Keisari Nikolai II hajotti duuman (Venäjän parlamentti) 11. pvänä maaliskuuta 1917. Keisari luopui vallasta 15. maaliskuuta -17.
12.3.-17 olivat hajotetun duuman jäsenistä pieni osa (noin 50-70 henkilöä) kokoontuneet ja he päättivät täysin epävirallisesti, koska duuma oli laillisesti jo hajotettu edellisenä päivänä, perustaa väliaikaisen komitean "järjestyksen sekä kansalaisten ja valtioelinten välisen luottamuksen palauttamiseksi".
Tätä ennen oli valtakunnanneuvosto (Venäjän parlamentin ylempi kamari) jo eronnut itse. Ministerineuvosto oli myös eronnut aiemmin.
Niin sanotun väliaikaisen hallituksen nimitti 15.3.-17 mainittu väliaikainen komitea. Niinpä sillä ei ollut mitään laillisia valtuuksia hallita. Maassa ei ollut mitään ylintä valtioelintä 15.3.-17 jälkeen, kun keisari oli luopunut vallasta veljensä Mikaelin hyväksi.
Mikael ei kuitenkaan koskaan suostunut valtaa ottamaan vastaan, eikä se olisi ollut laillisesti mahdollistakaan, koska keisarina 1700-luvun lopulla ollut Paavali oli määrännyt kruununperimysjärjestyksen, jolla keisarin vanhin poika tulee vallanperijänä valtaan kesarin jälkeen. Nikolain ainoa poika oli suuriruhtinas Aleksei, joka oli kuitenkin sairaalloinen. Sen vuoksi Nikolai oli laittomasti ilmoittanut siirtäneensä vallan veljelleen Mikaelille.
Koska Venäjällä ei ollut mitään laillista hallituselintä maaliskuun 1917 jälkeen, Suomen suuriruhtinaskunnan eduskuntaa ei ole voitu hajottaa laillisesti heinäkuun lopussa 1917. Suomessakaan ei siten ollut väkivalloin eduskunnan työn estämisen jälkeen mitään laillista hallitusta (Tokoin senaatti hajosi pääministerin erottua siitä) eikä valtioelintä 1917 elokuun jälkeen.
12.3.-17 olivat hajotetun duuman jäsenistä pieni osa (noin 50-70 henkilöä) kokoontuneet ja he päättivät täysin epävirallisesti, koska duuma oli laillisesti jo hajotettu edellisenä päivänä, perustaa väliaikaisen komitean "järjestyksen sekä kansalaisten ja valtioelinten välisen luottamuksen palauttamiseksi".
Tätä ennen oli valtakunnanneuvosto (Venäjän parlamentin ylempi kamari) jo eronnut itse. Ministerineuvosto oli myös eronnut aiemmin.
Niin sanotun väliaikaisen hallituksen nimitti 15.3.-17 mainittu väliaikainen komitea. Niinpä sillä ei ollut mitään laillisia valtuuksia hallita. Maassa ei ollut mitään ylintä valtioelintä 15.3.-17 jälkeen, kun keisari oli luopunut vallasta veljensä Mikaelin hyväksi.
Mikael ei kuitenkaan koskaan suostunut valtaa ottamaan vastaan, eikä se olisi ollut laillisesti mahdollistakaan, koska keisarina 1700-luvun lopulla ollut Paavali oli määrännyt kruununperimysjärjestyksen, jolla keisarin vanhin poika tulee vallanperijänä valtaan kesarin jälkeen. Nikolain ainoa poika oli suuriruhtinas Aleksei, joka oli kuitenkin sairaalloinen. Sen vuoksi Nikolai oli laittomasti ilmoittanut siirtäneensä vallan veljelleen Mikaelille.
Koska Venäjällä ei ollut mitään laillista hallituselintä maaliskuun 1917 jälkeen, Suomen suuriruhtinaskunnan eduskuntaa ei ole voitu hajottaa laillisesti heinäkuun lopussa 1917. Suomessakaan ei siten ollut väkivalloin eduskunnan työn estämisen jälkeen mitään laillista hallitusta (Tokoin senaatti hajosi pääministerin erottua siitä) eikä valtioelintä 1917 elokuun jälkeen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Venäjän kansa itse syrjäytti tsaarin maaliskuussa 1917, kaikki muu on tavanomaista höpinääsi.
Edellä kerrotuista syistä on historiallinen totuus, että valkoiset tekivät vallankaappauksen Suomessa 1917-1918. Viimeistely oli erityisen julma kansainvälisestikin vertailtuna. Kymmnenien tuhansien punaisten joukkomurha oli poliittinen ja tarkoituksellinen valkoisten vallan vakiinnuttamiseksi. Se ei kuitenkaan sittemmin onnistunut.
1930-luvulla valkoiset edelleen ajoivat voimakasta poliittista valtaa, mutta tällä kerralla maltilliset poliittiset voimat estivät valkoisten vallankaappauksen.
Suomen historia on verinen ja valkoinen osapuoli korostaa jatkuvasti vieläkin toimineensa "laillisesti", mikä on Suomen historian suurimpia valheita!
Hallitus ei voi kaapata valtaa itseltään! Punaiset julistivat itse tekevänsä vallankumousta ja taistelevansa hallituksen joukkoja vastaan.
Punaisia teloitettiin noin 8000. Ei kymmeniä tuhansia.
Valkoinen valta vakiintui onnistuneesti. Perustuslakia uudistettiin seuraavan kerran vasta vuonna 2000.
Valkoinen osapuoli taisteli laillisen hallituksen puolesta, joskaan ei aina laillisin menetelmin. Siksi se sai syytesuojan joulukuussa 1918, samalla kuin siihen asti syyttämättä olleet punaiset.
Suomessa ei ollut laillista hallitusta 1917, kun elokuussa ainoa laillinen eduskunta hajotettiin väkivalloin. Silloin valtiokaappaus on mahdoton tehdä.
Kymmeniä tuhansien joukkomurha on tosiasia, vaikka niitä kaikkia ei TELOITETTU, vaan suuri osa tapettiin nälkään ja tauteihin vankileireillä.
Kumpikin osapuoli taisteli vallasta ja toinen voitti, mutta joukkomurha oli tarpeeton valkoisten vallankaappauksen vuoksi.