Mitä mieltä porukka on seuraavasta asiasta? Onko teidän mielestä sopivaa flirtailla muiden henkilöiden kanssa jos on kihloissa ja vakituisessa parisuhteessa ja esim. baarissa humalatilassa? Oletuksena että juttu jää vain flirttailun tasolle.
-Utelias
-Utelias
Vastaukset 44
Vanhimmat
Lisättääköön jos taustalla pettämistämistä entuudestaan.
-AP
Vaimoni on aina tykännyt flirttaila vieraille miehille ja minäkin olen flirttaillut naisille, eihän siinä mitään ole jos pysyy flirttinä. Monilla se voi piristää tylsää päivää. Pieni vieno hymy, pieni vilkaisu, ele tai jotain vastaavaa.
Joillakin se on aina ollut sellainen tapa ni ei vaarallista ole 👍🏻 pieniä mukavia asioita 🌹
En tiedä huomasitko lisäviestiä missä kirjoitin meillä olleen pettämistä yhteisessä historiassamme. En näkisi flirttiä kauhean rakentavana parisuhteelle kun on jo muutenkin epäluottamusta....
Ei ole ollenkaan vaarallista, vain huonoa käyttäytymistä, erityisesti silloin jos puoliso on mukana. En usko, että monet sinkutkaan ovat niin tyhmiä, että haluaisivat varatun kanssa flirtailla, tosin tuollaisia tollojakin on.
En tirdä oletko mies vai nainen mutta kyllä se tuntuisi pahalta, jos mies osoittaisi kiinnostusta muita naisia kohtaan. Itse en flirttaile, koska en halua tehdä miehelleni sitä mitä en halua minulle tehtävän. Omantunnon kysymys siis..
Flirtissä ei ole mitään pahaa kunhan pysyy oikeessa mitta suhteessa. Jos nainen alkaa paljasta pintaa näyttää tai antaa oikeen hyvän katseluaukon tissivakoon ni sit on jo raja ylitetty. Pieni säären heiluttelu ei tapa ketään.
Mikä ihmeen tissivako ja säären heilutteluko flirttaamista. Ei mun mielestä. Mutta jstkuva silmiin tuijottelu ja siihen yhteen henkilöön keskittyminen on.
Mielestäni ei saa.Ei se ole oikein soveliasta.Flirtailulla kuitenkin haetaan toisen sukupuolen huomioita ja vähän tunnustellaan markkinoita " kelpaisinko tuolle " .
Ja jos parisuhteessa elävä kokee, että on tarvetta kaiken aikaa flirtailla, voisi olla hyvä miettiä, että onko oikeasti onnellinen suhteessa.Monesti rakkaus kun voi hiippua ja kiinnostus nykyiseen parisuhteeseen.
Sulla on aika outo näkemys flirtistä.
Flirttailu on osoitus huonosta itsetunnosta. Itsetehostuksen tarve ja huomionkipeys ovat itse asiassa sairaus.
Tautiluokituksen F60.4 Huomionhakuinen persoonallisuus, Psykoinfantiilinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia pinnallinen ja epävakaa tunne-elämä, suurieleinen ja teennäinen esiintyminen, liioitteleva tunteiden ilmaiseminen, alttius vaikutteille, itsekeskeisyys, omien halujen tyydyttäminen ja toisten ihmisten laiminlyönti, herkkä loukkaantuvuus sekä jatkuva huomion, arvonannon ja jännityksen etsintä.
Asiaa voi lähestyä niinkin, että esitetään kysymys "miksi ylipäätään pitää flirttailla" - ja vastaus löytyy siitä, minkä yllä kirjoitin.
Eikö kaikki flirttaile?
Ei, en ole koskaan flirttaillut, ei ole ollut tarvetta.
Ei todellakaan. Itse flirttailen vain tositarkoutuksella. En ymmärrä miten voi flirtata siten, että siinä taustalka ei ole muita haluja. Ehkä ne kevytflirttaajat vain huijaa itseään. Eivätkä he muka kiihotu niissä tilanteissa?
Voihan sitä flirtata huvin vuoksi.
Mutta kun alkaa niin hemmetisti panettaa, ja sitten saa kärvistellä oman käden kanssa.
No ei todellakaan ole sopivaa. Kysytkö tosissasi tätä asiaa?
Se, että ihminen on parisuhteessa ei tee hänestä sokeaa.
Edelleenkin ympärillä parveilee mielenkiintoisia ja silmää miellyttäviä ihmisiä. Paitsi jos kuljet silmälaput silmillä ja kumppani valvoo haukankatsein ettet eksy "kielletyille" poluille ja vilkaise vahingossakaan ketään toista. Toisin sanoen tukahduta sinua täysin.
Suomalaiset eivät osaa flirttailla eivätkä tajua oikean flirtin sääntöjä. Heti ollaan luulemassa että flirtti on sänkyynkutsu, jota se ei todellakaan ole! Tai ei ainakaan jos sen tarkoitusperät pysyy pelkkänä flirttinä, ja jos ei pysy, se ei sitten enää ole flirttiä vaan raja on ylitetty.
Tämä johtuu suomalaisten surkean huonosta itsetunnosta. Pelätään koko ajan että ei kelvata, ei olla tarpeeksi hyviä, se toinen lähtee kumminkin heti kun löytää paremman. Enhän minä tällainen voikaan kelvata. En voi koskaan täysin luottaa että tuo toinen on minun kanssani koska tosissaan haluaa .houkuttele, päin vastoin.
En miellä kapakassa räkä poskella tapahtuvaa suunsoittoa flirtiksi. Se on vain sitä suunsoittoa, vihjailua ja alkoholin voimalla nostatettua rohkeutta lähestyä.
Epämiellyttävää eikä ainakaan minua millään tasolla houkuttele, päin vastoin.
Oma mies flirttailee ja sallin sen hänelle ilomielin. Mutta me emme asukaan Suomessa eikä mies ole suomalainen. Täällä flirtti on myönteinen asia ja iloinen asia, ei mikään haudanvakava "toi aikoo pettää mua!"-skenaario.
Saan huomiota myös muilta miehiltä enkä todellakaan oleta yhtään mitään. Se on vain ikäänkuin kohteliaisuutta, Mieheni ei sitä pahakseen ota, tietenkään. Meillä on hyvä avioliitto 13 vuotta yhdessä kuljettu. Flirtti ei tätä kaada, ja tiedän että rakkaus on kasvanut ja vakiintunut samoin luottamus, toisen kunnioitus ja luja tahto elää yhdessä.
Noin teillä, monella toisin. Itse en flirttaile parisuhteessa, ei ole tarvetta sellaiseen. En myöskään halua nolata puolisoani. Ihmisten kanssa voi keskustella ja pitää hauskaa ilman flirttiäkin. Flirtti on aina jonkinlainen kokeilu omasta viehätysvoimasta. Miksi sitä pitäisi testata.
Suomalaiset ja varsinkin naiset on aika ahdasmielisiä, kun me lomailtiin vaimon kanssa ulkomailla kuten italia, portugali ja canarian saaret siellä miehet flirttaa ja myös naiset.
Hahaa taidatte olla aika pienessä piirissä siellä lomalla ja myös sellaisissa piireissä joissa tätä tapahtuu. Ei ne ihmiset siellä ulkomailla paljoa poikkea suomalaisista kun on parisuhteesta kysymys. Taitavat olla paljon mustasukkaisempia ja tulistuvat helpommin jos puoliso alkaa vieressä flirttaileen. Eläkää siellä ulkomailla muutama vuosi ja puhukaa sitten.
Ilmeisesti Ap:en kohdalla kyseessä oli juuri baariflirttailu. Luuletko siellä vastakkaisten sukupuolien lähestyvän toisiaan ihan vain flirtailun ilosta ilman mitään takas-ajatuksia? Sen verran olen nähnyt särkyneitä liittoja kun kaksi kännistä lähtee lähtee "flittailemaan".
👍👍👍
Minä suon ja hyväksyn naisen flirttailun vieraiden miesten kanssa kunhan pysyy aisoissa, pikku huppelissa voi raja hämärtää välillä. Mutta eikähän tuo nainen tiedä itsekin mikä sopivaa mikä ei.
On totta, että koulussa pitäisi alkaa opettamaan käytöstapoja uudelleen. Lapset voisivat sitten kertoa vanhemmilleen mikä on sopivaa ja mikä ei.
Kiitoksia kaikille kommenteista. Tarkennan vielä että olen siis mies ja asiaan liittyy vielä sellainenkin puoli, että kihlattuni on sanonut ettei luota itsekään itseensä kun on humalassa ja baarissa. Miten minäkään siis voisin luottaa häneen ja siihen etteivät asiat mene siitä pidemmälle?
On myös tunnustanut flirttailevansa omien ystäviensä poikaystävien kanssa ja menee jopa miestä olkapäälle taputtamaan jotta saa tämän huomion heräämään.
-Ap
Olisiko jäänyt lapsuudessa jostain ilman, loputonta huomion hakemista. Piilevä itsetunto ongelma.
Näin asia mitä todennäköisemmin on. Hassua on että tiedostaa itsekin tämän ongelmaksi ja 3 terapeuttiakin on kyseenalaistanut häneen tarpeensa tehdä tuollaista. Siitä huomatta hän kysyi minulta eilen krapulassa olleena (tyttöjen ilta) että haittaako minua hänen flirttailunsa muiden kanssa jos se ei johda mihinkään. Kyllähän tässä pikkuhiljaa rupeaa tulemaan turhautunut olo kun mikään hänen ajatusmailmassaan ei osoita muutoksen merkkejä ja itse pystyy vain lyömään päätä seinään kun ei muutakaan voi
-Ap kyseessä
Flirttailu sinänsä - varattuna, ilman taka-ajatuksia, ihan jees... mutta ei humalassa baarissa flirtttailu. Etenkään kovassa humalassa. Olisiko alkoholiongelmaa?
Varattuna flirttailun tuomitsen itse. Vaikka se flirttailu olisi kumppanille ok, niin flirttailun kohde saattaa tuntea itsensä petetyksi kun toinen leikki vain tunteilla. Ja jos flirttailu ei ole kumppanille ok niin vielä huonompi homma.
Oletko muuten onnellinen suhteessa? Kohteleeko hyvin? En tarkoita huippuhetkiä joilloin olet vuorostaan positiivisenhuomion kohde. Jos flirtin taustalla on luonne vika niin suhteenne ei ole muutenkaan terve ja pääsi on pyörällään. Siihen ei auta suomi24 vaan ero. Kertomuksesi viittaa että olet pelinappula. Silloin sinulta jää näkemättä isot ongelmat jos keskityt tähän yhteen herkkään kohtaasi.
Onko hän edes ihminen jonka kanssa elämä kannattaa elää?? Onko hän oikeesti sellainen minä pidät häntä? Muistutan että on meitä naisia ketkä ei hakuilla huomiota muilta. Huomioidaan omaa miestä kun sillä tuntuu pahalta. Opitaan virheistämme. Se on normaalia.
Entä onkos sitoutunut sinuun aidosti? Näennäinen sitoutuminen on vain kihlattusi etu. Oletteko olleet kauan kihloissa? Edistyykö suhde? Kehittyykö? Kysy paljon kysymyksiä itseltä. Älä häneltä!!
Olen flirttailun suhteen samoilla linjoilla kuin moottoriajoneuvolla ajamisen: ei humalassa.
(Sitä en oo koskaan)
Elän parisuhteessa ja syvimpiä sisimpiä myöten koen että haluan olla puolisoni kanssa. Kukaan muu ei oikeesti kiinnosta.
Olen flirtin suhteen koomikko. Flirttini on voi humoristisesta. Muutenkin liitän flirttiin leikittelyn, hassuttelun johon ei liity minkäänlaista seksuaalista sävyä vaan suht naiivia arkitykkäämistä. Seksuaalisia eleitä en harjoita, ne ei kuulu flirttiin.
Minä olen flirttaillut sinkkunakin eikä ole ollut tarkoitusta iskeä tai saada vastakkaista sukupuolta jotenkin kiinostumaan. Itse asiassa sopiva flirtti voi tuoda jopa etua johonkin kun osaa vähän käyttää kieltä muuhunkin kuin naisen nuolemiseen tai syömiseen ja flirtti on jatkunut parisuhteessa samalla tavoin eikä ole puoliso mitenkään harmistunut.
Mielestäni kenenkään ei tarvii muuttaa tapojaan toisen takia, jos ahdistaa voi lähteä tai miettiä että pitäiskös itse vähän avartaa näkökulmaa.
Jos haluaa pitkän ja onnellisen parisuhteen on hyvä jos molemmat osaavat tulla vastaan kohtuudella. Onko flirtti tärkeämpi kuin oma puoliso?
Ei tietenkään tarvitse, jos ei ole kiinnostunut jatkamaan suhdetta
Mun mielestä pieni flirtti on ihan ok jos se on vilpitöntä. Jos tietysti on taipumusta kännissä työntää kieltä toisen kurkkuun niin se on juttu erikseen
Ensin tulee himo ja sitten flirtti. Tottakai se kieli menee vaikka selvänä ihan minne vaan jos sitten tilaisuus tulee.
Etkö osaa pitää kieltä kurissa. Minä työnnän mielelläni kieleni naisen suuhun kunhan se nainen on mun puoliso, kieli uppoo kyllä muuallekin, ei siinä mitään.
Vai tottakai se kieli menee jos tilaisuus tulee? Et vissiin voi oikein luottaa itseesi.
Ei ole. Elä, rakasta ja ole sen ihmisen kanssa joka on sinun arvoisesi.
Ei tietenkään ole, eikä varsinkaan sinun puolisosi historialla.
Minun mielestäni ei ole. Olen itse hyvin uskollinen, tarkka rajoista, ja mustasukkaisuuteen taipuvaisena odotan samaa myös kumppaniltani. Siten valitsenkin kumppanikseni sellaisen, jolla on myös tiukat rajat.