Motivaatio EI riitä!

multakin puuttuu kokonaan se motivaaatio... :P
oon mäki harrastanu itse puolusta puol vuotta sitte ja laihdun siin ainaki jotain 4-3 kiloo.. :P mut oon nyt lopettanu sen.. oon 53/155..ja aika lihava...

Oma vika jos et pysty. Valittaminen ei auta yhtään. Oletko ihminen vai paskahousu?

Vähän sama ongelma.. tai niin mä luulin! Mä aattelin et "ääh, jospa sit huomenissa" ja plääp plääp. Sit tänään sen vaan tajusin. PAKKO LAIHTUU! PAKKO! Karkit karsin ekana pois... niitä kun syön liikaa :S TSEmPPII SULLE! Jos vaan tahdot, ja päätät että tahdot niin varmasti onnistut. Tsemppii :)

Jos koittaisit vaikka laittaa paperille hyviä ja huonoja puolia painossasi. Ota huomioon myös terveydelliset syyt. Sitähän sanotaan että ylipaino on jo vakavampi ongelma kuin tupakointi. Itse tupakoin ja olen lopettanut jo monta vuotta. Ei tunnu onnistuvan. Kuitenkin nyt kun kirjoitin asioita ylös ja luin lopettamisen terveydellisistä hyvistä puolista on tupakka alkanut aiheuttaa hylkimisreakstioita. En pysty montaa tupakkaa polttamaan päivässä vaikka ennen meni askillinen. Laihdutamisessa motivoi myös kaveri. Laihduttakaa yhdessä. Kannattaa lukea myös psykologian motivaatioteoriat, niin ymmärrät miten motivaatio syntyy.

hauskoja laihduttamisia :)
Todellinen motivaatio löytyy ihan itsestä.

...jos itsekin tajuaa tilan olevan jo terveydellekin vaarallinen. Eikä kukaan varmasti katso kahta kertaa. Jos katsoo, niin ei luultavasti ihaillen, vaan muusta syystä. Luulisi tuosta motivaatiota irtoavan, taitaa enemmän olla kyse mukavuudenhalusta ja laiskuudesta. Toki niin se on useimmilla, joiden pitäisi painoa pudottaa.

Pidä pitkä palaveri itsesi kanssa, aseta tavoitteita ja muuta pysyvästi elämäntapoja. Älä erehdy haluamaan tuloksia nopeasti, siinä useimmat tekevät virheen, pettyvät itseensä ja... lihovat entisestään kun lohduttautuvat.

Pää pystyyn... ja TEE PÄÄTÖS!

itse olen laihduttanut 30 kiloa ja nyt kun olen normaalipainoinen niin en voi silti sanoa että olisin onnellinen.ennen ihmiset pitivät lihavana ja muuten se ei mua haitannut mutta kun edes töihin ei pääse ylipainoisena niin päätin että nyt lähtee läskit.lähtihän ne alle puolessa vuodessa vaikka loppuaikoina en jaksanut enään pahemmin kuntoilla tai syödä pelkkää pupunruokaa ja muuta terveyshömppää.no nyt kun mietin mitäjäi käteen tästä kaikesta niin hyvää on se että mua ei pidetä minään luonnonoikkuna mutta muuta hyvää siitä ei olekaan seurannut.nykyään olen masentunut kun ei voi syödä niin kuin ennen ja jos herkuttelee vaikka viikonloppuisin niin mielessä on koko ajan näkyyköhän se hampurilainen mun pepussa tai mahassa.ikävä on kaikkia elokuva iltoja ym. kun kotona vaan syötiin ja juotiin mieheni ja kavereiden kanssa kaikkea hyvää ja katsottiin iso kasa elokuvia tai muuten pidettiin hauskaa.nykyään tämä ei onnistu kuin todella harvoin.
ps. olin aina se ainut ylipainoinen vaikka en syönyt sen enempää kuin kaveritkaan ja liikuin yhtä vähän kuin nekin.

Olen ollut koko (N.40 v) elämäni ylipainoinen.
Nyt olen matkalla nornaalipainoiseksi.
Lähtenyt nyt jo 40 kiloo.
Elämäni muuttunut paljon aurinkoisemmaksi.
Itsestä välittäminen on minulle kova juttu.
Olen vihainen itselleni entisistä tavoistani.
Miksi tuhlasin puolet elämästäni.
Häpeän entistä minääni.
Tietysti oli hyviäkin hetkiä, sitä en kiellä.
Nyt ne hyvät hetket on vain lisääntyneet.

ITSESTÄ VÄLITTÄMINEN ON KAIKEN A JA O.
Itsestään huolehtimalla, pystyt myös paremmin huolehtimaan muista.

Ei sinua kukaan voi käskeä laihduttamaan.
Se tehdään omasta tahdosta.
Ei laihduttamalla vaan muuttamalla elintapoja kevyempään suuntaan ruokailurintamalla.
Ja alkamalla liikkua enemmän.

Jos joskus olet saanut 25 kiloa pois niin onnistuu se nytkin.
TSEMPPIÄ JA ITSESTÄ VÄLITTÄMISTÄ.

Älä tee sitä muiden vaan itsesi takia.

Kirjoittelinkin tossa jo aikaisemminkin samoista asioista. Itsellänikin oli aikoinaan ongelmia tuon motiivin kanssa. Lähdin mukaan TasaPaino-ohjelmaan (www.tasapaino.com). Siellä henkilökohtainen ohjaajani kyllä piti huolen motivaatiosta.