Mitä tehdä jos toinen tykkää maaseudusta ja toinen kaupungista? Toinen haluaa kaupungin viihdytyksiin, toinen metsään?
Hankala tilanne
Anonyymi
57<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Sulla on silloin väärä kumppani.
Tuo oli lannistavaa...
Totuus on joskus hyvä kuulla päin naamaa, ja vielä parempi jos tulee täysin oudolta.
Kompromissi, haja-asutusalueelle kaupungin liepeille.
Aika hyvä..
Veit sanat jaloistani☝️
Jalat suustani! ☝️
Sandaalit suustasi☝️
Suustasi tennarit! ☝️
Korkkarit korvistasi..
Auts.
Menkää jonnekin privachattiin täältä
Mene sä pois meijän privachatista.
Ketju pilalla 👎
Tikkarit suusta...
Taas joku ahistuu joutavasta...😁
Näkkileivät nenästä.☝️☝️☝️
Paikat hampaista! 🤜
Hampaat luuvitosella suusta.
T. Ap
Koko kasetti sorkkaraudalla!
Tyst ny, työtään ne tekee. City Digital Group maksaa palkan siitä ett sivustolla on elämää. Katsos ei mainostajat muuten suosisi tätä Suomi24:ää, mainokset ne tuovat rahaa taloon.
Jos rivikansalainen ei käytä sivustoa, niin toimittajat naputtelevat tekstiä! Työstä se käy, jos päivästä toiseen pitäisi jotain järkevää keskustelua ylläpitää.
Mikäs pakko meidän on täällä roikkua, taatusti löytyy muutakin tekemistä näin kauniina päivänä.
tollikka
Vaihtoehtoja on.
Ensin täytyy selvittää, mitkä ovat ne erityiset asiat, jotka yhtä viehättävät kaupungissa ja toista maaseudulla. Asuinympäristön valinta sitten sen mukaan.
Yksi vaihtoehto on pikkukaupunki. Kaupunkityylistä elämää (niukemmin kuin isommissa kaupungeissa mutta kuitenkin) vaikka maaseutu on 10 minuutin päässä.
Toinen vaihtoehto on maaseutualue ison kaupungin lähistöllä. Käytännössä maaseutu mutta kaupunki on lyhyen ajomatkan päässä.
Eikö teillä ikinä muista asioista ole neuvoteltavaa? Parisuhteeseen kuuluu se, että molempien toiveet otetaan huomioon ja pyritään toteuttamaan.
Toisen täytyy olla uros ja hankkia asunto oikeen korkeesta kerrostalosta huipulta ja toisen täytyy muuttaa kilomeyrien päähän landelle ja sieltä korkeelta voi sitten heilutella landelle päin.
*naurahdus*
Ensin asuttiin kaupungissa. Sitten kaupungin liepeillä asuntoalueella lopulta muutettiin maalle. Eikä takasin kaupunkiin muuteta . Ihan vanhana vasta voisi harkita.
Ap tässä nyt ajatteli lähinnä harrasteita, mutta saa toki kommentoida asumistakin...
No mitä maaseudulla voi harrastaa mitä ei kaupungissakin? Pl. Eläinten tappamiset.
No mikä nyt maaseudussa ja kaupungissa eroaa?
Pellot.
Oma kalakasvatuslampi takapihalle, kanoja kesäksi pihaa kuopsuttamaan, oman perämettän metsätyöt, peltoautorata ja peltoautot naapurin pellolle, tee-ite romutaiteen pystytys omaan pihaan, puolen hehtaarin puutarha kun ovesta ulos astuu, järven jäälle pilkille tai retkiluistelemaan n. 70 metriä matkaa ulko-ovesta, mainitsemasi metsästys, talot niin halpoja, että meilläkin ylimääräistä ja talvilämmintä harrastustilaa 80 m2 ......
Siinäpä muutamia. Listaa on myös helppo jatkaa. Mitä sinä pystyt noista harrastamaan kaupunkirivarissasi tai kaupungissa ylipäätään?
No on niitä omakotitaloja isoilla pihoilla kaupungeissakin. Eikä mullakaan ole merelle kuin joku sata metriä. En kyllä tiedä mikä on peltoautorata, enkä tiedä miksi sen autoradan pitää just pellolla olla, mutta autoratoja kyllä löytyy.
Kerrostalo asunto keskustassa ja mökki. Jos siltä tuntuu voi mennä kaupungin rientoihin ja kun haluaa rauhaa ja vaikka kalaan niin mökille.
Mökki tarviis olla talviasuttava..
Aika yleinen ongelma. Kaupungit on rakennettu naisia varten ja maaseutu olisi miehelle mukavaa seutua. Kaupungissa on toki pubit miestenkin ilona mutta siitäkin tulee sanomista pitemmän päälle. Aika moni mies varmaan joustaisi näissäkin asioissa mutta naiset ovat jyrkkiä koska tavoittelevat täydellistä parisuhdetta.
Ei se aina mene noin päin sukupuolissa, ei.
Harvalla mahdollisuuksia asua missä huvittaa, vaatisi rahaa. Eikö nykyään ole ajatus, että työpaikan perässä pitäisi juosta ympäri Suomea.
se kuulostaa ikävältä, mutta maaseudulla asuminen tulee ehkä myöhemmin kalliimmaksi ja kalliimmaksi että saadaan porukka lopulta kaupunkeihin.
selllainen idyllinen kaupunki, vähän tuollainen paikka missä ei ole paljon tarjontaa eikä hälinää, olisi ihanteellinen.
siellä olla ja mökki missä viettää hyvin aikaansa, se olisi loistavaa, tuossa myöhemmin elämän varrella, saa nähdä onko mökkiä vielä, puhuin isän kanssa ettei kannata myydä sitä, siellä viettää luppoaikaa elämän.
anteeksi paljon tuossa tuli 1 kiukutteluviesti, vähän turhasta, eilen.
jotenkin vain tuntuu siltä elämässä että jos haluaa jotain, niin on nähtävä todella paljon työtä sen eteen, se ei tule hopealautasella juurikaan.
se, vain välillä masentaa ettei kanssa ihmiset juurikaan kannusta tai tue pyrkimyksiä, jokaisella on omat intressinsä ja omat tavoitteet.
sanotaan, että yhteen hiileen puhaltaminen on unohtunut, mutta kyllä tässä yksinkin pärjää vallan mainiosti.
siis, kyllähän se mökki tulee olemaan, mutta jos ei kukaan käy siellä, niin se on tulevaisuudessa turhan panttina siellä, olisipa joku (hyvännäköinen) kaveri, joskus jonka kanssa vietettäisiin ihan luppoaikaa siellä ihan vain pannen ja uiden.
mitä muuta sitä ihminen oikeastaan kaipaa? ei juurikaan muuta.
Isompi asunto maalta ja kaupungista joku pieni luukku missä kohtuulliset kulut ja jossa voi sitten aina välillä käväistä.
Tämä olis paras ja kaikkia palveleva ratkaisu. Vois olla vuoronperään siten miten tarvii :)
Kallista
Kun tulee riitaa mies voi vetäytyä maalle ja emäntä kaupunkiin.
No niinpä, ja kaupungissa tosiaan riittäisi joku ihan pieni yksiö, hotellihuoneen kokoinen riittäisi, ei vastike olisi paha niin raskisi pitää tyhjillään. Olisi varmaan mukava aina toisinaan pyörähtää katselemassa kaapunnin menoja mutta kun olisi pyörähtänyt ne taas riittäisi ihan hyvin vähäksi aikaa.
Ajattelim toisinpäin :D Ihannetilannehan tosin olisi että molemmissa asunnoissa käydään yhdessä mutta olisihan se hyvä myös jäähypaikkana, jos tulee hetkiä jolloin pitää kummankin tahoillaan saada olla rauhassa.
Käy se toisinkin päin. Minä menisin kuitenkin maalle mielummin riitaa murjottamaan. 😛
Kaupungissa pääsee kaljalle :D
Kaljat voi ostaa kaupasta maalle mukaan.
johonkin kaupungin lähiöön ja kaupungille haluaa niin menette yhdessä keskustaan ja jos taas metsään niin yhdessä menette metsään ja jos maalle niin yhdessä menette maalle ja jos ei huvita lähteä mihinkään niin ootte kotona
tai hankitte asunto auton tai vaunun
Itsellä oli tälläinen ongelma vaimon kanssa, hän ei halunnut koskaan lähteä kesämökille, minä taas olisi halunnut olla joka viikonloppu mökillä, sekä tietysti koko kesän. Hän halusi vain pysyä kaupungissa.
Erohan siitä lopulta tuli.
Itsellä vaimo pakkasi 10 v liiton jälkeen tavarat ja lapset autoon muuttaen toiselle puolelle suomea isoon kaupunkiin. Kertoi muuttavansa viikkoa aiemmin, ei muuta.
Ei viihtynyt maalla, minä viihdyn ja jatkan elämää ilman heitä.
Maalla asuminen on kalliimpaa kujn lähiössä, koska bensaa palaa, ruoka kallista, lämmittäminen maksaa, tiekustannukset ja mitään palveluja ei ole lähellä. En välitä, täällä on luonto ja tilaa harrastaa mitä haluaa, toisin kuin keskustan ahtaalla tontilla.
Ero on uuden alku ja jokainen uusi päivä on elämää.
No jos toinen haluu semmosta survival meininkiä niin kyllähän noita sillanaluspaikkoja löytyy. Kyllä sitten vähän ajankuluttua laatikkotalotkin, sähköineen, sisävessoineen, lämpöineen ja valouneen voi kiinnostaa.
Itse en voisi kuvitellakaan kaupungissa viihtyvää kumppania. Harrastukset vievät yleensä metsään tai luontoon ylipäänsä. Kannattaa valita sellainen, jolla on samansuuntaiset mieltymykset ja harrastukset. Eläminen on mielekkäämpää ja ero tulee tuolloin ehkä hieman myöhemmin.
Mikä pakko on asua vain yhdessä kodissa?
Minun harrastukset vievät salille (200 m) ja keskustaan. Puolison ei. Suurimman osan ajasta ollaan tahoillamme töissä. joka molemmilla on kodin lähellä. Asumme siis Espoossa ja Vantaalla. Aika samanlaiset kaupungit ja kuitenkin niin erilaiset. Ihan kuin puolisoni ja minä :)
Kannattaisi tietysti mutta sellaisia naisia on niin vähän että löytäminen on hyvin vaikeaa, saati sitten "valitseminen".
Tässä oli käsittääkseni kyse lähinnä ajanvietosta. Asua voi missä vaan.
Asutaan kahta kohtia. Toinen kaupungissa, toinen (lähellä) maalla. Näin monet tekevätkin. Kolme sukulaista, kaksi ystävääni, naapurini. Itse asun Espoossa, koska tykkään asua Espoossa ja puolisoni Vantaalla, koska tykkää asua siellä.
No jos kyse on ajanvietosta tai harrastuksista niin en minä näkisi mitään ongelmaa. Ei sitä kumppania aina siellä omissa harrastuksisssa tarvita. Jos toinen harrastaa balettia niin hakee taidematkalle kavereita kulttuurikerhosta ja jos toinen tykkää olla maalla katsomassa kyykäärmeitä niin kyselee vaikka jotakin luontokuvaajaa kaveriksi.
Sitten voi sopia että kuukauden ensimmäinen viikonloppu ollaan yhdessä toisen harrastuksissa vuorotellen.
Jos siten lisätään asuminen niin se vaikeuttaa jo paljon, siihen kun vaikuttaa varallisuus, työelämä, miten jaksaa tai on osaamista pitää kunnossa asuntoa jne.
Voi olla 2 eri huoneistoa, kumpikin 20-neliöinen, toinen maalla, toinen kaupungissa, 1 vieras voi mahtua tulemaan käymään, ottaen huomioon huoneistojenkin turvavälit se 4 kuutiometriä henkilöä kohden.