5. Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
JT on oikeassa, ei ole sielunkuolemattomuusoppia!
Anonyymi
8771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 87
Vanhimmat
5. Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
Saarnaaja 9:5
Kyllä moni muistaa kuolleita, ei heitä ole unohdettu. Paikka on siellä henkimaailmassa.
Luonnollisessa kuolemassa ihmisen henki eroaa ruumiista: "Ruumis ilman henkeä on kuollut"(Jaak 2:26). "Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen. Sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin" (Ps 146:4)
Sisäisen ihmisen kuolema (Ensimmäinen ja toinen kuolema hengellisessä mielessä) Raamattu puhuu ihmisistä, jotka ovat jo eläessäänkin kuolleita:
- "hekumoitseva on jo eläessään kuollut" (1 Tim 5:6) - "anna kuolleitten haudata kuolleensa" (Matt 8:22; Jeesus kutsui eläviä ihmisiä kuolleiksi)
- "sinulla on se nimi, että elät, mutta olet kuollut" (Ilm 3:1)
- "he ovat kahdesti kuolleita" (Juuda 12; puhutaan elävistä ihmisistä)
- "joka ei rakasta, pysyy kuolemassa" (1 Joh 3:14) Raamattu siis osoittaa, että kuolema on tila, jossa me ihmiset olemme eläessämme.
Sisäinen kuolema ("ensimmäinen kuolema") tuli kaikille ihmisille Aadamin synnin kautta. kuolema Aadam oli ollut elävä sielu siihen asti kunnes teki syntiä: "Sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman" (1 Moos 2:17). Tässä Jumala kertoi, mitä ihmiselle sisäisesti tulee tapahtumaan sillä hetkellä, kun hän tekee syntiä. (Vrt."Se sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava";Hes 18:4,19-32.) Aadamin sisäinen ihminen, sielu, joutui eroon Jumalasta ja siinä mielessä kuoli. Tämän kuoleman seurauksena katkesi heti yhteys Jumalan kanssa; tilalle tuli syyllisyys, alastomuus, pelko ja piileksiminen (1 Moos 3:7-10). Sielu oli se osa ihmisessä, joka varsinaisesti lankesi syntiin; se kuoli "sinä päivänä" eli heti. Ruumis, joka oli synnintekemisen välikappale, tuomittiin myös kuolemaan eli palaamaan maahan, kun ajallinen elämä oli eletty (1 Moos 3:19). Synti alisti ihmisen orjakseen ja toi turmeluksen koko ihmissukuun (1 Moos. 8:21; Rm 5:12)
Hengellisessä mielessä Raamattu puhuu myös "toisesta kuolemasta", mikä on lopullinen, iankaikkinen ero Jumalasta. Tämä on iankaikkisen elämän vastakohta. Ne ihmiset, jotka eivät ole ottaneet vastaan iankaikkisen elämän toivoa, Jeesusta Kristusta, ennen luonnollista kuolemaansa, tuomitaan tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen kadotukseen, iankaikkiseen rangaistukseen (Matt 25:46; 2 Piet 3:7; Joh 3:36). "Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen"(Ilm 20:14,15); "Mutta pelkurien ja epäuskoisten...osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema" (Ilm 21:8).
Kristuksen tehtävänä oli:
1) voittaa kuoleman valta (2 Tim 1:10; 1 Kor 15:54-57; Heb 2:14-15) kärsimällä ruumiillinen kuolema syntien tähden (1Piet 3:18) ja vapauttaa näin ihmiset synnin ja kuoleman laista (Room 8:1-2).
2) siirtää sisäisesti kuolleet ihmiset sisäisesti elämään (ja antaa heille näin iankaikkinen elämä):
− "joka kuulee minun sanani...on siirtynyt kuolemasta elämään" (Joh 5:24; huom! siirtyy sillä hetkellä kun kuulee ja uskoo).
− "Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään..." (1 Joh 3:14; kuoleman ja elämän raja ei siis ole luonnollisessa, ruumiin kuolemassa).
− "Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne"
(Ef 2:1,5,6; sanottiin eläville ihmisille).
− Tuhlaajapoika-vertauksen opetus:"Poikani oli kuollut ja virkosi eloon" (Lk 15:24; kun tuli takaisin Isän luo, hänen yhteyteensä).
− "Heräjä sinä, joka nukut ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!"
(Ef 5:14; sanottiin eläville ihmisille).
Tuo lainaamasi Saarnaajan kirjan kohta jatkuu:
6 Heidän rakkautensa ja vihansa ja kiihkonsa on mennyt, eikä heillä enää koskaan ole osaa missään, mikä tapahtuu auringon alla.
Kirjaimellisesti tulkittuna tämä sulkisi pois ylösnousemuksen, ainakin maan päälle eli "auringon alle".
Saarnaajan kirja on kaunokirjallinen teos, ei tietolähde tai auktoriteetti.
Raamatussa ei puhuta mitään henkimaailmasta!
Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen".
Tulinen järvi ei ole todellinen paikka!
Kun Jeesus puhui, hän puhui aina vertauksilla!
Jumala ei ole mikään sadisti!
Kyllä se valitettavasti on. Ei saa selitellä asioita parhain päin, pitää hyväksyä myös ikävät totuudet.
Kun luet vuorisaarnan tulisen järven vertauksen kohdasta, huomaat, että kyse ei ole todellisesta paikasta.
Raamattu painottaa VT lähtien, että Jumala on rakkaus.
Jos Jumala heittäisi raamatunvastaiset ihmiset tuliseen järveen, ailloin Jumala ei todellakaan enää voi olla rakkaus!
Raamatussa ei puhuta mitään henkimaailmasta!
Ei puhuta nykyisin,mutta alkuperin oli henki ja sieluoppi.
Oliko Mooseksen..no netistä sen löytää.
"Jos Jumala heittäisi raamatunvastaiset ihmiset tuliseen järveen, ailloin Jumala ei todellakaan enää voi olla rakkaus!"
Entä jos Jumala tappaa kaikki muut paitsi jehovantodistajat. Voiko hän silloin olla rakkaus?
Emmä tiiä, en oikein usko.
Miksi sitten Jeesus sanoi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen, kun he säikähtivät, etten minä ole mikään aave. Jos Jeesus ei olisi tietänyt aaveiden olemassaolosta mitään, miksi hän sellaisia puhui?
Kyllä voi. Hän pitäisi huolen siitä että vanhurskaiden ei tarvitse kärsiä pahoista molopäistä,
Saarnaaja onkin ainoa luopio, jonka kirjoituksiin JT:tkin jatkuvasti vetoavat.
Mitä tahansa voidaan JT-piireissä käyttää, jos se sopii omaan oppiin.
Niimpä. Jehovat selitti asian niin, että ei jumala hyväksyisi raamattuun saarnaajan kirjaa jos se olisi ollut luopio, että pitä uskoo ettei elämä jatku kuoleman jälkeen.
Tiettyä ironiaa löytyy siitä, että Jehovan todistajat lähestulkoon palvovat Raamattua, vaikka sen ovat koonneet (heidän näkemyksensä mukaan) luopiojuutalaiset Jeesuksen aikana ja luopiokristityt alkukirkon aikana.
En mä pysty uskoon
Mikä mättää!
Kaikki.
Kun luet Raamatun läpi, silloin ei mättää mikään.
Jumala on oikeudenmukainen!
En mä pysty uskoon
Ei siinä mitään,kaki housuun vaikka,
Mutta muista lukea hyvää raamattua. U M käännös kelpaa vessapaperiksi.
Väärässä olet, satusetä
En voi olla väärässä, Raamatun sanaan pitää uskoa!
Raamattu on pelkkä kirja, ihmisten kirjoittama. Historiallisesti monilta osin paikkansa pitävä, mutta silti pelkkä kirja, jota ei orjallisesti ja kirjaimellisesti seurata ja noudattaa
Raamattu on juuri lahkolaisille tuollainen kirja, pelkkä kirja, joka toudaan teatraallusesti esille.
Jumala ei ole missään tekemisissä raamatunvastaisten kanssa.
Vain lahkoissa ja kirkoissa olevat ihmiset päättää, koska tämä huijaaminen ja rahastus päättyy!
JT Raamattu on Jumalan sanaa ja tulee aina olemaan!
Hannah Jurvansuu on kirjoittanut kirjan, se on netissä jossa lahkon aapiskirja Puhu perustellen käyttämällä Raamattua käsitellään Raamatun valossa.
Myös tuo sielu-käsitys lahkossa ja Raamatun ilmoitus sielusta
Kirjoita Googlen hakusanoiksi: Hannah Jurvansuu jehovan
-ja saat yhdellä klikkauksella lukea.
Olen lukenut Hannan kirjan.
Sehän on pelkkää juoruamista koko kirja.
Yhdelläkään sivulla ei puhuta siitä, että JT uskonto olisi raamatunvastainen.
Ei verensiirroille myös!
Kristinusko ei myöskään alunperin ollut kirjauskonto, vaan perustui suulliseen opetukseen. Uutta testamenttia kristityillä ei ollut satoihin vuosiin käytössään. Raamatun ylikorostaminen on tullut vasta myöhemmin uudella ajalla protestanttisuuden piirissä, kun Raamatulle on annettu asema, jota sen koonneet ihmiset eivät sille edes tarkoittaneet. Tosin näissäkään uuden ajan suuntauksissa ei nojauduta oikeasti yksin Raamattuun, vaan on muodostettu oma traditio, jonka läpi asioita tarkastellaan. Ei olla siis traditiosta vapaita, vaan ainoastaan on korvattu kirkon vanha traditio omalla nuoremmalla versiolla.
Vessapaperiksi kelpaa UM käännös.
Kyllä olet tyhmä. Voi taivahan talikynntilät sentään.
Ei todellakaan kumpikaan UM ja KR.
Juu palvele ja mielistele vaan annunaki jahveasi. En minäkään ole missään tekemisissä mielisairaan annunakin kanssa
JT Raamattu on Jumalan sanaa ja tulee aina olemaan!
- Voisi jopa sanoa, että JT Raamattu ja vallankin ne selitykset ovat paljon enemmän kuin Jumalan sanaa!
Jumalattomat nousevat tuonelasta tuomiolle, iankaikkiseen kauhistukseen (Dan 12:1-3)
Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen vanhurskaat, Jeesukseen uskovat eivät enää mene tuonelaan (Matt 16:18), vaan "paratiisiin" (Luuk 23:42-43; 2 Kor 12:2-4). Ristinkuolemansa yhteydessä Jeesus tyhjensi "Aabrahamin helman" ja vei autuaat sielut, jotka siellä odottivat Kristuksen lunastuskuoleman täyttymistä, myös saaliinaan "paratiisiin", kolmanteen taivaaseen, odottamaan elämän ylösnousemusta. Näin Kristus kukisti sen, jolla oli kuolema vallassaan. Jeesuksella oli täytetyn lunastuksen vakuutena kuoleman ja tuonelan avaimet, joita hän myös käytti (Lk. 23:43, 2 Kor. 12:2-4).
"...Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio..." (Heb 9:27); "...hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin...jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen" (Joh 5:28,29); "Herra...tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät" (2 Piet 2:9)
Jumalattomina kuolleiden sielut joutuvat kärsimään häpeää ja kauhistusta (Dan 12:2), tuskaa ja ahdistusta (Room 2:5-11), ahdistusta (2 Tess 1:6-9), iankaikkista vaivaa (Ilm 20:10), itkua ja hammasten kiristystä (Matt 8:12;13:42).
Kadotus on paikka, "jossa heitä vaivataan yöt ja päivät, aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat..."(Ilm 14:9-11 ja 20:10)
Hyvin kirjoitit. Kiitos.
Varhaiskristittyjen joukossa lienee ollut sellaisia, joiden mielestä pelkkä kuolema ei ollut riittävä rangaistus esimerkiksi marttyyreja surmanneille vainoojille. Toisille taas kuolema merkitsi häviämistä olemattomuuteen. Kumpiakin näkemyksiä on havaittavissa Uudessa testamentissa.
Toisaalta esimerkiksi Joonan kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala voi muuttaa mielensä ja peruuttaa tuomion, vaikka on sellaisen jo julistanut. Miksei Jumala voisi siis myös lopettaa kuoleman jälkeistä rangaistusta jossain vaiheessa, tai peruuttaa sen kokonaan?
Saarnaaja 9:10
Roomalaisille 6:7
Kun ensimmäinen ihminen Aadam teki syntiä, Jumala sanoi, että rangaistukseksi Aadam yksinkertaisesti häviäisi olemasta.
1. Mooseksen kirja 3:19.
Jumala olisi valehdellut, jos hän olisikin toimittanut Aadamin tuliseen helvettiin.
Käärme puhui totta, puusta syömiseen ei kuollut, vaan tuli tietämään hyvän ja pahan. 1. Moos. 3:22
Siihen ratkaisee, mitkä valinnat ihminen tekee elämällään!
JT seura antaa siihen suuten avun, se pitää vain omaksua!
Sehän riippuu JT:llekin mistä vartiotornista katsoo
Otetaan 1 esim:
Room 13 esivallat ennen v. 1929 painetuissa maailmallisia, v. v. 1929 - 1962 painetuissa taivaallisia, ja v. 1962 jälkeisissä taas maailmallisia
1 Moos 3:19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.
-Tuossa ei puhuta sielusta. Maallinen ruumis on erikseen.
Otsa hiessä pitäisi leipä kuluttaa vyötäröltä.
Hannah Jurvansuu on kirjoittanut Aatamistakin selkeästi sen Puhu perustellen...
raamattuvertailussa, kannattaa katsoa, netissä, moni todistaja on sitä kehunut.
(otsa hiessä on erään todistajattaren käsitys)
JT ei kehu muuta kuin Raamattua.
JT kehuu elintä joka on Amerikassa.
Kaikki+JT+ovat+samalla+Raamatullisella+linjalla.
Kaikki+muut+ovat+saatanan+ohjauksessa,+myös+ateistit,+vaikka+eivät+sitä+tiedostaisikaan!
Maailman+meno+todistaa+100+%+että+saatana+todella+toimii!!!!!
Ihmisestä tuli "elävä sielu", kun Jumala puhalsi ruumiiseen jumalallisen elämän hengen.
Samankaltaista elämää syntyi aina, kun Jumala puhalsi henkensä ihmisiin (Vrt Hes 37:7-10; Ap 2). Ihminen oli "elävä sielu" niin kauan, kun hän pysyi Jumalan yhteydessä.
1 Moos 2:17 sanoo: "...sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun ("elävän sielun") kuolemalla kuoleman." Niin tämä elävä sielu kuoli ja tarvittiin taas "eläväksi tekevää henkeä" saattamaan ihminen Jumalan yhteyteen (Vrt 1 Kor 15:45).
Tämä sielun elämän tai kuoleman tila tarkoittaa sisäisen ihmisen hengellistä tilaa suhteessa Jumalaan.
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja puhalsi häneen jumalallisen elämän hengen. Näin ei kerrota eläimistä
Matt 10:28 ilmoittaa yhtä selkeästi, että ihmisellä on ruumis, joka voidaan tappaa, ja sielu, jota kukaan ihminen ei voi tappaa. Ruumis ja sielu ovat kaksi eri asiaa; ihmisen kuollessa sielu ei kuole. Jakeen loppuosa puhuu "Helvettiin hukuttamisesta". Raamattu ilmoittaa sen olevan hengellisessä mielessä "toinen kuolema", eli iankaikkinen ero Jumalasta.
"Sydämenne on elävä iankaikkisesti" (niiden sydämet, jotka etsivät Herraa; Ps 22:27). Saarnaajan 3:11 sanoo ihmislapsista: "...myös iankaikkisuuden hän (Jumala) on pannut heidän sydämeensä"
Job sanoo: "Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan. Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet..." (Job 19:25-27) Job tiesi, että hänen varsinainen "minänsä" oli kuolematon
Austraaliassa raivosi valtavat metsäpalot vajaa vuosi sitten. Jos olette nähneet filmejä niistä, tiedätte, että tuli tuhoaa hetkessä. Ihmisen ei tarvitse kauan kitua.
Koska kuitenkin monet väittävät, ettei Jumala heitä ketään tulijärveen, he samalla sanovat, ettei Jumala välittänyt niistä, jotka paloivat kuoliaiksi Austraaliassa.
Joten on ilmeistä, että Jumala sallii ihmisten joutuvan tulijärveen, mutta Hän antaa heidän myös palaa kokonaan jolloin heistä ei jää mitään jäljelle. Ei Hän antanut kenenkään kauan kärsiä, jos jäivät liekkeihin.
Sammumaton tuli takaa täydellisen hävityksen!
Nuo sammumattomat tulipalot sammuivat kun kaikki palava aines oli palanut tuhkaksi. Samoin jumalattomat tulevat tuhkaksi tuomiopäivänä! Lue Mal.4.
Tulelle altis ruumis jää hautaan multana.
Sielu siellä tulijärvessä kärvistelee Raamatun ilmoituksessa
Höpö juttuja!
Ihmistekoisia lahkolaisten tarinoita, että saavat enemmän kirkollisverojen maksavia.
Lieköhän tuomiopäivänä jotain tämän tyylistä kuin tässä videossa näkyy?
www.youtube.com/watch?v=c5xO_MblKKE
Sinun tuomiopv päättyy matojen seuraan, he viimeistelee olemattomuutesi loppuu!
Mitä tahansa te pyydätte sen te saatte! Yritätte kovin kumota tätä kohtaa.
Toiseksi raamattu sanoo Saulin nostaneen kuolleen Samuelin hengen.
Ja Johannes kastajaa kutsutiin suurimmaksi NAISISTA (monikko) syntyneistä
Te ette tahtoisi sielun kiertävän tai korkeamman energian. Siihen teillä on syynne. Kuitenkin juuri teitä itseänne koskee jälleensyntyminen sekä helluntailaisia.
Hare Krishna liikkeen kirjojen tiedoista olen niin päätellyt.
Oppinne, joka perustuu yhteen ainoaan raamatun jakeeseen Saarnaajan kirjassa on tulkittu valheellisesti. Ihmisillä on elävä sielu, joka tulee kuolemaan, mutta eläimillä on henkinen sielu, joka osallistuu jälleensyntymään ja kiertoon.
Vain ihmisen sielu kuolee VT:n mukaan. UT julistaa ilosanomana sitä, että jokainen Jeesukseen uskova elää ikuisesti. Tapahtuuko se jälleensyntymisen kautta vain muulla tavoin on eri asia. Lukekaan nyt Herran tähden noita Hare Krishna liikkeen kirjoja niin tiedätte ettekä vain luule.
Raamattu ylipäänsä on hengen (eläinten) miekka ihmiskuntaa vastaan. Raamattua voi käyttää vain ihmisten vahingoksi. Ja elukoiden eduksi.
Joh 11:26: Joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut
(ruumis kuolee, sielu elää)
Joh 8:51: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa
Joh 6:48-54: Minä olen elämän leipä...joka sitä syö, ei kuolisi...herätän hänet viimeisenä päivänä
Että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi. Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät
Ruumiin kuolema on Kristuksessa olevalle voitto (Fil 1:21; Ilm 14:13).
RAAMATTU SANOO?
Raamattu ei sano sielun olevan kuolematon. Se puhuu usein pikemminkin sielun kuolemisesta. Profeetta Hesekiel, jolla Jumala kirjoitutti osan Raamatusta, sanoi, että sielua voidaan rangaista kuolemalla. Eräässä kohdassa Raamattu käyttää kuolleesta ruumiista ilmausta kuollut sielu.
3. Mooseksen kirja 21:11
Raamattu ei selvästikään opeta, että sielu on kuolematon.
Raamatussa sielu on kuolematon.
esim.
Joh 11:26: Joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut
(ruumis kuolee, sielu elää)
Joh 8:51: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa
"Sydämenne on elävä iankaikkisesti" (niiden sydämet, jotka etsivät Herraa; Ps 22:27). Saarnaajan 3:11 sanoo ihmislapsista: "...myös iankaikkisuuden hän (Jumala) on pannut heidän sydämeensä"
Sisäinen kuolema ("ensimmäinen kuolema") tuli kaikille ihmisille Aadamin synnin kautta. kuolema Aadam oli ollut elävä sielu siihen asti kunnes teki syntiä: "Sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman" (1 Moos 2:17). Tässä Jumala kertoi, mitä ihmiselle sisäisesti tulee tapahtumaan sillä hetkellä, kun hän tekee syntiä. (Vrt."Se sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava";Hes 18:4,19-32.) Aadamin sisäinen ihminen, sielu, joutui eroon Jumalasta ja siinä mielessä kuoli. Tämän kuoleman seurauksena katkesi heti yhteys Jumalan kanssa; tilalle tuli syyllisyys, alastomuus, pelko ja piileksiminen (1 Moos 3:7-10). Sielu oli se osa ihmisessä, joka varsinaisesti lankesi syntiin; se kuoli "sinä päivänä" eli heti. Ruumis, joka oli synnintekemisen välikappale, tuomittiin myös kuolemaan eli palaamaan maahan, kun ajallinen elämä oli eletty (1 Moos 3:19). Synti alisti ihmisen orjakseen ja toi turmeluksen koko ihmissukuun (1 Moos. 8:21; Rm 5:12)
Elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään, eikä heitä enää palkita, sillä heitä ei enää muisteta.
Saar. 9:5
Jeesus: Joka uskoo minuun, elää vaikka olisi kuollut (ruumis kuolee
mutta sielu elää. Joh. 11:26)
Jehovan todistajat meikkaavat, pukevat koruja ja hienoja vaatteita, se kun on pakanoiden juttuja nääs 👍☀️
Raamatussa ei käsitellä tätä asiaa yksityiskohtaisesti, Raamattu ei tuomitse ulkonäöstä huolehtimista, kuten meikkaamista tai korujen käyttöä.
Se kuitenkin kannustaa keskittymään ennemmin hiljaiseen ja lempeään henkeen, kuin ulkonäköön 1. Pietarin kirje 3:3 - 4
Sanoo että on pakanoiden juttuja joten 👍
Jeesus ei koskaan käyttänyt ...
JT? Jumitus ja toisto, kenties?
Ketjun aloitus on jae saarnaajan kirjasta Raamatusta.
Saarnaajassa 3:11 Iankaikkisuuden on Jumala pannut ihmisten sydämiin.
Ja 12:14 tulee tuomio, niin hyvät kuin pahatkin teot.
Jeesus sitten toi Jumalan armon. Toki itsekin Jumala, Joh. 1:1
(mitä ketjun alussa esitetty jae tahtoo sanoa, sitä todistaja ei lahkonsa sääntöjen mukaan saisi tietääkään. Ei saisi sanoakaan. Rohkeutta, kirjastosta löytyy kristillisiä selitysteoksia)
Jeesus ei ole isä jumala!!!
Ei niin, lahkot sekoilee
Ihmistekoista, että kuoleman jälkeen olisi jotain eloa.
Jumala herättää vain jt uudestaan eloon
Kun ihminen kuolee, se on lopullista, aivot ja ruumis mätänee. Mitään ei jää. Kuollut ihminen elää vain omaisten muistoissa.
Paratiisi Raamatussa on paikka johon ruumiin kuoleman jälkeen menevät ne sielut, jotka ovat pelastettuja.
Jeesus (Jumala, Joh. 1:1) sanoi ryövärille, että tänään sinä olet kanssani paratiisissa.
Näin siis Jeesus ristillä.
Miksi vartiotornisi on muuttanut paratiisin jellonain hymyiltäväksi paikaksi ?
Jotta olisi oma uskontonsa ?
Mitä höpäjät? Tottakai on sielunkuolemattomuusoppi.
Se on yksi niistä opeista, joihin jt ei saa missään tapauksessa uskoa.
Ei tietenkään Raamatunvastaisuuteen!
Tuskinpa kenenkään uskon kohde on raamatunvastaisuus. Mutta sitä puheenollen, Jehovan todistajien kuuluu oppiaan noudattaakseen tehdä toisinaan juurikin päinvastoin.
Raamatussa on vain yhdenlainen usko ja se on vain jt oikein.
Ihmisopit ovat saatanasta
Raamattu tarjoaa monenlaisia uskomuksia. Raamattua järjissään lukeva huomaa, miten ne muuttuvat kirjoittajan mukaan ja ajan kuluessa. Tämän takia minkään uskonnon uskomukset eivät edes voi olla kokonaan Raamatun mukaisia. Käytännössä kaikki uskonnot (yksityiset tosi-uskot mukaan lukien) hykäämään jotain Raamatusta "Raamatun mukaista" uskoa ylläpitääkseen. Tämän päälle useimmilla on vielä koko joukko ihan ikiomia totuuksia, joista Raamattu ei mainitse sanallakaan. Siinä Jehovan todistajat ei ole mitenkään vähäisin.
Tarkoitat siis että paratiisi on paikka minne pelastuvat sielut ruumiin kuoleman jälkeen menevät ?
No, täytynee sitten minunkin uskoa.
Väärin. Jumala herättää kuolleet jt uudelleen eloon ja suoraan paratiisiin!
Eikö vainaja ole kuollut? Eli kuolleiden henget vapisevat Job 26:5 mukaan
"Vainajien henget vapisevat syvyyden vesien alla, syvyyden joukkojen alla..."
Ryövärikin oli Jeesuksen kanssa paratiisissa vielä samana päivänä.
Kaikki jotka haudoissa ovat, kuulevat Jeesuksen äänen ja tulevat esiin. Hyvät elämän ylösnousemukseen, pahat tuomion ylösnousemukseen. Joh. 5:28, 29.
UM on väärentänyt haudan muistohaudaksi, sitten tästä vedetään lahkokirjoissa Raamattuun perustumattomia vääriä johopäätöksiä
Sepität ihmisteoria!!
Hauta tai muistohauta on voi olla samakin asia, mutta outojen ilmaisujen käyttö lisää selittelyn mahdollisuuksia. Tässä sanavalinnalla pohjustetaan oppia siitä, että kuolleet ovat Jumalan muistissa.
Hautaan laitetaan ruumis.
Jos hautaan laitettaisiin muisto, se voisi olla muistohauta.
Mutta kun ruumis laitetaan hautaan niin muisto jää mieliin.
Ihmisille on määrätty että kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee
tuomio (Hebr. 9:27)
Tulee hetki jolloin jotka ovat haudoissa kuulevat hänen äänensä ja tulevat
esiin.... pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen (Joh. 5:28, 29)
Jumalattomien sielut joutuvat kärsimään häpeää ja kauhistusta (Dan. 12:2)
Tuskaa ja ahdistusta (Room. 2:5-11)
Iankaikkista vaivaa (Ilm. 20:10)
Itkua ja hammasten kiristystä (Matt. 8:12, 13:42)
Juuri näin tapahtuu
Sen todistaa Raamattu, ei ole sielunkuolemattomuutta!
Kaikki kuollaan, mutta vain harvat herätetään uudelleen maan päälle