Mistä tämä ero johtuu? Kumpi on parempi, vai onko sillä väliä? USA:ssa taajuus 60Hz, meillä 50Hz.
Verkkojännite-erot: USA 115V ,Eurooppa 230V
Anonyymi
51299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Onks dataa tästä??
Jenkeissä joutuu olemaan jakelumuuntajia paljon tiheämmin alemman jännitteen takia pienjänniteverkossa.
Oikeastaan: 120 / 240 ..
No nyt tuli pätevä selitys!!!
Katsopa tuosta, montako 240 V standardia löydät Euroopasta!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkovirta
Ameriikassa kahden vaiheen välillä 240 v
Ja suomessa kahden vaihejohtimen välillä 400 v
Varmaankin euroopan systeemi 230/400 v verkkojännite taloudessa parempi kun virta pienempi.
Ameriikassa kaksinkertainen virta samalla teholla vaatii sii paksummat johdot joka paikaan.
"Katsopa tuosta, montako 240 V standardia löydät Euroopasta!"
Tuo oli tavattoman yllättävä liknkki, kiitos!
Edes näin sähköalan iki-ammattilaisena en ikinä ole tajunnut muun euroopan noin laajaa sähkönormi-kirjavuutta!
Vähän sama kuin liikenteen kätisyys - jossakin oikaeta ja jossain vasenta - eli on niin sovittu.
Suomessa oli ac 220 V ja Europassa 240V ja meillä nostettiin 230V syystä, että vanha 220V laite toimii ongelmitta ja yleiseuroppalainen 240V laite toimii kanssa.
Sitten on vielä laivasähköt vanhan maailman aikaan - tasasähköä - ja niistäkin on kokemusta.
Väritelevisio oli jo silkkaa politiikaa - USA'n NTSC ja meillä saksalainen PAL ja Ranskassa Secam .. PAL oli ylivertainen. NTSC - Never The Same Color tai Never Twice Same Color ..
Lähes kaikissa isommissa sähkölaitteissani oli ennen ns. multivoltage- systeemit. Tv:ssä saattoi jännitteen lisäksi valita ainakin PAL, NTSC ja Secamin välillä. Laitteet piti tilata Hongkongista. Siellä oli yksi kauppa, joka oli erkoistunut palvelemaan meitä maailmankiertäjiä. Aluksi jännitteen vaihto piti hoitaa vaihtamalla piuhojen järjestystä kytkentäkaavion ohjeen mukaan. Sittemmin riitti nappulan kääntäminen.
Niin se Suomen 220 nosto 230 perusteltiin .. Eurooppalaisella 240 voltilla.
60 hertsiä on parempi kun siirtyy enempi tehoa eikä välky telkkarin kuva.
Miten se telkkarin kuva muka välkkyy?
Ongelma meillä antennitelkkarin kuvassa on kun kuva ja ääni häviää kokonaan tuon tuostakin kun on paha keli.
Amerikka on aika vanhoillinen maa, onkohan siellä vieläkään siirrytty digitaaliseen tv-ohjelmansiirtoon?
Siellä voi ohjelmia seurata vaikka kuvassa olisi hiukan lumisadetta.
Maailman suurimmat teknologiayritykset lähes kaikki ovat USA:sta..
Telkkarin kuvajuova tahdistuu verkkojännitteen tahdissa.
"teknologiayritykset lähes kaikki ovat USA:sta."
Ei vaikuta fysiikan lakeihin.
Ei tarvitsekaan
Pääkonttorit ehkä Yhdysvalloissa. Teettävät tuotteensa Kiinassa.
Ei tahdistu enää. Kuvajuovat ja verkkotahdistus poistuivat televisiotekniikasta analogisten lähetysten päätyttyä. Nykyisin televisiokuva koostuu pikseleistä ja ne lähetetään datasiirtona. Kuva virkistystaajuus voi olla lähes mitä tahansa.
Alhaisemmalla jännitteellä siirtojohdot kuormittuvat enemmän.
Amerikassa joudutaan käyttämään eräänlaista välijännitteistä siirtoverkkoa. Asuntokaduille tuodaan sähkö kolmivaiheisella 2-4 kV siirtojännitteellä jotta johdot pysyisivät kohtuullisen ohuina. Pylväisiin laitetaan yksivaihemuuntajia aika tiheään (kuvissa näkyy pyöreitä "pömpeleitä" pylväässä ylhäällä) ja niistä vedetään sitten 110 V yksivaihesyöttä omakotitaloon. Kaapelit ovat todella paksuja (noin peukalonpaksuisia, nähdään mm. amerikkalaisissa asuntoremonttiohjelmissa) kun koko kuorma on yksivaiheista.
Tuolla logiikalla köysikin venyisi vähemmän pienemmällä jännityksellä.
Tuota... Köyden jännitys ja sähkökaapelin jännite ovat ehkä pikkasen eri asioita :D
Tässä http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-erilaiset-sahkoverkot yksi vastaus avaajalle.
Tuossahan oli oikein täsmälinkki, kiitos! Olen itsekin lukenut jotain tuosta Edison -Tesla -"kaksintaistelusta".
Oli joskus partakone jossa sai valita kumpaa käyttää
joo ja ratioissa oli sama juttu ja mankoissa. Sitä ruuvia kun sattui kääntämään niin silloin piti viedä vekotin ratio-korjaamolle
Oli valinta josta sai sormillensakin.
Kesti kyllä tosi taisi olla Philips
Tietokoneiden virtalähteissä oli ennen kytkin millä sai vaihdettua 110 ja 220 voltin välillä. Työskentelin tietokonehuollossa ja yksi asiakas oli halunnut säästää konettaan ja vaihtoi 110 volttiin ja minä vaihdoin palaneen tilalle uuden virtalähteen.
Ainakin Hewlett-Packardin tulostimissa on automaattisesti tuki euroopan sekä amerikan jännitteelle, ja verkkokaapelitkin tulevat mukana kumpiinkin pistorasioihin.
Nykyisin monessa elektroniikkalaitteessa syöttöjännitteeksi kelpaa kaikki jännitteet yleensä välillä 100-240 V ja taajuus voi olla 50 tai 60 Hz, koska käytetään hakkurivirtalähdettä ilman varsinaista verkkomuuntajaa.
Joku kirjoitti partakoneista, niin joo niitä oli todella joskus, muissakin laitteissa se kytkin, mm. tietokoneiden teholähteissä sellainen kytkin eri jännitteille.
Partakoneita voi kokeilla erilaisia, Philips taitaa olla paras, ehkä kalleinkin, mutta Braun taitaa olla pahin kilpailija markkinoilla, kannattaa kokeilla erilaisia, itselläni on tällä hetkellä Braun, edellinen oli Philips :D
Jos nyt vähän lipsahdetaan ketjun aiheesta ulos, niin noissa partakoneissa on myös erilainen leikkaustekniikka. Braun käyttää teräverkkoa ja edestakaista liikettä. Philipsissä on taas pyörivät terät ja terätekniikalla saadaan tarkempi tulos kun partakarvaa leikatessa sitä nykäistään hiukan ihosta ulos.
Gillette Contour-kaksoisteräpartahöylän ensimmäinen terä leikatessaan karvan nykäisee sitä samalla hieman ihosta ulospäin, ja se heti perässä tuleva toinen terä leikkaa vielä lisäksi sen ihosta ulosvenytetyn lyhyenkin karvanpätkän vielä poikki.
Eräästä partakoneesta vitsailtiin, että kyllä parta lähtee, jos turpa kestää.
Tokmannin Remington on raakannut mukavasti. Halpa kone.
Se mitä jännitettä teolisuus käyttää ei liity mitenkään kuluttajan kotisähköön.
Suomessa ja ameriikasa esim tehtaissa käytetään mysö esim yleisesti 690 v jännitettä.
Vähän sama asia kun kysyisi kumpi on parempi .
Vasemman vai oikeen puoleinen liikenen.
Tietenkin se missä oppinut ajaman.
Mutta vasemanpuoleisen liikenteen maassa tehty auto on parempi oikeen puoleisen liikenteen maassa kun tankatessa sinun ei tarvitse kiertää autoa . Bensa korkki on kuskin puolella. Vaikka toyota. Ja taas briteissä kannataa ajaa euroautoilla.
Koskee tuetenkin vain duunareita joilla. ei vielä. Sähköautoa
Fordissa on korkki kuskin puolella
Samoin omassa Italiassa tehdyssä autossani, on vieläpä melkein kuskin ovipielessä. Ei tarvitse ottaa monta askelta tankatessa.
Kumpiko parempi?
Pari näkökulmaa ihan sähkö-amis (3v) pohjalta.
-Energiaa hukkaantuu sähkönsiirrossa eniten ylimenovastukseen joten mitä suurempi jännite on käytössä tietyn energiamäärän siirrossa, sitä pienemmäksi jää Ph= I^2 x R eli häviöteho. Tästä elävänä esimerkkinä kait yleisimmin käytössä oleva 20kV (20.000V) jännite siinä just ennen muuntajaa olevassa verkossa.
-Toisaalta kun jännitettä kasvatetaan, alkavat hajakapasitanssien jne kautta karkaavat kissannahkasähköt lisääntymään mutta käsittääkseni kuitenkin marginaalisesti? Muista "sähkövarkauden" jossa voimalinjan aqlle vedetty oma ilmajohto keräsi talon lämmitykseen energiaa sieltä.
Taajuuspuoli onkin jo paljonkin monimutkaisempi kysymys. Esmerkiksi lentokoneissa ja laivoissa ja monessa muussa paikkaa, jossa tarvitaan pientä kokoa ja keveyttä ja tarkkuutta, käytetään jopa 400Hz taajuutta. Käsittääkseni muuntajasta saadaan vietyä enemmän tehoa läpi taajuuden kasvaessa johonkin rajaan saakka? Tässä kuitenkin erot 50Hz/60Hz ovat kuitenkin minimaalisia ja kun jakeluverkkoja ei kuitenkan mitoiteta "täyteen", niin äkkiä ei tule itselle etuja kummankaan taajuuden "paremmuudesta".
Tuolla linkissä oli maininta 50Hz taajuuden käyttöönottoon Euroopassa vaikuttaneen sen parempi sopovuus metriseen järjestelmään?
Kissannahkasähkö..-eka kerta, kun kuulen tuollaisen sanan.
Lienee staattisesta sähköstä tai hankaussähköstä kyse: https://keskustelu.suomi24.fi/t/9082738/esdsta
Lieneepä hyvinkin, meillä hangataan aina iltaisin kissannahalla muovipöytää niin saadaan valot palamaan.
T : Viherloinen
Tuossa taidettiin tarkoittaa loissähköä, mutta sekin voidaan neutraloidan sähköverkossa matkan varrella.
60 Hz:lla moottorit käy hieman korkeammilla kierroksilla.
Oikosulkumoottorin rakenteella määritellään sen pyörintänopeus, mutta samanlainen moottori tosiaan pyörii 60 hertsillä nopeammin. Nykyisin tuota ominaisuutta käytetään runsaasti hyödyksi niin liikenteessä kuin kotonakin. Esimerkiksi uudet pyykinpesukoneet käyttävät oikosulkumoottoria ja säädettävätaajuista käyttöjännitettä. Silloin samalla moottorilla on helppoa toteuttaa hidas pesun pyörintänopeus ja säätyvä linkousnopeus taajuutta muuttamalla (sen jopa kuulee).
Ja silti vääntö moottorissa säilyy, kuten tyristorisäädössä..
12 voltin tasasähkö on just hyvä.
myös Korkeajännite lehti
Kannattaa opetella tekemään kaiken tarvitsemansa sähkön ihan itse aurikokennoila, tuuligeneraattoreilla ja dieselgeneraattorilla. Kaikilla noilla voidaan ladata akkuja riippumatta jännitteestä tai taajuudesta tai aaltomuodosta. Akuista voidaan ottaa energiaa ja muuttaa se ihan laitekohtaisesti sopivaksi. Ei akkujen jännitteelläkään ole hirveästi merkitystä. Kannattaa ehkä olla yli 24 V ja alle 68 V. Tärkeintä on, ettei sähköä kuluteta mihinkään typerään tarkoitukseen. Suurin osa laiteista toimii suoraan akuilla, joten seinissä ei tarvita juuri lainkaan pistorasioita tai katkasijoita.
Joskus historiassa kauan sitten hommat hoidettiin eritavalla ja maksetiin kaikesta jopa veroja ja siirtomaksuja. Nyt on nyt!
Taas joku kyrvänsyyIä poisti viestin jossa maininta sille oikealle syylle miksi Jenkeissä alettiin alun perin käyttämään 60 hertsin taajuutta.