Ei vain se, että on niin yksin ja kauan, vaan että elämässä on ollut lisäksi poikkeuksellisen paljon vaikeuksia, joiden kanssa on jäänyt ihan liian yksin.
Haluaisi ystävän, jolle voisin jakaa kaiken sen pahan ilman pelkoa siitä, että toinen hylkäisi, vaan päinvastoin; että se vain lujittaisi ystävyyttä ja toinen voisi olla samalla tavoin jakaa avoimesti omasta elämästään.
Kaikkea ei tarvitse vuotaa kerralla tai jatkuvastikaan, eikä kaikkiin asioihin tarvitse palata uudelleen; tärkeää jo se jakaminen, että toinen tietää mitä elämässä on ollut.
Kannatan pyrkimystä yhteisestä ajasta nauttimiseen positiivisessa hengessä, mutta vaikeistakin asioista voi puhua silloin, kun kokee tärkeäksi puhua. Itseä ei mitenkään häiritse negatiivisista asioista puhuminen toisenkaan puolelta, kunhan ne eivät ole pääosassa, paitsi tiettyihin aikoihin toki voivat ollakin.
Onhan niitä psykologeja ja terapeutteja, mutta ystävän tuki ja koko ystävän olemassaolo on ihan toinen asia.
Erityisen vaikea elämä kaikessa yksinäisyydessä
3
52
Vastaukset
- Anonyymi
On todella paljon vaadittu ystävältä että hän jaksaisi terapeuttina olon. Varsinkin jos kys. henkilöllä on itsellä henkisiä taakkoja. Kyllä näitten purkaminen kuuluu ammattihenkilön tehtäviin.
Ihminen jolla ennestään vaikeaa, ahdistuu entisestään toisen ahdistuksesta. Niin se ikävä kyllä on.
Ystävä on todella arvokas ja hieno asia. Voisiko kuitenkin ajatella että sen ystävän kanssa katsottaisiin eteenpäin, ei vellottaisi vanhoja vaan jätetttäisiin se terapiaan jos niitä nyt ylipäätään on tarpeen velloa. Ystävän kanssa elettäisiin normaalia arkea iloineen ja suruineen, pidettäisiin hauskaakin ja nautittaisiin kaikesta siitä hyvästä mitä elämässä on vaikka sitä ei napaansa tuijottaessa huomaa eikä näe.
Joten jos sinulla on vaikeaa, hae apu ammattihenkilöltä joka pystyy näkemään ongelmasi sivusta ja omaa ammatillisen etäisyyden niihin. Ystävän kuormittaminen kaikenlaisella raskaalla ja ikävällä on väärin. Normaaleja arjen murheita totta kai voi purkaa ja miettiä yhdessä ja sitä vartenhan ystävät onkin että kaiken voi jakaa. Ei kuitenkaan pidä alkaa pitämään ystävää terapeuttina ja edellyttää häntä kuulemaan raskaita asioita joita hän ei pysty käsittelemään. Harva ystävä sitä jaksaa. Tai päinvastoin, oma psyykesi tuskin kestää sitä kuormaa jota haavoittunut ihminen päällesi kaataisi.- Anonyymi
En tarkoittanut asiaa käsittämälläsi tavalla, vaan kuten kirjoitin:
”Kaikkea ei tarvitse vuotaa kerralla tai jatkuvastikaan, eikä kaikkiin asioihin tarvitse palata uudelleen; tärkeää jo se jakaminen, että toinen tietää mitä elämässä on ollut. ”
ja
”Kannatan pyrkimystä YHTEISESTÄ AJASTA NAUTTIMISEEN POSITIIVISESSA HENGESSÄ, mutta vaikeistakin asioista VOI puhua silloin, KUN kokee tärkeäksi puhua. Itseä ei mitenkään häiritse negatiivisista asioista puhuminen toisenkaan puolelta, KUNHAN ne EIVÄT OLE PÄÄOSASSA, paitsi tiettyihin aikoihin toki voivat ollakin.”
En ole puhunut terapeuttina, vaan ihan ystävänä olosta.
Terapeutti tai psykologi ei korvaa tietenkään sitä, että saa ystävän kanssa jakaa asioita.
On monilla muillakin sydänystäviä, jotka tietävät hyvinkin paljon näiden elämästä.
Mistään kuormittamisesta en ole kirjoittanut, vaan ihan päinvastoin tarkoitin, kuten tekstistä helposti ilmenee.
Jotkut ovat kirjoittaneet elämänkertojakin, joissa monet kärsimykset osana myöskin mukana. Niitäkin ihmiset lukee, heidän ystävänsäkin. Ja yleisöillekin jotkut ihmiset kertoo elämästään kärsimyksineen. Ei se ole sen kummempaa.
On toki ihmisiä, jotka kestävät huonommin negatiivisia asioita ja osa korostaa hauskanpitoa. Itse en lukeudu sellaisiin, vaan syvällisenä ihmisenä kaipaankin sitä, että ilojen ja neutraalien arjen asioiden lisäksi voi jakaa ajatuksia myös vakavemmista asioista ja tuen mielelläni toista tarpeen tullen. Mielestäni se on tärkeä osa ihmisyyttä. Olen ottanut muutenkin selvää hyvinkin ikävistä asioista maailmasta, jotta tiedostaisin mitä on olemassa ja miten asiat todellisuudessa toimii mielikuvien ja tiedostamattomuuden sijaan. Vaikka olen keskimääräistä herkempi, olen kestänyt ne rankat yksityiskohtaiset tiedot asioista hyvin, eikä minulla ole myöskään ongelmaa kuulla toisen ihmisen menneisyyden ikävistä puolista ja tukeakin tarvittaessa. Kaikki menneisyydestä kertominen ei vaadi tukemista. Mielelläni tiedän ystäväni historiasta. Luottamus ja asioiden jakaminen lähentää ja sen myötä saa tuntea toisen paremmin, syvällisemmin. Olisi ihana vähintäänkin yksi sellainen sydänystävä, joka tietää itsestä keskimääräistä enemmän ja jolle voi kertoa lähes kaikki. Kaikkien ei tarvitse sellaisia olla, eikä se onnistuisikaan.. Eihän sitä kokisi niin tarpeelliseksi ja jaksaisikaan kaikille kaikkea jakaa, vaan sopivissa tilanteissa jotakin ja ottaen huomioon toinen, millainen hän on ja mitä/mikä määrä on sopivaa jakaa.
- Anonyymi
Olisikin jokin ystävä kenen kanssa voisi tavata säännöllisesti esim 1 kerta/vko, olisi
jotain jota voisi odottaa, nyt ei ole mitään odotettavaa edes tulevaisuudelta kun jatkuvaa yksin olemista ja kaupan kassa ainut ihmiskontakti päivässä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Häiriköinti
Sinä joka rälläsit viime yönä aamuun klo. 00 :04 koulun pihassa ja pitkin kyliä. Rekkari ylhäällä. Terv. Kerrostalon as442998Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna232884- 462703
- 562568
Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.582468Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)482460On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle532231Pohdinttavaksi
No siis, saiko yrityksen toimitusjohtaja potkut vaiko älysi ihan itse jättää nimellisen tittelin ettei maine enää enempä782138- 692038
- 452032