia toimia pidemmällä tähtäyksellä myös itselleen luontaisimmalla tavalla.

Yksilönvapauksien, joka on lähinnä lakitekninen termi, osalta en usko, että kumpikaan ääripää on käytännössä optimi, koska yksilöitä on hyvin hyvin erilaisia; osa tarvitsee ja myös haluaa paljon ohjausta ja osa hyvin vähän. Valitettavasti usein tilanne on se, että ne jotka tarvitsisivat sitä eniten, olettavat tarvitsevansa sitä vähiten, johtuen siitä, että kognitiiviset rajoitteet ilmeisesti korreloivat aika usein positiivisesti itseluottamuksen kanssa, koska myöskin omien kognitiivisten rajoitteidensa tunnistaminen on tuolloin vaikeampaa. Liialliset yksilönvapaudet ovat eräs keskeinen syy ns. "kestämättömään kehitykseen"; eli tarpeettomaan kulutukseen, luonnonvarojen tuhlaukseen yms. ...

Lue lisää

XPR-0054:

"...saisin jollakin "ihme-konstilla" "poiskoulutettua" sinut "

Heh. Itseäni ei edes kovin paljoa enää kiinnosta se tahdonvapaus koska sen voi halutessaan vaihtaa joksikin muuksi käsitteeksi. Se olennaisin pointti on kuitenkin että kokemuksellista ja luonteeltaan implisiittistä 1. persoonan näkökulmaa ei voida redusoida millään keinolla siihen eksplisiitiseen 3. persoonan eli luonnontieteiden näkökulmaan vaikka toisinpäin reduktio onnistuukin aika helposti.

"Vapaus ja ennustettavuus ovat ristiriidassa keskenään"

Ennustettavuus nimenomaan mahdollistaa se vapaan tahdon koska kyse ei ole fatalismista.

Periaatteessa ihmisten rakentamalla tekoälylläkin voi olla tämän tyyppinen vapaa tahto eli silloin kyseessä on sen ennusteen ja toiminnan välinen takaisinkytkentä vaikka mukana ei olekaan kokemuksellisuutta ellei sitten jotenkin onnistuta rakentamaan aivojen kaltaista implisiittisen ja eksplisiittisen todellisuuden välistä muuntajaa.

Joitakin tieteellisiä tutkimuksia on olemassa että biologinen aines ja dna ovat erityisen herkkiä magnetismin muutoksille ja että jopa jonkinlainen suprajohtavuus ja kvanttifysikaalinen tunnelointi ovat mahdollisia ihmiskehossa.

Koska se kannattamani dyn. eetterin malli nimenomaan perustuu sähkömagnetismille ja ns. seisoville aalloille ja niiden välisille resonansseille niin on aivan mahdollista että sen dyn. eetterin implisiittinen todellisuus kykenee vuorovaikuttamaan hermoston ja dna:n kautta siihen ekplisiittisen aineen todellisuuteen.

Esim. tätä olen lueskellut viime aikoina:

https://archive.org/details/beardenferdelance2ndednscalaremweapons8602www.cheniere.org

Noista olen lukenut ehkä n. puolet ja se Fer De Lance ehkä kiinnostavin yli 450 sivun opus.

"Kaikenkaikkiaan, ei ole olemassa kertakaikkiaan mitään tapaa irrottautua todellisuudesta, ."

Meditointi on yksi tapa eli mielen sisäisen käsitteellisen yksinpuhelun hiljentäminen riittävän pitkäksi aikaa yhteenmenoon ja siinä tilassa ollaan siinä määrin irrallaan lokaalista eksplisiittisestä todellisuudesta että se ns. vapaa tahto ja monet muutkin valtavirran huuhaana pitämät asiat ovat toteutettavissa.

"Manipuloinnin välttäminen ei ole yksinkertaista, koska oleellistahan ei ole esim. se, että ovatko ideat esitetyt muodollisen kurssituksen osina tai ei."

Itse kykenen oppimaan vain omaehtoisesti omalla rytmilläni joka on usein nopeampi kuin muiden joissain asioissa ja taas hitaampi jossain muissa asioissa ja varsinkin niissä jotka eivät jaksa kiinnostaa tarpeeksi. Ei sen kursittajan tai opettajan tarvitse tehdä muuta kuin yrittää herättää oppilaidensa kiinnostus niin se oppiminen sujuu itsestään kun taas pakkopullan pänttääminen tappaa aika tehokkaasti kaiken kiinnostuksen.

"Mielestäni käytät tältä osin; ehkä tottumissyistä, sekavaa terminologiaa, ..."

'Omaehtoisuus' soveltuu hyvin sen tahdonvapauden käsitteen korvaajaksi.

"koulutustavoitteiden täyttämisestä,...."

En pidä kouluttamisesta enkä kurssituksesta. Oppimisesta sen sijaan nautin.

"Yksilönvapauksien, joka on lähinnä lakitekninen termi, osalta en usko, että kumpikaan ääripää on käytännössä optimi, . ..."

Jos sisäinen omaehtoinen kontrolli ei toimi niin tarvitaan ulkoista kontrollia. Siinä on se yhteiskunnan toimivuuden ydin.

Belisario

Pitänee paikkansa,tiede nykyisellään on vielä niin yksinkertainen työkalu että sillä ei kovin mutkikkaita asioita pystytä ratkomaan.

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0052)

Anonyymi: "Kvanttimekaniikan epämääräisyysperiaate yhdessä sään perhosefektin kanssa estävät predestinaation."

Tuo on vain mielipide. Kvanttimekaniikan indeterministiset tulkinnat; kuten Kööpenhaminan tulkinta (K), ovat vain *havaintojen tulkintoja* ja todennäköisesti aivan virheellisiä tulkintoja; ohessa esitettävistä syistä. K on tietysti kylläkin selvästi suosituin tulkinta, mutta todellisuuden luonnehan ei fyysikoiden enemmistönkään mukaan toisaalta ole äänestyskysymys... Kun tuota asiaa on tutkittu, niin on havaittu, että K:n suosio perustuu siihen, että kun fyysikoille opetetaan kvanttimekaniikkaa, niin koska ei ole aikaa tarkastella asioita kuin vain yhden tulkinnan näkökulmasta, niin historiallisista syistä opetetaan tuo K, koska se oli ensimmäinen merkittävä tulkinta, eli kyseessä on ns. itse-itseään vahvistava sopuli-ilmiö; vahvistusharha.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16472246/kvanttimekaniikan-tulkinnoista
https://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias

Mitään empiiristä näyttöä ei ole siitä, että K olisi oikea tulkinta ja todellisuus voi siis olla täysin deterministinen. Kaikki merkittävät kvanttimekaniikan tulkinnat selittävät kaikki havainnot ristiriidattomasti. Kuitenkin, itseasiassa, on kyseenalaista voivatko indeterministiset tulkinnat olla tieteellisiä, koska ne olettavat implisiittisesti sellaisen indeterminismin mahdollistavan tekijän, jota ei olla kunnolla täsmennetty ja jota ei ehkä edes voida tutkia ja joka siis vaikuttaa pseudotieteelliseltä ad hoc -tekijältä.

Lisäksi, vaikka todellisuus olisikin ei-deterministinen, niin sekään ei mahdollistaisi minkäänlaista reaalista vapautta, koska kuitenkin vain todellisuus itse voi aiheuttaa sen, että miten se käyttäytyy, koska todellisuuden ulkopuolella ei määritelmällisesti voi olla mitään. Eli, tyhjästä ei synny mitään vaikutuksia, vaikka todellisuus olisikin indeterministinen; mikä tietenkin on argumentti reaalisen indeterminismin mahdollisuutta vastaan ja vaikka syntyisikin, niin sekään ei tietenkään mahdollistaisi esim. "tahdon vapautta", koska ei ole mitään keinoa hallita sellaisia ilmiöitä, jotka eivät ole ennustettavissa; siltä osin siis kuin ne eivät ole ennustettavissa. Absoluuttisesta tyhjästä syntyminen toisaalta on absoluuttista huuhaata ja myös sellaisen olettaminen epätieteellistä, koska ei ole mitään keinoa testata tuollaista oletusta, mm. koska ei ole mitään keinoa tuottaa absoluuttista tyhjyyttä, mm. koska sellaista ei ylipäätään voi olla olemassakaan, koska jokainen havainto kumoaa sen olemassaolon ja jos taas oletetaan retrokausaatio, niin siinä taas on omat ongelmansa...

"Kaoottiset systeemit vahvistavat minkä tahansa vaihtelun alkuarvoissaan ajan kuluessa hyvin suuriksi poikkeamiksi lopputilassaan."

Tuo toisaalta pitää paikkansa ja jo pelkästään tuo kaaos-efektikin asettaa vakavia rajoitteita järjestelmien käyttäytymisen *ennustamiselle*, mutta tuoltakaan osin ei ole kyse siitä, etteikö todellisuus silti käyttäytyisi aina täsmälleen niin kuin se käyttäytyy, vaan vain siitä, että sen käyttäytymistä ei voida *ennustaa/mitata* tarkasti. Kaoottisten järjestelmien käyttäytyminen on erittäin mielenkiintoista, josta tuossa eräs hyvä esimerkki. Erityisesti, tuon videon viimeinen osuus; vaihesiirtymä kaoottiseen turbulenssiin (13:30-), vaikuttaa samankaltaiselta kuin se, että miten kvanttifluktuaatioita usein kuvataan visuaalisesti.
https://www.youtube.com/watch?v=B4Kn3djJMCE

Tietenkin tuossa esimerkissä rajoitteena on se, että takaisinkytkennän piirissä olevan informaation määrä on hyvin rajallinen, verrattuna avoimempiin järjestelmiin, mutta *silti* tulokset ovat varsin mielenkiintoisia ja vaikeasti ennustettavia. Kaikenkaikkiaan, hyvin kompleksisia, mielenkiintoisia ja hankalasti ennustettavia ilmiöitä kyetään siis tuottamaan sellaisilla varsin yksinkertaisilla; mutta tarkalleen tietyllä tavalla säädetyillä, järjestelyillä, jotka järjestelyt myös kyetään kuvaamaan noiden tulosten tuottamisen kannalta riittävän täsmällisesti. Vaikka noita tuloksia onkin mahdotonta ennustaa tarkasti; yleisessä tapauksessa; siltä osin siis kuin ne ovat kaoottisia, niin ne ovat aina silti juuri niitä, mitä ne sitten ovatkin ja mm. koska hyvin samankaltaisia tuloksia saadaan tuotettua myös ohjelmallisen simuloinnin avulla; jossa ainakaan ei voi olla mitään indeterminismiä, niin ei ole syytä olettaa, että esim. tuollaisten tai muidenkaan ennustamattomien ilmiöiden muodostuminen edellyttäisi indeterminismiä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0052)

Anonyymi: "Kvanttimekaniikan epämääräisyysperiaate yhdessä sään perhosefektin kanssa estävät predestinaation."

Tuo on vain mielipide. Kvanttimekaniikan indeterministiset tulkinnat; kuten Kööpenhaminan tulkinta (K), ovat vain *havaintojen tulkintoja* ja todennäköisesti aivan virheellisiä tulkintoja; ohessa esitettävistä syistä. K on tietysti kylläkin selvästi suosituin tulkinta, mutta todellisuuden luonnehan ei fyysikoiden enemmistönkään mukaan toisaalta ole äänestyskysymys... Kun tuota asiaa on tutkittu, niin on havaittu, että K:n suosio perustuu siihen, että kun fyysikoille opetetaan kvanttimekaniikkaa, niin koska ei ole aikaa tarkastella asioita kuin vain yhden tulkinnan näkökulmasta, niin historiallisista syistä opetetaan tuo K, koska se oli ensimmäinen merkittävä tulkinta, eli kyseessä on ns. itse-itseään vahvistava sopuli-ilmiö; vahvistusharha.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16472246/kvanttimekaniikan-tulkinnoista
https://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias

Mitään empiiristä näyttöä ei ole siitä, että K olisi oikea tulkinta ja todellisuus voi siis olla täysin deterministinen. Kaikki merkittävät kvanttimekaniikan tulkinnat selittävät kaikki havainnot ristiriidattomasti. Kuitenkin, itseasiassa, on kyseenalaista voivatko indeterministiset tulkinnat olla tieteellisiä, koska ne olettavat implisiittisesti sellaisen indeterminismin mahdollistavan tekijän, jota ei olla kunnolla täsmennetty ja jota ei ehkä edes voida tutkia ja joka siis vaikuttaa pseudotieteelliseltä ad hoc -tekijältä.

Lisäksi, vaikka todellisuus olisikin ei-deterministinen, niin sekään ei mahdollistaisi minkäänlaista reaalista vapautta, koska kuitenkin vain todellisuus itse voi aiheuttaa sen, että miten se käyttäytyy, koska todellisuuden ulkopuolella ei määritelmällisesti voi olla mitään. Eli, tyhjästä ei synny mitään vaikutuksia, vaikka todellisuus olisikin indeterministinen; mikä tietenkin on argumentti reaalisen indeterminismin mahdollisuutta vastaan ja vaikka syntyisikin, niin sekään ei tietenkään mahdollistaisi esim. "tahdon vapautta", koska ei ole mitään keinoa hallita sellaisia ilmiöitä, jotka eivät ole ennustettavissa; siltä osin siis kuin ne eivät ole ennustettavissa. Absoluuttisesta tyhjästä syntyminen toisaalta on absoluuttista huuhaata ja myös sellaisen olettaminen epätieteellistä, koska ei ole mitään keinoa testata tuollaista oletusta, mm. koska ei ole mitään keinoa tuottaa absoluuttista tyhjyyttä, mm. koska sellaista ei ylipäätään voi olla olemassakaan, koska jokainen havainto kumoaa sen olemassaolon ja jos taas oletetaan retrokausaatio, niin siinä taas on omat ongelmansa...

"Kaoottiset systeemit vahvistavat minkä tahansa vaihtelun alkuarvoissaan ajan kuluessa hyvin suuriksi poikkeamiksi lopputilassaan."

Tuo toisaalta pitää paikkansa ja jo pelkästään tuo kaaos-efektikin asettaa vakavia rajoitteita järjestelmien käyttäytymisen *ennustamiselle*, mutta tuoltakaan osin ei ole kyse siitä, etteikö todellisuus silti käyttäytyisi aina täsmälleen niin kuin se käyttäytyy, vaan vain siitä, että sen käyttäytymistä ei voida *ennustaa/mitata* tarkasti. Kaoottisten järjestelmien käyttäytyminen on erittäin mielenkiintoista, josta tuossa eräs hyvä esimerkki. Erityisesti, tuon videon viimeinen osuus; vaihesiirtymä kaoottiseen turbulenssiin (13:30-), vaikuttaa samankaltaiselta kuin se, että miten kvanttifluktuaatioita usein kuvataan visuaalisesti.
https://www.youtube.com/watch?v=B4Kn3djJMCE

Tietenkin tuossa esimerkissä rajoitteena on se, että takaisinkytkennän piirissä olevan informaation määrä on hyvin rajallinen, verrattuna avoimempiin järjestelmiin, mutta *silti* tulokset ovat varsin mielenkiintoisia ja vaikeasti ennustettavia. Kaikenkaikkiaan, hyvin kompleksisia, mielenkiintoisia ja hankalasti ennustettavia ilmiöitä kyetään siis tuottamaan sellaisilla varsin yksinkertaisilla; mutta tarkalleen tietyllä tavalla säädetyillä, järjestelyillä, jotka järjestelyt myös kyetään kuvaamaan noiden tulosten tuottamisen kannalta riittävän täsmällisesti. Vaikka noita tuloksia onkin mahdotonta ennustaa tarkasti; yleisessä tapauksessa; siltä osin siis kuin ne ovat kaoottisia, niin ne ovat aina silti juuri niitä, mitä ne sitten ovatkin ja mm. koska hyvin samankaltaisia tuloksia saadaan tuotettua myös ohjelmallisen simuloinnin avulla; jossa ainakaan ei voi olla mitään indeterminismiä, niin ei ole syytä olettaa, että esim. tuollaisten tai muidenkaan ennustamattomien ilmiöiden muodostuminen edellyttäisi indeterminismiä.

Lue lisää

"Mitään empiiristä näyttöä ei ole siitä, että K olisi oikea tulkinta ja todellisuus voi siis olla täysin deterministinen. "

Kyllä löytyy empiiristä näyttöä.
Bellin testit rajaavat pois sellaiset kvanttifysiikan tulkinnat, joissa satunnaisuus olisi vain näennäistä ja taustalla olisi jokin deterministinen mekanismi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bell_test_experiments

Anonyymi kirjoitti:

"Mitään empiiristä näyttöä ei ole siitä, että K olisi oikea tulkinta ja todellisuus voi siis olla täysin deterministinen. "

Kyllä löytyy empiiristä näyttöä.
Bellin testit rajaavat pois sellaiset kvanttifysiikan tulkinnat, joissa satunnaisuus olisi vain näennäistä ja taustalla olisi jokin deterministinen mekanismi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bell_test_experiments

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0055)

Tietenkään Bell:in testien tulokset eivät rajaa pois determinismiä, vaan vain kasvattavat sen todennäköisyyttä, että *piilomuuttujia* sisältävät kvanttimekaniikan tulkinnat; erityisesti de Broglie-Bohm -teoria, aikasymmetriset teoriat ja tilastolliset tulkinnat eivät ole paikkansapitäviä. Toisaalta, monimaailmatulkinta (MWI) ja "monimielitulkinta" (MMI) ovat deterministisiä ja *eivät* sisällä piilomuuttujia.

Kolmannekseen, sekä Kööpenhaminan tulkinta (K), MWI, MMI, että jotkut muutkin, olettavat paikallisen realismin; eli sen, että informaatiota ei voi siirtyä ylivalonnopeudella, eli lokaali realismi; tai paikallinen reaalisuus, tai sen puute, eivät ole erottavia tekijöitä noiden tulkintojen paikkansapitävyyden osalta.

Bell:in testien tulokset voidaan siis tulkita yhtä hyvin tueksi MWI:lle ja MMI:lle, kuin K:llekin ja monille muillekin; siis koska ne vähentävät noiden aiemmin mainittujen piilomuuttujateorioiden paikkansapitävyyden todennäköisyyttä ja toisaalta nuo tulokset eivät siis ole näyttöä erityisesti millekään niistä.

Superdeterminismi on tietenkin mahdollista ja voi jopa olla, että sen falsifiointi on mahdotontakin ja toisaalta aito indeterminismi on itse asiassa ilmeisesti mahdotonta, koska sen tuottaminen edellyttäisi enemmän laskennallisia resursseja kuin millään reaalisella järjestelmällä ylipäätään voisi olla käytettävissään.

K on hyvin vanha ja hyvin pintapuolinen kvanttimekaniikan tulkinta, joka mm. olettaa; ilman empiiristä näyttöä, tarkasteltavien kvanttimekaanisten järjestelmien yksikäsitteisen historian, eikä kykene selittämään uskottavasti mm. sitä, että mihin reaalisiin fysikaalisiin mekanismeihin kvanttimekaanisten järjestelmien vuorovaikutuksen mitattavissa oleva laskennallinen kompleksisuus perustuu.

Kantani on sama kuin Einstein:in; siltä osin, että kvanttimekaanisissa ilmiöissä havaittava satunnaisuus on pohjimmiltaan vain näennäistä; johtuen tarkasteltavien ilmiöiden suunnattomasta kompleksisuudesta; suhteessa niiden analysointiin käytettävissä oleviin laskennallisiin resursseihin, vaikka en toisaalta uskokaan, että kvanttimekaanisten ilmiöiden kompleksisuus olisi selitettävissä uskottavasti lokaalien piilomuuttujateorioiden avulla...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0055)

Tietenkään Bell:in testien tulokset eivät rajaa pois determinismiä, vaan vain kasvattavat sen todennäköisyyttä, että *piilomuuttujia* sisältävät kvanttimekaniikan tulkinnat; erityisesti de Broglie-Bohm -teoria, aikasymmetriset teoriat ja tilastolliset tulkinnat eivät ole paikkansapitäviä. Toisaalta, monimaailmatulkinta (MWI) ja "monimielitulkinta" (MMI) ovat deterministisiä ja *eivät* sisällä piilomuuttujia.

Kolmannekseen, sekä Kööpenhaminan tulkinta (K), MWI, MMI, että jotkut muutkin, olettavat paikallisen realismin; eli sen, että informaatiota ei voi siirtyä ylivalonnopeudella, eli lokaali realismi; tai paikallinen reaalisuus, tai sen puute, eivät ole erottavia tekijöitä noiden tulkintojen paikkansapitävyyden osalta.

Bell:in testien tulokset voidaan siis tulkita yhtä hyvin tueksi MWI:lle ja MMI:lle, kuin K:llekin ja monille muillekin; siis koska ne vähentävät noiden aiemmin mainittujen piilomuuttujateorioiden paikkansapitävyyden todennäköisyyttä ja toisaalta nuo tulokset eivät siis ole näyttöä erityisesti millekään niistä.

Superdeterminismi on tietenkin mahdollista ja voi jopa olla, että sen falsifiointi on mahdotontakin ja toisaalta aito indeterminismi on itse asiassa ilmeisesti mahdotonta, koska sen tuottaminen edellyttäisi enemmän laskennallisia resursseja kuin millään reaalisella järjestelmällä ylipäätään voisi olla käytettävissään.

K on hyvin vanha ja hyvin pintapuolinen kvanttimekaniikan tulkinta, joka mm. olettaa; ilman empiiristä näyttöä, tarkasteltavien kvanttimekaanisten järjestelmien yksikäsitteisen historian, eikä kykene selittämään uskottavasti mm. sitä, että mihin reaalisiin fysikaalisiin mekanismeihin kvanttimekaanisten järjestelmien vuorovaikutuksen mitattavissa oleva laskennallinen kompleksisuus perustuu.

Kantani on sama kuin Einstein:in; siltä osin, että kvanttimekaanisissa ilmiöissä havaittava satunnaisuus on pohjimmiltaan vain näennäistä; johtuen tarkasteltavien ilmiöiden suunnattomasta kompleksisuudesta; suhteessa niiden analysointiin käytettävissä oleviin laskennallisiin resursseihin, vaikka en toisaalta uskokaan, että kvanttimekaanisten ilmiöiden kompleksisuus olisi selitettävissä uskottavasti lokaalien piilomuuttujateorioiden avulla...

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0056)

XPR-0055: "Tietenkään Bell:in testien tulokset eivät rajaa pois determinismiä, vaan vain kasvattavat sen todennäköisyyttä, että *piilomuuttujia* sisältävät kvanttimekaniikan tulkinnat; erityisesti de Broglie-Bohm -teoria, aikasymmetriset teoriat ja tilastolliset tulkinnat eivät ole paikkansapitäviä."

Tarkennuksena tuohon vielä se, että nuokaan tulkinnat eivät suoranaisesti kärsi Bell:in testien tuloksista, koska ne *eivät* oleta lokaalia realismia; toisin kuin mm. K, MWI ja MMI, jotka taas toisaalta eivät kärsi niistä, koska ne eivät oleta piilomuuttujia... On tietenkin toisaalta hienoa, että kvanttimekaniikan tulkintoihin liittyen kyetään organisoimaan mm. noita Bell:in testejä, mutta ne liittyvät mm. EPR-paradoksiin (1935) ja erityisesti lokaalin realismin suhteeseen piilomuuttujateorioihin.

Esim. edes Bohm:in teoria (1951) ei enää oleta lokaalia realismia ja MWI (1957) ei oleta piilomuuttujia ja monenlaista on siis tapahtunut tulkintojen kehittämisen alueella noiden aikojen jälkeen ja empiiriset keinot testata oletuksia laahaavat valitettavasti ehkä n. 35-70 vuotta esitettyjen tulkintojen perässä... Kaikilla nykyisilläkin kvanttimekaniikan tulkinnoilla on omat heikot kohtansa, eli tavallaan "oikean" kvanttimekaniikan tulkinnan valintatilanne on analoginen sellaisen insinööreille tutun ongelmatyypin kanssa, jossa muutos yhdessä kohdassa siirtää ongelman toisaalle, mutta ei silti poista sitä kokonaan.

K:n heikkouksia ovat sen oletus aaltofunktion ns. romahtamisesta; yhdistettynä kykenemättömyyteen selittää tarkkaa syytä ko. oletettuun tapahtumaan; kunkin yksittäisen alkeistapahtuman osalta, sekä selittää laskennallisesti hyödynnettävissä olevien kvanttimekaanisten ilmiöiden fysikaaliset yksityiskohdat, empiriaan perustumaton oletus järjestelmähistorioiden yksikäsitteisyydestä; eli käytännössä oletus todellisuuden hyvin vähäisestä suhteellisesta kuhunkin mittaustapahtumaan liittyvästä reaalisesta kompleksisuudesta, sekä tietenkin myös se, että indeterminismi lienee laskennallinen mahdottomuus...

MWI:n osalta toisaalta heikkouksia ovat lähinnä testattavuuden aikaansaantiin ja todennäköisyyksien johdonmukaiseen käsittelyyn liittyvät ongelmat ja voi olla, että MWI:tä joudutaan vielä jatkokehittämään, jotta sen avulla kyetään kuvaamaan todellisuus riittävän tarkasti.

MWI:n testattavuuden aikaansaanti on tietenkin vieläkin haasteellisempaa kuin noiden lokaalien piilomuuttujateorioiden oletusten testaaminen, mutta toisin kuin varsin yleisesti luullaan, niin se ei kuitenkaan ole välttämättä mahdotonta ja David Deutsch esitti jo n. 35 v. sitten sellaisen variantin ns. "Wigner:in ystävä" -termillä tunnetusta ajatuskokeesta, joka mahdollistaisi tuon testauksen ja muitakin testausmahdollisuuksia on esitetty, jotka periaatteessa tekevät MWI:stä falsifioituvan, jolloin MWI:n merkittävimmäksi heikkoudeksi jää lähinnä hankaluudet todennäköisyyksien käsittelyyn sen osana; jolta osin paras tähän mennessä esitetty tapa on ns. Deutsch-Wallace -teoria.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wigner's_friend
https://en.wikipedia.org/wiki/Many-worlds_interpretation#Decision_theory

Tärkeää tähän liittyen tässä asiayhteydessä on huomata se, että vaikka MWI ei olisikaan falsifioitavissa, niin se *ei* tarkoittaisi sitä, että determinismi ei olisi mahdollista, koska on ensinnäkin täysin mahdollista, että todellisuus on niin kompleksinen, että vaikka se olisikin deterministinen, niin se silti vaikuttaisi havaitsijoista indeterministiseltä ja toisaalta myöskään lokaalin realismin totuudellisuus ei siis vaikuta tähän, koska olemassa on sekä lokaalin realismin olettavia, että sitä olettamattomia deterministisiä kvanttimekaniikan tulkintoja.

"Kaoottiset systeemit vahvistavat minkä tahansa vaihtelun alkuarvoissaan ajan kuluessa hyvin suuriksi poikkeamiksi lopputilassaan."

Ihmisen aivot/ulkoinen käyttäytyminen ovat hyvä esimerkki tuosta.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0055)

Tietenkään Bell:in testien tulokset eivät rajaa pois determinismiä, vaan vain kasvattavat sen todennäköisyyttä, että *piilomuuttujia* sisältävät kvanttimekaniikan tulkinnat; erityisesti de Broglie-Bohm -teoria, aikasymmetriset teoriat ja tilastolliset tulkinnat eivät ole paikkansapitäviä. Toisaalta, monimaailmatulkinta (MWI) ja "monimielitulkinta" (MMI) ovat deterministisiä ja *eivät* sisällä piilomuuttujia.

Kolmannekseen, sekä Kööpenhaminan tulkinta (K), MWI, MMI, että jotkut muutkin, olettavat paikallisen realismin; eli sen, että informaatiota ei voi siirtyä ylivalonnopeudella, eli lokaali realismi; tai paikallinen reaalisuus, tai sen puute, eivät ole erottavia tekijöitä noiden tulkintojen paikkansapitävyyden osalta.

Bell:in testien tulokset voidaan siis tulkita yhtä hyvin tueksi MWI:lle ja MMI:lle, kuin K:llekin ja monille muillekin; siis koska ne vähentävät noiden aiemmin mainittujen piilomuuttujateorioiden paikkansapitävyyden todennäköisyyttä ja toisaalta nuo tulokset eivät siis ole näyttöä erityisesti millekään niistä.

Superdeterminismi on tietenkin mahdollista ja voi jopa olla, että sen falsifiointi on mahdotontakin ja toisaalta aito indeterminismi on itse asiassa ilmeisesti mahdotonta, koska sen tuottaminen edellyttäisi enemmän laskennallisia resursseja kuin millään reaalisella järjestelmällä ylipäätään voisi olla käytettävissään.

K on hyvin vanha ja hyvin pintapuolinen kvanttimekaniikan tulkinta, joka mm. olettaa; ilman empiiristä näyttöä, tarkasteltavien kvanttimekaanisten järjestelmien yksikäsitteisen historian, eikä kykene selittämään uskottavasti mm. sitä, että mihin reaalisiin fysikaalisiin mekanismeihin kvanttimekaanisten järjestelmien vuorovaikutuksen mitattavissa oleva laskennallinen kompleksisuus perustuu.

Kantani on sama kuin Einstein:in; siltä osin, että kvanttimekaanisissa ilmiöissä havaittava satunnaisuus on pohjimmiltaan vain näennäistä; johtuen tarkasteltavien ilmiöiden suunnattomasta kompleksisuudesta; suhteessa niiden analysointiin käytettävissä oleviin laskennallisiin resursseihin, vaikka en toisaalta uskokaan, että kvanttimekaanisten ilmiöiden kompleksisuus olisi selitettävissä uskottavasti lokaalien piilomuuttujateorioiden avulla...

Lue lisää

"Toisaalta, monimaailmatulkinta (MWI) ja "monimielitulkinta" (MMI) ovat deterministisiä ja *eivät* sisällä piilomuuttujia."

MWI ei ole deterministinen. Esim. kaksoisrakokokeessa elektronin paikka filmillä määräytyy puhtaan satunnaisesti. Mittaustuloksessa ei ole mitään determinististä edes mwi-tulkinnassa, jonka mukaan elektroni olisi rinnakkaisissa ulottuvuuksissa eri paikoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0056)

XPR-0055: "Tietenkään Bell:in testien tulokset eivät rajaa pois determinismiä, vaan vain kasvattavat sen todennäköisyyttä, että *piilomuuttujia* sisältävät kvanttimekaniikan tulkinnat; erityisesti de Broglie-Bohm -teoria, aikasymmetriset teoriat ja tilastolliset tulkinnat eivät ole paikkansapitäviä."

Tarkennuksena tuohon vielä se, että nuokaan tulkinnat eivät suoranaisesti kärsi Bell:in testien tuloksista, koska ne *eivät* oleta lokaalia realismia; toisin kuin mm. K, MWI ja MMI, jotka taas toisaalta eivät kärsi niistä, koska ne eivät oleta piilomuuttujia... On tietenkin toisaalta hienoa, että kvanttimekaniikan tulkintoihin liittyen kyetään organisoimaan mm. noita Bell:in testejä, mutta ne liittyvät mm. EPR-paradoksiin (1935) ja erityisesti lokaalin realismin suhteeseen piilomuuttujateorioihin.

Esim. edes Bohm:in teoria (1951) ei enää oleta lokaalia realismia ja MWI (1957) ei oleta piilomuuttujia ja monenlaista on siis tapahtunut tulkintojen kehittämisen alueella noiden aikojen jälkeen ja empiiriset keinot testata oletuksia laahaavat valitettavasti ehkä n. 35-70 vuotta esitettyjen tulkintojen perässä... Kaikilla nykyisilläkin kvanttimekaniikan tulkinnoilla on omat heikot kohtansa, eli tavallaan "oikean" kvanttimekaniikan tulkinnan valintatilanne on analoginen sellaisen insinööreille tutun ongelmatyypin kanssa, jossa muutos yhdessä kohdassa siirtää ongelman toisaalle, mutta ei silti poista sitä kokonaan.

K:n heikkouksia ovat sen oletus aaltofunktion ns. romahtamisesta; yhdistettynä kykenemättömyyteen selittää tarkkaa syytä ko. oletettuun tapahtumaan; kunkin yksittäisen alkeistapahtuman osalta, sekä selittää laskennallisesti hyödynnettävissä olevien kvanttimekaanisten ilmiöiden fysikaaliset yksityiskohdat, empiriaan perustumaton oletus järjestelmähistorioiden yksikäsitteisyydestä; eli käytännössä oletus todellisuuden hyvin vähäisestä suhteellisesta kuhunkin mittaustapahtumaan liittyvästä reaalisesta kompleksisuudesta, sekä tietenkin myös se, että indeterminismi lienee laskennallinen mahdottomuus...

MWI:n osalta toisaalta heikkouksia ovat lähinnä testattavuuden aikaansaantiin ja todennäköisyyksien johdonmukaiseen käsittelyyn liittyvät ongelmat ja voi olla, että MWI:tä joudutaan vielä jatkokehittämään, jotta sen avulla kyetään kuvaamaan todellisuus riittävän tarkasti.

MWI:n testattavuuden aikaansaanti on tietenkin vieläkin haasteellisempaa kuin noiden lokaalien piilomuuttujateorioiden oletusten testaaminen, mutta toisin kuin varsin yleisesti luullaan, niin se ei kuitenkaan ole välttämättä mahdotonta ja David Deutsch esitti jo n. 35 v. sitten sellaisen variantin ns. "Wigner:in ystävä" -termillä tunnetusta ajatuskokeesta, joka mahdollistaisi tuon testauksen ja muitakin testausmahdollisuuksia on esitetty, jotka periaatteessa tekevät MWI:stä falsifioituvan, jolloin MWI:n merkittävimmäksi heikkoudeksi jää lähinnä hankaluudet todennäköisyyksien käsittelyyn sen osana; jolta osin paras tähän mennessä esitetty tapa on ns. Deutsch-Wallace -teoria.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wigner's_friend
https://en.wikipedia.org/wiki/Many-worlds_interpretation#Decision_theory

Tärkeää tähän liittyen tässä asiayhteydessä on huomata se, että vaikka MWI ei olisikaan falsifioitavissa, niin se *ei* tarkoittaisi sitä, että determinismi ei olisi mahdollista, koska on ensinnäkin täysin mahdollista, että todellisuus on niin kompleksinen, että vaikka se olisikin deterministinen, niin se silti vaikuttaisi havaitsijoista indeterministiseltä ja toisaalta myöskään lokaalin realismin totuudellisuus ei siis vaikuta tähän, koska olemassa on sekä lokaalin realismin olettavia, että sitä olettamattomia deterministisiä kvanttimekaniikan tulkintoja.

Lue lisää

"Tärkeää tähän liittyen tässä asiayhteydessä on huomata se, että vaikka MWI ei olisikaan falsifioitavissa, niin se *ei* tarkoittaisi sitä, että determinismi ei olisi mahdollista, koska on ensinnäkin täysin mahdollista, että todellisuus on niin kompleksinen, että vaikka se olisikin deterministinen, niin se silti vaikuttaisi havaitsijoista indeterministiseltä "

MWI-tulkinnassa ainakaan ei ole mitään matemaattisia laskukaavoja, joilla mittaustuloksen voisi ennustaa jo etukäteen edes periaatteessa jos lähtötilanne tunnetaan tarkasti. Edelleenkin ainoa keino on laskea aaltofunktiosta pelkkiä todennäköisyyksiä, jolloin hiukkasen paikan todennäköisyysjakauman saa selville jos lähtötilanne tunnetaan täysin tarkasti. MWI-tulkinnalla ei ole kvanttifysiikan indeterministisyyttä vähentävää vaikutusta.
Kyseessä on melko tyhjänpäiväinen teoria. Ei ole mitään väliä pitääkö se paikkaansa vai ei, joten sitä ei edes kannata tutkia vaikka se olisikin falsifioitavissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Toisaalta, monimaailmatulkinta (MWI) ja "monimielitulkinta" (MMI) ovat deterministisiä ja *eivät* sisällä piilomuuttujia."

MWI ei ole deterministinen. Esim. kaksoisrakokokeessa elektronin paikka filmillä määräytyy puhtaan satunnaisesti. Mittaustuloksessa ei ole mitään determinististä edes mwi-tulkinnassa, jonka mukaan elektroni olisi rinnakkaisissa ulottuvuuksissa eri paikoissa.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0057)

MWI on deterministinen. Minulla ei ole aikaa korjailla tarkoituksellista tai ymmärtämättömyydestä johtuvaa misinformaatiota. Asia näkyy esim. tuolta alla viitatulta sivulta. Esim. elektronin paikan määräytymisen *tulkinta* satunnaiseksi on vain indeterministinen *tulkinta*.

Kvantti-ilmiöiden mittaustulokset toisaalta taatusti *vaikuttavat* tietyssä määrin satunnaisilta ja läpäisevät tuolta osin tiukat satunnaisuustestit, mutta tuo satunnaisuus on determinististen tulkintojen mukaan silti pohjimmiltaan vain näennäistä; kuten tuolla aiemmin jo toin esille ja oma kantani siis on, että se johtuu kompleksisuudesta, jonka taas MWI selittää mainiosti.

Deterministisyys on eri asia kuin ennustettavuus, eli vaikka determinististen tulkintojen mukaan nuo ilmiöt käyttäytyvätkin täysin deterministisesti, niin niiden käyttäytyminen ei silti ole ennustettavissa kuin vain tilastollisesti; perustuen suureen mittausjoukkoon, jolta osin tietysti on olemassa myös potentiaalisia virhelähteitä, jotka myös voivat tuottaa tuon satunnaisuuden vaikutelman, koska todellisuuden tila epäilemättä on kullakin yksittäisellä mittauskerralla erilainen...

"The many-worlds interpretation is an interpretation of quantum mechanics in which a universal wavefunction obeys the same deterministic, reversible laws at all times; in particular there is no (indeterministic and irreversible) wavefunction collapse associated with measurement."
https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics#Many_worlds

Anonyymi kirjoitti:

"Tärkeää tähän liittyen tässä asiayhteydessä on huomata se, että vaikka MWI ei olisikaan falsifioitavissa, niin se *ei* tarkoittaisi sitä, että determinismi ei olisi mahdollista, koska on ensinnäkin täysin mahdollista, että todellisuus on niin kompleksinen, että vaikka se olisikin deterministinen, niin se silti vaikuttaisi havaitsijoista indeterministiseltä "

MWI-tulkinnassa ainakaan ei ole mitään matemaattisia laskukaavoja, joilla mittaustuloksen voisi ennustaa jo etukäteen edes periaatteessa jos lähtötilanne tunnetaan tarkasti. Edelleenkin ainoa keino on laskea aaltofunktiosta pelkkiä todennäköisyyksiä, jolloin hiukkasen paikan todennäköisyysjakauman saa selville jos lähtötilanne tunnetaan täysin tarkasti. MWI-tulkinnalla ei ole kvanttifysiikan indeterministisyyttä vähentävää vaikutusta.
Kyseessä on melko tyhjänpäiväinen teoria. Ei ole mitään väliä pitääkö se paikkaansa vai ei, joten sitä ei edes kannata tutkia vaikka se olisikin falsifioitavissa.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0058)

Anonyymi: "Edelleenkin ainoa keino on laskea aaltofunktiosta pelkkiä todennäköisyyksiä, jolloin hiukkasen paikan todennäköisyysjakauman saa selville jos lähtötilanne tunnetaan täysin tarkasti."

Eivät kai nämä tulkinnat laskentatuloksia tarkenna ja ei kai se niiden tarkoituskaan ole ja esim. lähtötilanteen täysin tarkka tietäminenhän ei ole mahdollistakaan... MWI:n etu on siinä, että sen avulla kyetään ymmärtämään tuota käyttäytymistä mm. ilman noita aiemmin mainittuja K:n ad hoc -oletuksia ja mahdollisesti tuo ymmärrys auttaa myös uusien reaalisten kvanttifysikaalisten ilmiöiden tunnistamisessa, mm. sen seurauksena, että ei olla jumiuduttu järjenvastaiseen indeterminismiin.

"MWI-tulkinnalla ei ole kvanttifysiikan indeterministisyyttä vähentävää vaikutusta."

Kvanttifysikaaliset ilmiöt eivät tietenkään determinististen tulkintojen mukaan ylipäätään edes ole indeterministisiä... Näkökantani on siis se, että tuo näennäinen satunnaisuus on epistemologisista rajoitteista johtuvaa pseudosatunnaisuutta, sen sijaan, että se olisi ontologisesti aitoa satunnaisuutta.

Epistemologisista rajoitteista; jotka itse asiassa ovat väistämättömiä, toisaalta *ei* seuraa se, että indeterminismin kaltainen ontologisesti ilmeisesti mahdoton asia muuttuisi maagisesti reaaliseksi; kuten esim. ainakin jotkut K:n kannattajat ilmeisesti fantasioissaan kuvittelevat tai sekoittavat indeterminismin ennustamattomuuteen...

"Kyseessä on melko tyhjänpäiväinen teoria. Ei ole mitään väliä pitääkö se paikkaansa vai ei, joten sitä ei edes kannata tutkia vaikka se olisikin falsifioitavissa."

MWI ei ole ainakaan yhtään sen vähempää tyhjänpäiväinen kuin nuo muutkaan tulkinnat, koska sillä on omat etunsa ja yleensä sen kritiikki on kohdistunut tuohon falsifioitavuus-aspektiin. Esim. K:lla toisaalta on niin paljon heikkouksia, että se ei voi olla uskottava todellisuuden kuvaus. Esim. K:n olettama aaltofunktion romahdus on selvä ad hoc -kyhäelmä, eikä MWI oleta mitään aaltofunktion romahdusta.

Itsekään en toisaalta usko, että kvanttimekaniikan tulkinnoilla olisi paljoa käytännön merkitystä ainakaan vielä lähitulevaisuudessa, koska kuten tuolla aiemmin totesin, oletusten empiirinen testaus on valitettavasti ehkä n. 35-70 v. jäljessä teorioiden kehittämisestä.

Olen itseasiassa empiristi, enkä usko, että näihin asioihin saadaan lopullista selvyyttä ainakaan ilman empiiristä testausta, mutta toisaalta tieteen optimaalisen edistyksen kannalta tarvitaan empirian lisäksi myös teoriaa ja mielellään tietysti sellaista teoriaa, joka ei sisällä "ontologisen indeterminismin reaalisuuden" tai "tutkijan valinnanvapauden" kaltaisia järjenvastaisia tai jopa pseudotieteellisiä oletuksia, jotka voivat helposti ohjata empiiristä tutkimustakin hakoteille; etenkin jos/kun mm. selvästi "määräävän markkina-aseman" tällä alueella; lähinnä "sopuli-ilmiön" seurauksena, saavuttanut K on niistä riippuvainen...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0057)

MWI on deterministinen. Minulla ei ole aikaa korjailla tarkoituksellista tai ymmärtämättömyydestä johtuvaa misinformaatiota. Asia näkyy esim. tuolta alla viitatulta sivulta. Esim. elektronin paikan määräytymisen *tulkinta* satunnaiseksi on vain indeterministinen *tulkinta*.

Kvantti-ilmiöiden mittaustulokset toisaalta taatusti *vaikuttavat* tietyssä määrin satunnaisilta ja läpäisevät tuolta osin tiukat satunnaisuustestit, mutta tuo satunnaisuus on determinististen tulkintojen mukaan silti pohjimmiltaan vain näennäistä; kuten tuolla aiemmin jo toin esille ja oma kantani siis on, että se johtuu kompleksisuudesta, jonka taas MWI selittää mainiosti.

Deterministisyys on eri asia kuin ennustettavuus, eli vaikka determinististen tulkintojen mukaan nuo ilmiöt käyttäytyvätkin täysin deterministisesti, niin niiden käyttäytyminen ei silti ole ennustettavissa kuin vain tilastollisesti; perustuen suureen mittausjoukkoon, jolta osin tietysti on olemassa myös potentiaalisia virhelähteitä, jotka myös voivat tuottaa tuon satunnaisuuden vaikutelman, koska todellisuuden tila epäilemättä on kullakin yksittäisellä mittauskerralla erilainen...

"The many-worlds interpretation is an interpretation of quantum mechanics in which a universal wavefunction obeys the same deterministic, reversible laws at all times; in particular there is no (indeterministic and irreversible) wavefunction collapse associated with measurement."
https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics#Many_worlds

Lue lisää

"Deterministisyys on eri asia kuin ennustettavuus, eli vaikka determinististen tulkintojen mukaan nuo ilmiöt käyttäytyvätkin täysin deterministisesti, niin niiden käyttäytyminen ei silti ole ennustettavissa kuin vain tilastollisesti; perustuen suureen mittausjoukkoon, jolta osin tietysti on olemassa myös potentiaalisia virhelähteitä, jotka myös voivat tuottaa tuon satunnaisuuden vaikutelman, koska todellisuuden tila epäilemättä on kullakin yksittäisellä mittauskerralla erilainen..."

MWI-tulkinta on nimenomaan aidosti indeterninistinen, ja ei tuo kvanttimekaniikkaan mitään determinismiä.

Esim. de-Broglie-Bohmin tulkinta on deterministinen mutta ei ennustettavissa -kaksoisrakokokeen tuloksen voisi laskea kaavasta etukäteen jos universumin koko konfiguraatio tunnettaisiin.
MWI kuitenkaan ei ole tuontyyppinen tulkinta, vaan se on aidosti indeterministinen. Koetuloksen määräytymiseen ei ole mitään sääntöä paitsi puhdas sattuma.

Anonyymi kirjoitti:

"Deterministisyys on eri asia kuin ennustettavuus, eli vaikka determinististen tulkintojen mukaan nuo ilmiöt käyttäytyvätkin täysin deterministisesti, niin niiden käyttäytyminen ei silti ole ennustettavissa kuin vain tilastollisesti; perustuen suureen mittausjoukkoon, jolta osin tietysti on olemassa myös potentiaalisia virhelähteitä, jotka myös voivat tuottaa tuon satunnaisuuden vaikutelman, koska todellisuuden tila epäilemättä on kullakin yksittäisellä mittauskerralla erilainen..."

MWI-tulkinta on nimenomaan aidosti indeterninistinen, ja ei tuo kvanttimekaniikkaan mitään determinismiä.

Esim. de-Broglie-Bohmin tulkinta on deterministinen mutta ei ennustettavissa -kaksoisrakokokeen tuloksen voisi laskea kaavasta etukäteen jos universumin koko konfiguraatio tunnettaisiin.
MWI kuitenkaan ei ole tuontyyppinen tulkinta, vaan se on aidosti indeterministinen. Koetuloksen määräytymiseen ei ole mitään sääntöä paitsi puhdas sattuma.

Lue lisää

"MWI on deterministinen. Minulla ei ole aikaa korjailla tarkoituksellista tai ymmärtämättömyydestä johtuvaa misinformaatiota. Asia näkyy esim. tuolta alla viitatulta sivulta. "

Ei kannata olettaa todeksi kaikkea mitä Wikissä sanotaan.
Esim. Quorasta löytyy fyysikoiden keskusteluja aiheesta, eikä kukaan vaikuta olevan sitä mieltä että MWI olisi yksikäsitteisesti deterministinen.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0058)

Anonyymi: "Edelleenkin ainoa keino on laskea aaltofunktiosta pelkkiä todennäköisyyksiä, jolloin hiukkasen paikan todennäköisyysjakauman saa selville jos lähtötilanne tunnetaan täysin tarkasti."

Eivät kai nämä tulkinnat laskentatuloksia tarkenna ja ei kai se niiden tarkoituskaan ole ja esim. lähtötilanteen täysin tarkka tietäminenhän ei ole mahdollistakaan... MWI:n etu on siinä, että sen avulla kyetään ymmärtämään tuota käyttäytymistä mm. ilman noita aiemmin mainittuja K:n ad hoc -oletuksia ja mahdollisesti tuo ymmärrys auttaa myös uusien reaalisten kvanttifysikaalisten ilmiöiden tunnistamisessa, mm. sen seurauksena, että ei olla jumiuduttu järjenvastaiseen indeterminismiin.

"MWI-tulkinnalla ei ole kvanttifysiikan indeterministisyyttä vähentävää vaikutusta."

Kvanttifysikaaliset ilmiöt eivät tietenkään determinististen tulkintojen mukaan ylipäätään edes ole indeterministisiä... Näkökantani on siis se, että tuo näennäinen satunnaisuus on epistemologisista rajoitteista johtuvaa pseudosatunnaisuutta, sen sijaan, että se olisi ontologisesti aitoa satunnaisuutta.

Epistemologisista rajoitteista; jotka itse asiassa ovat väistämättömiä, toisaalta *ei* seuraa se, että indeterminismin kaltainen ontologisesti ilmeisesti mahdoton asia muuttuisi maagisesti reaaliseksi; kuten esim. ainakin jotkut K:n kannattajat ilmeisesti fantasioissaan kuvittelevat tai sekoittavat indeterminismin ennustamattomuuteen...

"Kyseessä on melko tyhjänpäiväinen teoria. Ei ole mitään väliä pitääkö se paikkaansa vai ei, joten sitä ei edes kannata tutkia vaikka se olisikin falsifioitavissa."

MWI ei ole ainakaan yhtään sen vähempää tyhjänpäiväinen kuin nuo muutkaan tulkinnat, koska sillä on omat etunsa ja yleensä sen kritiikki on kohdistunut tuohon falsifioitavuus-aspektiin. Esim. K:lla toisaalta on niin paljon heikkouksia, että se ei voi olla uskottava todellisuuden kuvaus. Esim. K:n olettama aaltofunktion romahdus on selvä ad hoc -kyhäelmä, eikä MWI oleta mitään aaltofunktion romahdusta.

Itsekään en toisaalta usko, että kvanttimekaniikan tulkinnoilla olisi paljoa käytännön merkitystä ainakaan vielä lähitulevaisuudessa, koska kuten tuolla aiemmin totesin, oletusten empiirinen testaus on valitettavasti ehkä n. 35-70 v. jäljessä teorioiden kehittämisestä.

Olen itseasiassa empiristi, enkä usko, että näihin asioihin saadaan lopullista selvyyttä ainakaan ilman empiiristä testausta, mutta toisaalta tieteen optimaalisen edistyksen kannalta tarvitaan empirian lisäksi myös teoriaa ja mielellään tietysti sellaista teoriaa, joka ei sisällä "ontologisen indeterminismin reaalisuuden" tai "tutkijan valinnanvapauden" kaltaisia järjenvastaisia tai jopa pseudotieteellisiä oletuksia, jotka voivat helposti ohjata empiiristä tutkimustakin hakoteille; etenkin jos/kun mm. selvästi "määräävän markkina-aseman" tällä alueella; lähinnä "sopuli-ilmiön" seurauksena, saavuttanut K on niistä riippuvainen...

Lue lisää

"Kvanttifysikaaliset ilmiöt eivät tietenkään determinististen tulkintojen mukaan ylipäätään edes ole indeterministisiä... Näkökantani on siis se, että tuo näennäinen satunnaisuus on epistemologisista rajoitteista johtuvaa pseudosatunnaisuutta, sen sijaan, että se olisi ontologisesti aitoa satunnaisuutta."

Jos kehitetään mikä tahansa deterministinen esim. Broglie-Bohmin pilottiaallon tyyppinen sääntö, tällöin alkutilanteesta määräytyy vain yksi mahdollinen lopputulos deterministisesti. Sen sijaan MWI-tyyppiset tulkinnat ovat aina aidosti indeterministisiä.

Jos sääntö antaa vaikka vain muutamia mahdollisia eri vaihtoehtoja ja syntyisi haarautuva multiversumi, tällöin mittaustulos määräytyy indeterministisesti vaihtoehtojen välillä. Tai jos kehitetään joku 2. tason pilottiaalto joka määrää valinnan deterministisesti, tällöin mahdollisia lopputulemia on taas ainoastaan yksi, ja kyseessä ei ole MWI-tyyppinen tulkinta.