Voisitko haluta tutustua mieheen ja mahdollisesti aloittaa seurustelun, jos mies sanoo heti alussa, että hänen kanssaan naimisiin et tule pääsemään ja lapsia hän ei tule hankkimaan. Suhteen syvin taso on siis maksimissaan kahden aikuisen välinen avoliitto. Yhdessä asumistakin voidaan ajatella vasta useamman vuoden jälkeen.
Sinkkunainen 30 +
Anonyymi
32<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Sinäkö et halua kumpaakaan?
En.
Mikä ihme se o?
Ikäsi?
40 , mutta ikä oli aloituksessa vain sen vuoksi, että aikuisten naisten mielipiteet lähinnä kiinnosti.
Tytöillä on usein oma haavemaailmansa.
Tuttua huttua. Tuota on kokeiltukin. Lapsiasia vallan mainio noin. Naimisiin ei kukaan hinkua. Korkeintaan kuukausi ennen viittäkymppiä niin molemmat sais leskeneläkkeen. Juu, ei paha. Omat asunnotkin olis pitkän aikaa näppärä, yhteenmuutto ahdistaa eikä tarviis pelätä että sen takia jätetään jos omaan kämppään haluaa jäädä..
Ootkohan sä edes todellinen? Tuo olis liian hyvää ollakseen totta!
En. Herää epäily, että onko ap joku sovinisti joka ei halua myöntää naiselle oikeuksia ja että haluaako ap kenties pompotella useampia naisia samaan aikaan kun ei tarvitse ottaa vastuuta lapsista tai yhteiselosta.
Ei halua. Minun silmään vaikutti rehdiltä?
Mitä oikeuksia? Tällaisia ihmisiä on meissä naisissa kuin miehissäkin, jotka näkevät elämänsä näin?
Se vaan tietysti ettei pidä sattua vääränlaisen kansss yhteen jos toinen on perheihminen.
oikeassa olet niin jos kumpikin tykkää toisistaan ja rakastuvat niin kyllä silloin ollaan jomman kumman luona yhdessä kunnes se muutto yhteen niin esim jos kumpikin vuokralla niin kyllä jossakin vaiheessa miettii kannattaisiko etsiä yhdessä yhteinen koti eli toisen vuokra rahat voi käyttää yhteis käyttöön tai elämiseen
No miksi sinun pitää sitten sanella tuolla tavalla jo etukäteen suhteelle ehdot? Ikäänkuin jo etukäteen tuomitsee että kyseisen naisen kanssa ei hommat toimi kuin vasta jonkun tietyn ajanjakson jälkeen. Kyllä kai naisella on oikeus sanella suhteen sääntöjä samalla tavalla kuin sinullakin? Mutta jos naisen ja miehen arvomaailmat poikkeavat kovasti toisistaan niin eihän siitä yhteiselosta silloin mitään tule.
Miten naisten oikeudet tähän liittyy?
Aloitushan oli ihan mielenkiinnosta, että minkälaiset mahdollisuudet tässä on löytää vastaava kokeneempi nainen. Hommat toimii just hyvin sellaisen naisen kanssa.
Jos sinä tai joku muu kaltaisesi haaveilee avioliitosta, lapsista yms, niin silloinkin homma on hyvin simppeli. Sellaisen kanssa en ala millekään.
No mitäs jos nainen vaikka tulee raskaaksi kun olette harrastaneet seksiä? Mikään ehkäisykeino ei ole aina satavarma. Nainen siis viehättää sinua seksuaalisesti mutta lastesi äidiksi et häntä halua? No kuka nainen haluaa olla ihan pelkkä pano jollekin miehelle kun kunnon miehiäkin on olemassa?
Olen aivan hyvä mies. Päätin vain jo nuorena, että jään sukuni viimeiseksi.
Sinun täytyy vielä vähän kasvaa että ymmärrät seurustelusuhteen ja panon eron.
Ps. On olemassa lähes 100 prosenttisen varmoja ehkäisykeinoja ja olen jo aikapäiviä sitten hommannut sellaisen. Asia on testattu toimivaksi edellisessä n. kymmenvuotisessa suhteessa.
Samoin. Vastaan aloittajan kysymykseen "Ehdottomasti en suostuisi.".
"Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi." (1 Moos. 2:24)
Vain avioliitto kelpaa meikäläiselle.
Mieshän ne ehdot saneli.
Ei ole todellinen kuten eivät ole Ian Flemingin kirjatkaan, janes pontit, eilen oli kyllä pakko katsoa tuo OctoPussy, missä oli tuo nainen, pakottaa itsensä valvomaan ja katsomaan loppuun.
Jännä tatuointi tuolla naisella; mustekala.
Ap olis just hyvä tyyppi.
Parasta olisi just tuokin että tekee asian selväksi jo heti alkuunsa niin toinen tietää minkälainen suhde olisi kyseessä.
👍👍
EHDOTTOMASTI näin haluaisin!
Olen sinkku syystä, ja jotta siitä luopuisin ehdot olisivat tuota luokkaa.
En halua missään tapauksessa lapsia enkä avioliittoa. en mitään mikä vähänkään haiskahtaa sitoutumiselle.
Tuo suhteen syvin tasokin jäisi mitä suuremmalla todennäköisyydellä toeteutumatta. En halua asua kenenkään kanssa. Oma koti, oma rauha, oma vapaus on minulle kultaa kalliimpaa. Voisin ehkä ajatella seurustelua niin että molemmilla oma elämä.
Ja jos seurusteluun alkaisin, se tarkoittaisi sitä että säännöt kuitenkin sovittaisiin joiden puitteissa liikuttaisiin. Kun säännöt olisi sovittu, mitään kyttäilyä ja kontrollia en sietäisi.
Vakituinen kumppani näissä raameissa voisi olla ihan kivakin. En tiedä, en kuitenkaan usko että ihan helposti tuohonkaan lähtisin.
-Sinkkunainen-
Miä enemmän sääntöjä, sen huonompi ennuste.
Ikäsi? Äitisi ja Isäsi Nimesi?
Hyvä virussuodatusjärjestelmä: kymmenittäin WC-paperirullia naamalle, vaikka 200kpl vaikka vessapapru-rullia, suodattaa viirut pois.
Ideaalitilanne olisi jos mies ei haluaisi lapsia. Avioliittoasia kiinnostaisi pitkässä suhteessa lähinnä taloudellisista syistä, mutta senkin muodollisuuden hoitaisin maistraatissa ilman mitään häähärdellejä. Yhteenmuutto ei mielestäni ole tarpeellinen puheenaihe ainakaan ensimmäiseen vuoteen, pariin. Siinähän sitä vasta tapaillaan ja tutustutaan toiseen.
Itsellä on juuri tällainen mies nyt. Lapsia ei kumpikaan toivo, avioliitosta on keskusteltu että sitä voidaan harkita jos yhdessäasuminen joskus tulevaisuudessa on ajankohtaista ja toimii sulavasti. Vastahan tässä on vuosi tapailtu joten ei tarvetta hötkyillä minkään ison päätöksen suhteen.
Ehdottomasti! Naimisiin en enää todellakaan halua, enkä edes saman katon alle. Mulla on oma kämppä nyt enkä siitä luovu. Yksi lapsi tehtynä ja siihen se jää. Sellainen aikuinen mies olisi ihanne, jonka kanssa voi viettää aikaa yhdessä ilman painetta ajaa suhdetta johonkin muottiin, ja kummallakin olisi oma koti. Isäpuoltakaan ei tarvita, kun lapsen isä hoitaa tonttinsa mallikkaasti.
Vaan mistä tuollaisia löytyy.
Suomi24 sinkut palstalta :)
- aloittaja-
Kuulostaa hyvältä, mutta monet naiset haluavat lapsia, perinteisen perheen sekä avioliiton. Itse halusin perheen ja lapsia (avoliitossa), ja sen onnistui, mutta lopputuloksena oli kuitenkin ero. Lapset tehtiin kuitenkin yhteisestä sopimuksesta ja kummallakin oli halu perustaa perhe.
Monet miehetkin yhä haluavat lapsia, avioliiton ja sen perinteisen perheen.
Kuitenkin yhä enenevissä määrin sekä naiset että miehet kaipaavat modernia suhdetta, johon ei kuulu jälkikasvu eikä kirkonkellot.
Hyvin useat pariskunnat viihtyvät omissa asunnoissaan eivätkä haaveile yhteisestä kämpästä. Nopeasti yhteen muuttavat lähinnä ne vähempivaraiset jotka haluavat säästää asumiskuluissa.
No en minäkään eron jälkeen ole hinkunut ketään miestä nurkkiini, päinvastoin. Sinkkuna on puolensa, enkä suosuisi enää tiiviimpään suhteeseen, paitsi ehkä todella natsaavan tyypin kanssa. En ylipäänsä ymmärrä niitä, jotka haluavat minkä tahansa suhteen vain sen vuoksi, ettei tarvitsisi olla yksin. Panosuhde on toinen juttu.