Jos jotain ei oikeasti tiedetä niin jäljelle jää 3 mahdollisuutta:
1) Ei uskota - skepsismin eri muodot - Epäusko on aina uskomista vastakkaiseen kantaan suhteessa johonkin uskoon. Skeptikot luulevat/uskovat että vain vastakkaisen kannan esittäjillä on todistustaakka suhteessa heidän omaan uskoonsa.
2) Uskotaan - uskontojen ja ideologioiden eri muodot
3) Jätetään asia aidosti avoimeksi - agnostismi, kaikkien kantojen esittäjillä todistustaakka
Kolmas mahdollisuus on minusta se ainoa rehellinen vaihtoehto ja vaihtoehdot 1 & 2 ovat pohjimmiltaan molemmat uskomista johonkin ja liittyvät usein johonkin uskontoon tai ideologiaan (ateismi, teismi, materialismi, idealismi jne.)
Vain matematiikassa ja puhtaassa logiikassa voidaan asioita todistaa joko oikeaksi tai vääräksi. Muilta osin (=koko empiirinen todellisuus) on kyse korkeintaan todistusaineistosta jonkin näkemyksen puolesta tai jotain näkemystä vastaan.
Mitään ei koskaan voi varmasti tietää todeksi tai epätodeksi. Aina voi ilmaantua uutta todistusaineistoa joka voi kääntää olemassaolevan näkemyksen päälaelleen.
Onko perusteita esiintyä auktoriteettina tai asiantuntijana asioissa joita ei oikeasti tiedä?
Belisario
Kun jotain ei tiedetä
32
<50
Vastaukset
- Anonyymi
-jotain on olemassa
-minä olen olemassa
-tämä hetki on olemassa
-kvaliat on olemassa
-jotain tuolla ulkopuolella, minusta erillistä näyttäisi olevan olemassa
ja luottaisin kyllä siihen, että on mun lisäksi muita tietoisuuksia olemassa.
jos ihmisiltä pimitetään tietoa, heitä on helpompi hallita.
itse olen puhunut paljon asioita, josta en voi olla täysin varma ja joista kukaan ei voi olla täysin varma. uskonnollis-katsomus aiheita. - Anonyymi
- syy seuraus suhde näyttäisi toimivan
- aika kuluu päivittäin eteenpäin totutunlaisesti
- unimaailma poikkeaa hieman hereilläolosta. - Anonyymi
Aika monia asioita tiedetään siis varmasti. Lisäisin vielä:
-jos et syö, juo ja nuku alat voimaan huonosti ja lopulta kuolet. - Anonyymi
"Onko perusteita esiintyä auktoriteettina tai asiantuntijana asioissa joita ei oikeasti tiedä?"
No, onko sulla niitä perusteita? - Anonyymi
"Onko perusteita esiintyä auktoriteettina tai asiantuntijana asioissa joita ei oikeasti tiedä?"
Tietenkin on peruste, jos tietää asioista oleellisesti enemmän kuin muut. Muutenhan mitään asiaa ei koskaan voitaisi käsitellä kun siitä ei kuitenkaan ole absoluuttista totuutta selvillä. Tieteen puolella lähtökohtana tietämisen suhteen on se, että mistään ei tiedetä lopullista totuutta vaan kaikki hypoteesit ja teoriat ovat voimassa toistaiseksi, kunnes löytyy näyttöä siitä että ne ovat virheellisiä.
Aikuinen ihminen pystyy elämään maailmassa, jossa ei ole absoluuttisia totuuksia vaan kaikki asiat ovat tavalla tai toisella epävarmoja ja teot oikean ja väärän sijaan usein jotakin siltä väliltä. Lapset tarvitsevat turvallisuudentunteensa vuoksi absoluuttisia totuuksia, joista sitten aikuistumisensa kuluessa kasvavat ulos. - Anonyymi
Tyhmyys on älykkyyden alku, silloin kun ymmärtää olevansa tyhmä voi parantaa itsensä tyhmyydestä, yleensä tämä tapahtuu vasta yli 100-vuoden iässä tämä tieto, tyhmillä ja itseään älykkääksi luulevilla ihmisillä.
- Anonyymi
Ateisteilla ja skeptikoilla ei ole tässä nykyisessä olevaisuudessa omaa kokemusta henkisyydestä ja mystiikasta, he selittävät nämä esim. kongitiiviisen toimintakyvyn häiriöinä.Ateisti ja skeptikko ovat tämän oman kokemuspuutteensa vuoksi tässä nykyisessä olevaisuudessa (karma) vielä alemman tason sieluja.
"Onko perusteita esiintyä auktoriteettina tai asiantuntijana asioissa joita ei oikeasti tiedä?"
Kyllä on, tuokin asia liittyy kunkin sielun omaan matkaan ja kehitykseen tässä olevaisuudessa.Kehittyneemmillä sieluilla taas jollakin auktoriteettiasemalla ja esintymisellä ei vaan ole enään mitään merkitystä.- Anonyymi
Toi on aina hauskaa luettavaa, kun uskovainen kertoo millaisia ateistit ovat. 🤣🤣🤣
Ne arvaukset menevät aina pieleen!
Onpa aloittajalla merkillinen maailmankuva, jos tuollaiseen uskoo.
- Anonyymi
Jos jotain ei tiedetä, siitä koitetaan ottaa selvää.
Skeptismi ei tarkoita, että uskottaisiin vastakkaiseen kantaan. Tuo on ihan päin seiniä oleva määritelmä skeptikolle. Skeptikko on samalla myös agnostikko, koska skeptikko ei väitä tietävänsä asiaa.
Siitä olen täysin samaa mieltä, että on täysin hoopoa uskoa asioihin vakaumuksen vuoksi, jos ei ole olemassa uskolle hyviä perusteita. Ainut järkevä kanta on myöntää, ettei tiedä asiota, jos todisteet puuttuvat. Toki jos väite kuulostaa varsin tuulesta temmatulta, niin siihen on syytä suhtautua skeptisesti eikä vain jättää asiaa auki. Jos esimerkiksi väitän, että huoneessa on näkymätön suurisilmäinen keijukainen, jolla on viisi jalkaa ja jota ei voi nähdä mitenkään, niin skeptisismi on ihan paikallaan neutraalin agnostikkomaisuuden sijaan.
Mutta skeptikkokin voi mennä pieleen. Jos et usko yhtään mitään, niin et usko mihinkään väärään asiaan, mutta samalla olet uskomatta myös asioihin, joihin on hyvät syyt uskoa.- Anonyymi
"Skeptismi ei tarkoita, että uskottaisiin vastakkaiseen kantaan. Tuo on ihan päin seiniä oleva määritelmä skeptikolle. Skeptikko on samalla myös agnostikko, koska skeptikko ei väitä tietävänsä asiaa."
Kannattaa erottaa tyypilliset skeptikot ja skepsismi toisistaan. Minun kokemukseni mukaan ns. skeptikot uskovat hyvin vahvasti varsinkin valtavirtatieteeseen ja sen vallitseviin paradigmoihin ja myös sellaisiin asioihin jotka ovat edelleen hyvinkin kiistanalaisia (esim. tietoisuuden synty, evoluutioteorian satunnaiset mutaatiot, suhteellisuusteoriat ja suurin piirtein kaikki ns. suuret kysymykset) ja sitten vastaavasti suhtautuvat hyvin skeptisesti taas kaikkeen sellaiseen joka ei sovi ainakaan helposti sen valtavirtatieteen malleihin. Nykyinen skepsismi on hyvin yksipuolista ja puolueellista.
"Siitä olen täysin samaa mieltä, että on täysin hoopoa uskoa asioihin vakaumuksen vuoksi, jos ei ole olemassa uskolle hyviä perusteita."
Minusta ei kannata uskoa sokeasti mihinkään ns. empiiriseen "totuuteen" vaikka sille uskolle olisikin perusteita koska kaikkien tieteiden tutkimus alkaa aina jostain paradigmasta joka määrittelee jo etukäteen millaiset asiat voivat olla todellisia kausaalisia syitä sen tieteenalan puitteissa.
Esim. biologiassa hyväksytään vain kemian tason kausaliteetti ja neurotietessä ja hyvin pitkälle myös psykologiassa nykyään vain aivokemiaan tai laskennallisuuteen liittyvät vaikutukset.
" Ainut järkevä kanta on myöntää, ettei tiedä asiota, jos todisteet puuttuvat. "
Ei myöskään kannata luulla tietävänsä jos ne olemassaolevat todisteet on hankittu hyvin yksipuolisen paradigman kautta (kuten esim. kosmologiassa pelkkä gravitaatio ja suhteellisuusteoriat hyväksytään ja unohdetaan kokonaan sähkömagnetismi josta on löytynyt viime vuosikymmeninä lukuisia todisteita galaksien tasolla.)
"Toki jos väite kuulostaa varsin tuulesta temmatulta, niin siihen on syytä suhtautua skeptisesti eikä vain jättää asiaa auki."
Se "tuulesta temmattu" on varsin tulkinnanvarainen asia ja vaihtelee sen mukaan mihin kukin on oikeasti vaivautunut perehtymään.
"Jos esimerkiksi väitän, että huoneessa on näkymätön suurisilmäinen keijukainen, jolla on viisi jalkaa ja jota ei voi nähdä mitenkään, niin skeptisismi on ihan paikallaan neutraalin agnostikkomaisuuden sijaan."
Ei kukaan tuollaista vakavissaan väitä ja kyse onkin lähinnä olkiukosta. Sen sijaan esimerkiksi voisi ottaa n. 150 vuoden parapsykologisen tutkimuksen josta löytyy runsaasti ilmiöitä jotka on moneen kertaan todettu ainakin sillä tavalla todellisiksi että niiden tutkimista kannattaa jatkaa ja joista ilmiöistä on anekdoottista aineistoa tuhansien vuosien ajalta kun taas esim. ns. spagettihirviöstä ja näkymättömistä keijukaisista ei sellaista aineistoa ole lainkaan.
"Mutta skeptikkokin voi mennä pieleen. Jos et usko yhtään mitään, niin et usko mihinkään väärään asiaan, mutta samalla olet uskomatta myös asioihin, joihin on hyvät syyt uskoa."
Tässä kannattaa erottaa ns. ehdoton ja sokea usko sellaisesta järkevästä ja suhteellisesta uskosta jossa muistetaan aina että inhillinen tieto ei ole koskaan niin täydellistä että siihen kannattaisi uskoa sillä tavalla että ehdottomasti sulkee pois muut mahdolliset loogiset vaihtoehdot joita ei ole kunnolla edes tutkittu.
Ei kannata ajatella liikaa vastakohtien kautta eli äärimmäinen usko vs äärimmäinen epäusko.
Kaikkien empiiristen tosiasioiden suhteen (erotuksena puhtaasta aksioomaattisesta järjestelmästä) on aina olemassa jonkin verran epävarmuutta koska emme koskaan voi tietää mitä emme oikeasti tiedä ja vaikka voimmekin ottaa huomioon ne tunnetut tuntemattomat tekijät niin ulkopuolelle jäävät ne tuntemattomat joihin emme pysty varautumaan koska emme tiedä edes niiden olemassoalosta. Tieteen historia osoittaa minusta tämän todeksi vaikka yritetäänkin usein väittää että tiede pelkästään kumuloituu ja kehittyy eikä mitään harharetkiä valtavirtatieteessä muka ole ollut.
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Skeptismi ei tarkoita, että uskottaisiin vastakkaiseen kantaan. Tuo on ihan päin seiniä oleva määritelmä skeptikolle. Skeptikko on samalla myös agnostikko, koska skeptikko ei väitä tietävänsä asiaa."
Kannattaa erottaa tyypilliset skeptikot ja skepsismi toisistaan. Minun kokemukseni mukaan ns. skeptikot uskovat hyvin vahvasti varsinkin valtavirtatieteeseen ja sen vallitseviin paradigmoihin ja myös sellaisiin asioihin jotka ovat edelleen hyvinkin kiistanalaisia (esim. tietoisuuden synty, evoluutioteorian satunnaiset mutaatiot, suhteellisuusteoriat ja suurin piirtein kaikki ns. suuret kysymykset) ja sitten vastaavasti suhtautuvat hyvin skeptisesti taas kaikkeen sellaiseen joka ei sovi ainakaan helposti sen valtavirtatieteen malleihin. Nykyinen skepsismi on hyvin yksipuolista ja puolueellista.
"Siitä olen täysin samaa mieltä, että on täysin hoopoa uskoa asioihin vakaumuksen vuoksi, jos ei ole olemassa uskolle hyviä perusteita."
Minusta ei kannata uskoa sokeasti mihinkään ns. empiiriseen "totuuteen" vaikka sille uskolle olisikin perusteita koska kaikkien tieteiden tutkimus alkaa aina jostain paradigmasta joka määrittelee jo etukäteen millaiset asiat voivat olla todellisia kausaalisia syitä sen tieteenalan puitteissa.
Esim. biologiassa hyväksytään vain kemian tason kausaliteetti ja neurotietessä ja hyvin pitkälle myös psykologiassa nykyään vain aivokemiaan tai laskennallisuuteen liittyvät vaikutukset.
" Ainut järkevä kanta on myöntää, ettei tiedä asiota, jos todisteet puuttuvat. "
Ei myöskään kannata luulla tietävänsä jos ne olemassaolevat todisteet on hankittu hyvin yksipuolisen paradigman kautta (kuten esim. kosmologiassa pelkkä gravitaatio ja suhteellisuusteoriat hyväksytään ja unohdetaan kokonaan sähkömagnetismi josta on löytynyt viime vuosikymmeninä lukuisia todisteita galaksien tasolla.)
"Toki jos väite kuulostaa varsin tuulesta temmatulta, niin siihen on syytä suhtautua skeptisesti eikä vain jättää asiaa auki."
Se "tuulesta temmattu" on varsin tulkinnanvarainen asia ja vaihtelee sen mukaan mihin kukin on oikeasti vaivautunut perehtymään.
"Jos esimerkiksi väitän, että huoneessa on näkymätön suurisilmäinen keijukainen, jolla on viisi jalkaa ja jota ei voi nähdä mitenkään, niin skeptisismi on ihan paikallaan neutraalin agnostikkomaisuuden sijaan."
Ei kukaan tuollaista vakavissaan väitä ja kyse onkin lähinnä olkiukosta. Sen sijaan esimerkiksi voisi ottaa n. 150 vuoden parapsykologisen tutkimuksen josta löytyy runsaasti ilmiöitä jotka on moneen kertaan todettu ainakin sillä tavalla todellisiksi että niiden tutkimista kannattaa jatkaa ja joista ilmiöistä on anekdoottista aineistoa tuhansien vuosien ajalta kun taas esim. ns. spagettihirviöstä ja näkymättömistä keijukaisista ei sellaista aineistoa ole lainkaan.
"Mutta skeptikkokin voi mennä pieleen. Jos et usko yhtään mitään, niin et usko mihinkään väärään asiaan, mutta samalla olet uskomatta myös asioihin, joihin on hyvät syyt uskoa."
Tässä kannattaa erottaa ns. ehdoton ja sokea usko sellaisesta järkevästä ja suhteellisesta uskosta jossa muistetaan aina että inhillinen tieto ei ole koskaan niin täydellistä että siihen kannattaisi uskoa sillä tavalla että ehdottomasti sulkee pois muut mahdolliset loogiset vaihtoehdot joita ei ole kunnolla edes tutkittu.
Ei kannata ajatella liikaa vastakohtien kautta eli äärimmäinen usko vs äärimmäinen epäusko.
Kaikkien empiiristen tosiasioiden suhteen (erotuksena puhtaasta aksioomaattisesta järjestelmästä) on aina olemassa jonkin verran epävarmuutta koska emme koskaan voi tietää mitä emme oikeasti tiedä ja vaikka voimmekin ottaa huomioon ne tunnetut tuntemattomat tekijät niin ulkopuolelle jäävät ne tuntemattomat joihin emme pysty varautumaan koska emme tiedä edes niiden olemassoalosta. Tieteen historia osoittaa minusta tämän todeksi vaikka yritetäänkin usein väittää että tiede pelkästään kumuloituu ja kehittyy eikä mitään harharetkiä valtavirtatieteessä muka ole ollut.
Belisario"Kannattaa erottaa tyypilliset skeptikot ja skepsismi toisistaan. Minun kokemukseni mukaan ns. skeptikot uskovat hyvin vahvasti varsinkin valtavirtatieteeseen ja sen vallitseviin paradigmoihin ja myös sellaisiin asioihin jotka ovat edelleen hyvinkin kiistanalaisia (esim. tietoisuuden synty, evoluutioteorian satunnaiset mutaatiot, suhteellisuusteoriat ja suurin piirtein kaikki ns. suuret kysymykset) ja sitten vastaavasti suhtautuvat hyvin skeptisesti taas kaikkeen sellaiseen joka ei sovi ainakaan helposti sen valtavirtatieteen malleihin."
Ovatko tyypilliset skeptikot ns. skeptikkoja? Millä tavalla suhteellisuusteoriat ovat kiistanalaisia? Sinun mielipiteesi takiako? Miksi valtavirran ulkopuolisiin malleihin ei saisi suhtautua skeptisesti? Sen takiako, koska sinä suhtaudut valtavirran malleihin skeptisesti?
Kirjoitat paljon, mutta et oikeastaan sano yhtään mitään... eli tekstin määrän on tarkoitus korvata sen sisällön puute... Anonyymi kirjoitti:
"Skeptismi ei tarkoita, että uskottaisiin vastakkaiseen kantaan. Tuo on ihan päin seiniä oleva määritelmä skeptikolle. Skeptikko on samalla myös agnostikko, koska skeptikko ei väitä tietävänsä asiaa."
Kannattaa erottaa tyypilliset skeptikot ja skepsismi toisistaan. Minun kokemukseni mukaan ns. skeptikot uskovat hyvin vahvasti varsinkin valtavirtatieteeseen ja sen vallitseviin paradigmoihin ja myös sellaisiin asioihin jotka ovat edelleen hyvinkin kiistanalaisia (esim. tietoisuuden synty, evoluutioteorian satunnaiset mutaatiot, suhteellisuusteoriat ja suurin piirtein kaikki ns. suuret kysymykset) ja sitten vastaavasti suhtautuvat hyvin skeptisesti taas kaikkeen sellaiseen joka ei sovi ainakaan helposti sen valtavirtatieteen malleihin. Nykyinen skepsismi on hyvin yksipuolista ja puolueellista.
"Siitä olen täysin samaa mieltä, että on täysin hoopoa uskoa asioihin vakaumuksen vuoksi, jos ei ole olemassa uskolle hyviä perusteita."
Minusta ei kannata uskoa sokeasti mihinkään ns. empiiriseen "totuuteen" vaikka sille uskolle olisikin perusteita koska kaikkien tieteiden tutkimus alkaa aina jostain paradigmasta joka määrittelee jo etukäteen millaiset asiat voivat olla todellisia kausaalisia syitä sen tieteenalan puitteissa.
Esim. biologiassa hyväksytään vain kemian tason kausaliteetti ja neurotietessä ja hyvin pitkälle myös psykologiassa nykyään vain aivokemiaan tai laskennallisuuteen liittyvät vaikutukset.
" Ainut järkevä kanta on myöntää, ettei tiedä asiota, jos todisteet puuttuvat. "
Ei myöskään kannata luulla tietävänsä jos ne olemassaolevat todisteet on hankittu hyvin yksipuolisen paradigman kautta (kuten esim. kosmologiassa pelkkä gravitaatio ja suhteellisuusteoriat hyväksytään ja unohdetaan kokonaan sähkömagnetismi josta on löytynyt viime vuosikymmeninä lukuisia todisteita galaksien tasolla.)
"Toki jos väite kuulostaa varsin tuulesta temmatulta, niin siihen on syytä suhtautua skeptisesti eikä vain jättää asiaa auki."
Se "tuulesta temmattu" on varsin tulkinnanvarainen asia ja vaihtelee sen mukaan mihin kukin on oikeasti vaivautunut perehtymään.
"Jos esimerkiksi väitän, että huoneessa on näkymätön suurisilmäinen keijukainen, jolla on viisi jalkaa ja jota ei voi nähdä mitenkään, niin skeptisismi on ihan paikallaan neutraalin agnostikkomaisuuden sijaan."
Ei kukaan tuollaista vakavissaan väitä ja kyse onkin lähinnä olkiukosta. Sen sijaan esimerkiksi voisi ottaa n. 150 vuoden parapsykologisen tutkimuksen josta löytyy runsaasti ilmiöitä jotka on moneen kertaan todettu ainakin sillä tavalla todellisiksi että niiden tutkimista kannattaa jatkaa ja joista ilmiöistä on anekdoottista aineistoa tuhansien vuosien ajalta kun taas esim. ns. spagettihirviöstä ja näkymättömistä keijukaisista ei sellaista aineistoa ole lainkaan.
"Mutta skeptikkokin voi mennä pieleen. Jos et usko yhtään mitään, niin et usko mihinkään väärään asiaan, mutta samalla olet uskomatta myös asioihin, joihin on hyvät syyt uskoa."
Tässä kannattaa erottaa ns. ehdoton ja sokea usko sellaisesta järkevästä ja suhteellisesta uskosta jossa muistetaan aina että inhillinen tieto ei ole koskaan niin täydellistä että siihen kannattaisi uskoa sillä tavalla että ehdottomasti sulkee pois muut mahdolliset loogiset vaihtoehdot joita ei ole kunnolla edes tutkittu.
Ei kannata ajatella liikaa vastakohtien kautta eli äärimmäinen usko vs äärimmäinen epäusko.
Kaikkien empiiristen tosiasioiden suhteen (erotuksena puhtaasta aksioomaattisesta järjestelmästä) on aina olemassa jonkin verran epävarmuutta koska emme koskaan voi tietää mitä emme oikeasti tiedä ja vaikka voimmekin ottaa huomioon ne tunnetut tuntemattomat tekijät niin ulkopuolelle jäävät ne tuntemattomat joihin emme pysty varautumaan koska emme tiedä edes niiden olemassoalosta. Tieteen historia osoittaa minusta tämän todeksi vaikka yritetäänkin usein väittää että tiede pelkästään kumuloituu ja kehittyy eikä mitään harharetkiä valtavirtatieteessä muka ole ollut.
Belisario”Ei kukaan tuollaista vakavissaan väitä ja kyse onkin lähinnä olkiukosta.”
Otetaan sitten noiden sijasta viime viikolla linkkaamasi paperi:
https://ia803100.us.archive.org/25/items/beardenferdelance2ndednscalaremweapons8602www.cheniere.org/A MIND_BRAIN_MATTER MODEL CONSISTENT WITH QUANTUM PHYSICS AND UFO PHENOMENA.pdf
Tässä yksi paranormaaleihin asioihin uskova esittää ajatuksensa tueksi mm. Loch Nesin hirviötä, paholaisia, enkeleitä, lentäviä keijuja (imp) sekä tietenkin lentävän lautasen muotoisia UFO havaintoja, Sama paperi esittää myös ajatuksen, joka ”selittää kaikki paranormaalit ilmiöt” kuten myös Spagettihirviöt, viisisilmäiset keijukaiset ja muut. Paperi esitti, että ihmisten kollektiiviset pelot ja ahdistukset kumuloituvat, jolloin henkinen todellisuus heijastuu fyysiseen maailmaan paranormaaleina ilmiöinä. Siinä mm. katsottiin, että kylmän sodan aikainen maskuliinisuus näkyi pohjolassa rakettimaisina ufo-havaintoina, jotka kuvastivat miehen elimen maskuliinisuutta sekä jenkeissä ilmenneitä silpottuja lehmiä, jotka taas kuvasivat feminiinisyyttä.
Eihän tällaiseen roskaan voi olla järkevää olla agnostikko. Terve skeptisismi on paikallaan.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kannattaa erottaa tyypilliset skeptikot ja skepsismi toisistaan. Minun kokemukseni mukaan ns. skeptikot uskovat hyvin vahvasti varsinkin valtavirtatieteeseen ja sen vallitseviin paradigmoihin ja myös sellaisiin asioihin jotka ovat edelleen hyvinkin kiistanalaisia (esim. tietoisuuden synty, evoluutioteorian satunnaiset mutaatiot, suhteellisuusteoriat ja suurin piirtein kaikki ns. suuret kysymykset) ja sitten vastaavasti suhtautuvat hyvin skeptisesti taas kaikkeen sellaiseen joka ei sovi ainakaan helposti sen valtavirtatieteen malleihin."
Ovatko tyypilliset skeptikot ns. skeptikkoja? Millä tavalla suhteellisuusteoriat ovat kiistanalaisia? Sinun mielipiteesi takiako? Miksi valtavirran ulkopuolisiin malleihin ei saisi suhtautua skeptisesti? Sen takiako, koska sinä suhtaudut valtavirran malleihin skeptisesti?
Kirjoitat paljon, mutta et oikeastaan sano yhtään mitään... eli tekstin määrän on tarkoitus korvata sen sisällön puute..."Ovatko tyypilliset skeptikot ns. skeptikkoja? "
Tyypilliset skeptikot ovat tosiuskovaisia aikansa tieteen suhteen. Todelliset skeptikot kykenevät olemaan kriittisiä myös oman aikansa valtavirran tiedettä kohtaan.
Pitäisitkö sata vuotta sitten vaikuttanutta tutkijaa nykyajan tieteen auktoriteettina ja asiantuntijana?
Tuskin ja sama kohtalo odottaa kaikkia nykyisä auktoriteetteja ja asiantuntijoita joihin ei todellakaan kannata uskoa sokeasti.
"Millä tavalla suhteellisuusteoriat ovat kiistanalaisia?"
Ne ovat siinä mielessä kiistanalaisia että ne eivät oikeasti selitä yhtään mitään vaan tarjoavat vain vaihtoehtoisen näkökulman suhteessa absoluuttiseen avaruuteen (Newton) ja postuloivat maksiminopeuden kaikille vuorovaikutuksille ja vieläpä niin että sitä maksiminopeutta lähestyttäessä pituus lyhenee.
Kaiken kukkuraksi metrin mittakin on linkitetty tuohon maksiminopeuteen joten sitä on mahdotonta enää falsifioida. Relatistinen fysiikka on tautologiaa eikä sillä ole ainuttakaan käytännön sovellusta.
Tätä olen muissa ketjuissa aikaisemmin yrittänyt selvittää mutta se on tietysti vaikeaa hyväksyä ilmapiirissä jossa varhaisvaiheen Einsteinin teorioita pidetään täydellisen varmoina koska ne eivät oikeasti tuota mitään uutta informaatiota vaan ainoastaan erilaisen näkökulman ja sellaista on vaikea falsifioida mikä ei oikeasti ennusta mitään mutta samalla pakottaa sen ennustamisenkin omaan viitekehykseensä.
"Kirjoitat paljon, mutta et oikeastaan sano yhtään mitään... eli tekstin määrän on tarkoitus korvata sen sisällön puute..."
Sano vain suoraan ettet ymmärtämyt tai oikeammin halunnut ymmärtää:D
Belisario - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Ei kukaan tuollaista vakavissaan väitä ja kyse onkin lähinnä olkiukosta.”
Otetaan sitten noiden sijasta viime viikolla linkkaamasi paperi:
https://ia803100.us.archive.org/25/items/beardenferdelance2ndednscalaremweapons8602www.cheniere.org/A MIND_BRAIN_MATTER MODEL CONSISTENT WITH QUANTUM PHYSICS AND UFO PHENOMENA.pdf
Tässä yksi paranormaaleihin asioihin uskova esittää ajatuksensa tueksi mm. Loch Nesin hirviötä, paholaisia, enkeleitä, lentäviä keijuja (imp) sekä tietenkin lentävän lautasen muotoisia UFO havaintoja, Sama paperi esittää myös ajatuksen, joka ”selittää kaikki paranormaalit ilmiöt” kuten myös Spagettihirviöt, viisisilmäiset keijukaiset ja muut. Paperi esitti, että ihmisten kollektiiviset pelot ja ahdistukset kumuloituvat, jolloin henkinen todellisuus heijastuu fyysiseen maailmaan paranormaaleina ilmiöinä. Siinä mm. katsottiin, että kylmän sodan aikainen maskuliinisuus näkyi pohjolassa rakettimaisina ufo-havaintoina, jotka kuvastivat miehen elimen maskuliinisuutta sekä jenkeissä ilmenneitä silpottuja lehmiä, jotka taas kuvasivat feminiinisyyttä.
Eihän tällaiseen roskaan voi olla järkevää olla agnostikko. Terve skeptisismi on paikallaan."Otetaan sitten noiden sijasta viime viikolla linkkaamasi paperi"
Minusta tuossa tekstissä oli useita mielenkiintoisia ideoita jotka voisivat olla totta tietyin edellytyksin.
"Tässä yksi paranormaaleihin asioihin uskova esittää ajatuksensa tueksi mm. Loch Nesin hirviötä, paholaisia, enkeleitä, lentäviä keijuja (imp) sekä tietenkin lentävän lautasen muotoisia UFO havaintoja, "
Paranormaalit ilmiöt eivät helposti mahdu tieteen valtavirtaan ja Beardenilla oli mielenkiintoinen spekulaatio ainakin joidenkin noiden ilmiöiden selittämiseksi. Kannattaa lukea koko se ketju missä keskusteltiin aiheesta eikä poimia tarkoitushakuisesti ja harhaanjohtavasti vain muutamia yksityiskohtia ja sitten takertua niihin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16514880/thomas-e--beardenin-malli-aivoista-ja-mielesta
" Paperi esitti, että ihmisten kollektiiviset pelot ja ahdistukset kumuloituvat, jolloin henkinen todellisuus heijastuu fyysiseen maailmaan paranormaaleina ilmiöinä. "
Sinä ilmeisesti uskot että ns. henkinen todellisuus ei voisi mitenkään heijastua ns. fyysiseen maailmaan. C.G. Jungin ja Wolfgang Paulin tutkima sykronisiteetti on hyvin yleinen ilmiö jossa näennäisen satunnainen fysikaalinen ilmiö korreloi vahvasti senhetkisen henkisen tilan kanssa. Bearden menee vähän tuota pidemmälle. Vähänkin parapsykologiseen tutkimukseen perehtyneelle tuo ei ole edes mitenkään outo oletus mutta tietysti hard-core fysikalistille se voi olla liikaa nieltäväksi.
"Siinä mm. katsottiin, että kylmän sodan aikainen maskuliinisuus näkyi pohjolassa rakettimaisina ufo-havaintoina, jotka kuvastivat miehen elimen maskuliinisuutta sekä jenkeissä ilmenneitä silpottuja lehmiä, jotka taas kuvasivat feminiinisyyttä."
En tiedä tuosta maskuliinisuudesta/feminiinisyydestä noiden ilmiöiden suhteen joista kyllä molemmista löytyy myös dokumenttiaineistoa mutta tietenkin havaitsijat tulkitsevat aina kaiken oman mielikuvituksensa tulkinnan kautta vaikka itse ilmiöön ei mitenkään välttämättä sellaista liity.
"Eihän tällaiseen roskaan voi olla järkevää olla agnostikko. Terve skeptisismi on paikallaan."
Tässä taas kannattaa muistaa periaate että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Ns. "terve skepsismi" on sellaisen ihmisen vahvaa ennakkoluuloa joka luulee etukäteen jo tietävänsä asioiden oikean laidan.
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Otetaan sitten noiden sijasta viime viikolla linkkaamasi paperi"
Minusta tuossa tekstissä oli useita mielenkiintoisia ideoita jotka voisivat olla totta tietyin edellytyksin.
"Tässä yksi paranormaaleihin asioihin uskova esittää ajatuksensa tueksi mm. Loch Nesin hirviötä, paholaisia, enkeleitä, lentäviä keijuja (imp) sekä tietenkin lentävän lautasen muotoisia UFO havaintoja, "
Paranormaalit ilmiöt eivät helposti mahdu tieteen valtavirtaan ja Beardenilla oli mielenkiintoinen spekulaatio ainakin joidenkin noiden ilmiöiden selittämiseksi. Kannattaa lukea koko se ketju missä keskusteltiin aiheesta eikä poimia tarkoitushakuisesti ja harhaanjohtavasti vain muutamia yksityiskohtia ja sitten takertua niihin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16514880/thomas-e--beardenin-malli-aivoista-ja-mielesta
" Paperi esitti, että ihmisten kollektiiviset pelot ja ahdistukset kumuloituvat, jolloin henkinen todellisuus heijastuu fyysiseen maailmaan paranormaaleina ilmiöinä. "
Sinä ilmeisesti uskot että ns. henkinen todellisuus ei voisi mitenkään heijastua ns. fyysiseen maailmaan. C.G. Jungin ja Wolfgang Paulin tutkima sykronisiteetti on hyvin yleinen ilmiö jossa näennäisen satunnainen fysikaalinen ilmiö korreloi vahvasti senhetkisen henkisen tilan kanssa. Bearden menee vähän tuota pidemmälle. Vähänkin parapsykologiseen tutkimukseen perehtyneelle tuo ei ole edes mitenkään outo oletus mutta tietysti hard-core fysikalistille se voi olla liikaa nieltäväksi.
"Siinä mm. katsottiin, että kylmän sodan aikainen maskuliinisuus näkyi pohjolassa rakettimaisina ufo-havaintoina, jotka kuvastivat miehen elimen maskuliinisuutta sekä jenkeissä ilmenneitä silpottuja lehmiä, jotka taas kuvasivat feminiinisyyttä."
En tiedä tuosta maskuliinisuudesta/feminiinisyydestä noiden ilmiöiden suhteen joista kyllä molemmista löytyy myös dokumenttiaineistoa mutta tietenkin havaitsijat tulkitsevat aina kaiken oman mielikuvituksensa tulkinnan kautta vaikka itse ilmiöön ei mitenkään välttämättä sellaista liity.
"Eihän tällaiseen roskaan voi olla järkevää olla agnostikko. Terve skeptisismi on paikallaan."
Tässä taas kannattaa muistaa periaate että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Ns. "terve skepsismi" on sellaisen ihmisen vahvaa ennakkoluuloa joka luulee etukäteen jo tietävänsä asioiden oikean laidan.
BelisarioTieteen päättelymetodi on induktiivinen päättely.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Induktiivinen_päättely
joka muistuttaa hyvin paljon vanhaa vertauskuvaa sokeista tutkimassa norsun kehoa eri puolilta.
"Tarinan avulla havainnollistetaan erilaisten totuuksien ja harhakäsitysten syntymistä ja kehittymistä. Eri aikoina tarina on tarjonnut näkemystä muun muassa siihen, mitä totuus on. Tarinan avulla havainnollistetaan, miten asiantuntijat toimivat tilanteessa, jolloin on puutetta tiedosta, sekä korostetaan kommunikaation ja eri näkemysten kunnioitusta. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeat_miehet_ja_elefantti
ja laajemmin:
https://en.wikipedia.org/wiki/Blind_men_and_an_elephant
Tavallaan tieteilijät ovat ikäänkuin sokeita unissakävelijöitä kuten Arthur Koestler kuvaa teoksessaan "Sleepwalkers" (joka löytyy archive.org sivustolta)
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Sleepwalkers_(Koestler_book)
Thomas Kuhnin "Tieteellisten vallankumousten rakenne" on tärkeä teos tieteen kehityksen ja kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Structure_of_Scientific_Revolutions
Scientific "Ignore-ance" is Not Bliss | Space News
https://www.youtube.com/watch?v=kW74JGelkgA
....
Parempi tietää luulevansa kuin luulla tietävänsä.
Tiede edistyy vain spekulaatioiden kautta ja spekulaatiossa pyritään ylittämään uskomukset suhteessa mahdottomiksi oletettuihin asioihin.
Samalla tavalla kuin evoluutio edistyy uusien innovaatioiden ja luonnonvalinnan kautta niin tieteessä pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon uusia spekulatiivisia innovaatioita ja antaa sitten todellisuuden valita niistä parhaat. Tämä edellyttää rohkeutta ottaa sellaisia riskejä joissa voi olla väärässä ja ei saa etukäteen kuvitella tietävänsä mitään varmasti.
(Käytin paljon linkkejä koska en jaksa kaikkea tänne itse kirjoittaa:D)
Belisario Anonyymi kirjoitti:
"Otetaan sitten noiden sijasta viime viikolla linkkaamasi paperi"
Minusta tuossa tekstissä oli useita mielenkiintoisia ideoita jotka voisivat olla totta tietyin edellytyksin.
"Tässä yksi paranormaaleihin asioihin uskova esittää ajatuksensa tueksi mm. Loch Nesin hirviötä, paholaisia, enkeleitä, lentäviä keijuja (imp) sekä tietenkin lentävän lautasen muotoisia UFO havaintoja, "
Paranormaalit ilmiöt eivät helposti mahdu tieteen valtavirtaan ja Beardenilla oli mielenkiintoinen spekulaatio ainakin joidenkin noiden ilmiöiden selittämiseksi. Kannattaa lukea koko se ketju missä keskusteltiin aiheesta eikä poimia tarkoitushakuisesti ja harhaanjohtavasti vain muutamia yksityiskohtia ja sitten takertua niihin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16514880/thomas-e--beardenin-malli-aivoista-ja-mielesta
" Paperi esitti, että ihmisten kollektiiviset pelot ja ahdistukset kumuloituvat, jolloin henkinen todellisuus heijastuu fyysiseen maailmaan paranormaaleina ilmiöinä. "
Sinä ilmeisesti uskot että ns. henkinen todellisuus ei voisi mitenkään heijastua ns. fyysiseen maailmaan. C.G. Jungin ja Wolfgang Paulin tutkima sykronisiteetti on hyvin yleinen ilmiö jossa näennäisen satunnainen fysikaalinen ilmiö korreloi vahvasti senhetkisen henkisen tilan kanssa. Bearden menee vähän tuota pidemmälle. Vähänkin parapsykologiseen tutkimukseen perehtyneelle tuo ei ole edes mitenkään outo oletus mutta tietysti hard-core fysikalistille se voi olla liikaa nieltäväksi.
"Siinä mm. katsottiin, että kylmän sodan aikainen maskuliinisuus näkyi pohjolassa rakettimaisina ufo-havaintoina, jotka kuvastivat miehen elimen maskuliinisuutta sekä jenkeissä ilmenneitä silpottuja lehmiä, jotka taas kuvasivat feminiinisyyttä."
En tiedä tuosta maskuliinisuudesta/feminiinisyydestä noiden ilmiöiden suhteen joista kyllä molemmista löytyy myös dokumenttiaineistoa mutta tietenkin havaitsijat tulkitsevat aina kaiken oman mielikuvituksensa tulkinnan kautta vaikka itse ilmiöön ei mitenkään välttämättä sellaista liity.
"Eihän tällaiseen roskaan voi olla järkevää olla agnostikko. Terve skeptisismi on paikallaan."
Tässä taas kannattaa muistaa periaate että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Ns. "terve skepsismi" on sellaisen ihmisen vahvaa ennakkoluuloa joka luulee etukäteen jo tietävänsä asioiden oikean laidan.
BelisarioEi ajatus taikuudesta eli siitä, että fyysistä maailmaa voi muokata tahdon voimalla, ole mitenkään uusi. Useimmat meistä kai uskovat taikuuteen jossain määrin lapsena, kunnes oppivat miten maailma toimii ja huomaavat kerta toisensa jälkeen, ettei taikuuteen uskomiseen ole perusteita. James Randi lupasi yli 50 vuoden ajan miljoona dollaria sille, joka näyttää toteen yhdenkin yliluonnollisen asian valvotuissa olosuhteissa. Kaikenmaailman huijareita tuli, mutta ainuttakaan yliluonnollista asiaa ei löytynyt.
Anonyymi kirjoitti:
"Ovatko tyypilliset skeptikot ns. skeptikkoja? "
Tyypilliset skeptikot ovat tosiuskovaisia aikansa tieteen suhteen. Todelliset skeptikot kykenevät olemaan kriittisiä myös oman aikansa valtavirran tiedettä kohtaan.
Pitäisitkö sata vuotta sitten vaikuttanutta tutkijaa nykyajan tieteen auktoriteettina ja asiantuntijana?
Tuskin ja sama kohtalo odottaa kaikkia nykyisä auktoriteetteja ja asiantuntijoita joihin ei todellakaan kannata uskoa sokeasti.
"Millä tavalla suhteellisuusteoriat ovat kiistanalaisia?"
Ne ovat siinä mielessä kiistanalaisia että ne eivät oikeasti selitä yhtään mitään vaan tarjoavat vain vaihtoehtoisen näkökulman suhteessa absoluuttiseen avaruuteen (Newton) ja postuloivat maksiminopeuden kaikille vuorovaikutuksille ja vieläpä niin että sitä maksiminopeutta lähestyttäessä pituus lyhenee.
Kaiken kukkuraksi metrin mittakin on linkitetty tuohon maksiminopeuteen joten sitä on mahdotonta enää falsifioida. Relatistinen fysiikka on tautologiaa eikä sillä ole ainuttakaan käytännön sovellusta.
Tätä olen muissa ketjuissa aikaisemmin yrittänyt selvittää mutta se on tietysti vaikeaa hyväksyä ilmapiirissä jossa varhaisvaiheen Einsteinin teorioita pidetään täydellisen varmoina koska ne eivät oikeasti tuota mitään uutta informaatiota vaan ainoastaan erilaisen näkökulman ja sellaista on vaikea falsifioida mikä ei oikeasti ennusta mitään mutta samalla pakottaa sen ennustamisenkin omaan viitekehykseensä.
"Kirjoitat paljon, mutta et oikeastaan sano yhtään mitään... eli tekstin määrän on tarkoitus korvata sen sisällön puute..."
Sano vain suoraan ettet ymmärtämyt tai oikeammin halunnut ymmärtää:D
Belisario”Kaiken kukkuraksi metrin mittakin on linkitetty tuohon maksiminopeuteen joten sitä on mahdotonta enää falsifioida.”
Toistan mitä sanoin aiemmin. Tietenkin voit falsifioida tuon. Ei tarvitse kuin näyttää toteen, että joku liikkuu valoa nopeammin tai että valon säteet voivat liikkua tyhjiössä eri nopeuksilla.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ovatko tyypilliset skeptikot ns. skeptikkoja? "
Tyypilliset skeptikot ovat tosiuskovaisia aikansa tieteen suhteen. Todelliset skeptikot kykenevät olemaan kriittisiä myös oman aikansa valtavirran tiedettä kohtaan.
Pitäisitkö sata vuotta sitten vaikuttanutta tutkijaa nykyajan tieteen auktoriteettina ja asiantuntijana?
Tuskin ja sama kohtalo odottaa kaikkia nykyisä auktoriteetteja ja asiantuntijoita joihin ei todellakaan kannata uskoa sokeasti.
"Millä tavalla suhteellisuusteoriat ovat kiistanalaisia?"
Ne ovat siinä mielessä kiistanalaisia että ne eivät oikeasti selitä yhtään mitään vaan tarjoavat vain vaihtoehtoisen näkökulman suhteessa absoluuttiseen avaruuteen (Newton) ja postuloivat maksiminopeuden kaikille vuorovaikutuksille ja vieläpä niin että sitä maksiminopeutta lähestyttäessä pituus lyhenee.
Kaiken kukkuraksi metrin mittakin on linkitetty tuohon maksiminopeuteen joten sitä on mahdotonta enää falsifioida. Relatistinen fysiikka on tautologiaa eikä sillä ole ainuttakaan käytännön sovellusta.
Tätä olen muissa ketjuissa aikaisemmin yrittänyt selvittää mutta se on tietysti vaikeaa hyväksyä ilmapiirissä jossa varhaisvaiheen Einsteinin teorioita pidetään täydellisen varmoina koska ne eivät oikeasti tuota mitään uutta informaatiota vaan ainoastaan erilaisen näkökulman ja sellaista on vaikea falsifioida mikä ei oikeasti ennusta mitään mutta samalla pakottaa sen ennustamisenkin omaan viitekehykseensä.
"Kirjoitat paljon, mutta et oikeastaan sano yhtään mitään... eli tekstin määrän on tarkoitus korvata sen sisällön puute..."
Sano vain suoraan ettet ymmärtämyt tai oikeammin halunnut ymmärtää:D
Belisario"Relatistinen fysiikka on tautologiaa eikä sillä ole ainuttakaan käytännön sovellusta. "
relatistisesta en tiedä, mutta relativistinen fysiikka joudutaan huomioimaan esimerkiksi GPS satelliiteissa ja LHC hiukkaskiihdyttimessä. Molemmat vaativat eisnteinlaisia korjauksia.
Einstein on vaikuttanut sata vuotta sitten. Hänen tuloksensa ovat auktoriteetin asemassa. James Clerk Maxwellin ajoista on paljon pidempi aika, mutta hänen sähkömagneettiset aaltoyhtälönsä ovat täysin valideja ja omalla alallaan hän olisi auktoriteetti vieläkin.
Suhtikset eivät ole aikihin olleet kiistanalaisia. Newtonilainen fysiikka ei toimi ääriolosuhteissa, eikä sen selitysvoima riitä. Kyse ei ole näkemyserosta, vaan faktasta.
Suhtikset selittävät errittäin paljon.
Jutiut, etteivätkö suhtikset tuottaisi mitään uutta informaatiota ovat täyttä hölynpölyä.
Yleinen suhtis tuottaa tarkkoja ennusteita, jotka on voitu todentaa vasta meidän aikanamme, kuten avaruuden kiertyminen, ajan muuttuminen gravitaation vaikutuksesta, gravitaatioaallot ja gravitaatiolinssit, myonien ylimäärän maan pinnan tasolla ja useita muita. Klassinen fysiikka ei kykene selittämään mitään niistä.
Intuitiosi ei tuota vieläkään validia tietoa fysiikasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Relatistinen fysiikka on tautologiaa eikä sillä ole ainuttakaan käytännön sovellusta. "
relatistisesta en tiedä, mutta relativistinen fysiikka joudutaan huomioimaan esimerkiksi GPS satelliiteissa ja LHC hiukkaskiihdyttimessä. Molemmat vaativat eisnteinlaisia korjauksia.
Einstein on vaikuttanut sata vuotta sitten. Hänen tuloksensa ovat auktoriteetin asemassa. James Clerk Maxwellin ajoista on paljon pidempi aika, mutta hänen sähkömagneettiset aaltoyhtälönsä ovat täysin valideja ja omalla alallaan hän olisi auktoriteetti vieläkin.
Suhtikset eivät ole aikihin olleet kiistanalaisia. Newtonilainen fysiikka ei toimi ääriolosuhteissa, eikä sen selitysvoima riitä. Kyse ei ole näkemyserosta, vaan faktasta.
Suhtikset selittävät errittäin paljon.
Jutiut, etteivätkö suhtikset tuottaisi mitään uutta informaatiota ovat täyttä hölynpölyä.
Yleinen suhtis tuottaa tarkkoja ennusteita, jotka on voitu todentaa vasta meidän aikanamme, kuten avaruuden kiertyminen, ajan muuttuminen gravitaation vaikutuksesta, gravitaatioaallot ja gravitaatiolinssit, myonien ylimäärän maan pinnan tasolla ja useita muita. Klassinen fysiikka ei kykene selittämään mitään niistä.
Intuitiosi ei tuota vieläkään validia tietoa fysiikasta."Einstein on vaikuttanut sata vuotta sitten. Hänen tuloksensa ovat auktoriteetin asemassa. "
Einstein itse oli 1911 ja vielä 1920 sitä mieltä että valonnopeus vaihteleepaikan mukaan ja kannatti jonkinlaista eetterimallia myöhemmässä vaiheessa YST:n jälkeen.
Einsteinin luodessa YST:n 1915 ei tunnettu ainuttakaan ilmiötä joka edellyttäisi ehdottomasti relativistisen mallin soveltamista ja sitten esim. ns. kaksoisparadoksia ei ole koskaan oikeasti todennettu eikä myöskään singulariteetteja kuten mustat aukot ja alkuräjähdysmalli.
Einsteinin ja Newtonin mallit ovat yhteismitallisia kunnes saavutetaan ns. relativistiset nopeudet lähellä valonnopeuden vakiota.
Jos YST:tä ja EST:tä vertaa esim. kvanttifysiikkaan niin kvanttifysiikka sai alkunsa kaksoisrakokokeen anomalioista eli aivan todellisen ilmiön selitysyrityksestä kun taas Einsteinin ajatuskokeen idea lähti eetterin olemattomuuden, valonnopeuden vakioisuuden ja absoluuttisen avaruuden hylkäämisestä jotka ovat kaikki puhtaasti teoreettisia ja varsinkin empiiriseltä kannalta myös varsin kyseenalaisia oletuksia.
Tähän dokumenttiin on kerätty kaikki olennaisin kritiikki suhteellisuusteorioita vastaan vuosilta 1908-2003:
http://www.cartesio-episteme.net/ep8/95yearsrelativity.pdf
Monet tuossa dokkarissa esitetyt asiat ovat ainakin minulle tottuja ennestään ja sitten aika suuri osa sellaista mikä vaatisi tarkistamista ja vähintäänkin lisää tutkimista.
Einstein itse ei koskaan tyytynyt suhteellisuusteorioihin vaan jatkoi yhtenäiskenttämallinsa kehittämistä kuolemaansa asti.
"James Clerk Maxwellin ajoista on paljon pidempi aika, mutta hänen sähkömagneettiset aaltoyhtälönsä ovat täysin valideja ja omalla alallaan hän olisi auktoriteetti vieläkin."
Maxwellin alkup. yhtälät joita oli muistaakseni parikymmentä olivat aivan erilaisia kuin nykyisin tunnetut M:n yhtälöt joista Oliver Heaviside poisti sähkömagneettisen potentiaalin ja samalla sm kentän sisäisen stressin joka saattaisi olla tulkittavissa myös gravitaatioilmiön aiheuttajaksi kuten esim. 5-ulotteisessa Kaluzan mallissa.
"Suhtikset eivät ole aikihin olleet kiistanalaisia. Newtonilainen fysiikka ei toimi ääriolosuhteissa, eikä sen selitysvoima riitä. Kyse ei ole näkemyserosta, vaan faktasta.
Suhtikset selittävät errittäin paljon.
Jutiut, etteivätkö suhtikset tuottaisi mitään uutta informaatiota ovat täyttä hölynpölyä."
Minusta Einsteinin suhtikset ovat kumottavissa vaikka ehkä aika ei ole vielä kypsä siihen vaikka perusteita ja aihetta sillä kumoamiselle on paljonkin. Hyvin monta tutkijasukupolvea on ehdollistettu relativistiseen fysikkaan ja siihen teor. fysiikan malliin jossa matematiikka määrää tahdin ja jossa ne teorian ennusteet vaativat äärimmäistä tarkkuutta jolloin niitä teorian ennustamia "ilmiöitä" joudutaan etsimään miljardeja maksavilla laitteistoilla eli ts, yritetään löytää matemaattisille malleille sopivia ilmiöitä eikä todellisille selkeästi havaittaville ilmiöille selityksiä kuten perinteisessä "järkitieteessä".
Itse olen totaaliseti menettänyt kiinnostukseni ja luottamukseni kaikkeen sellaiseen tieteeseen joka liittyy suhteellisuusteorioihin ja matematiikka edellä teoretisointeihin.
Tietysti enemmistö on eri mieltä koska suurin osa ihmisistä uskoo auktoriteetteihin sanovat he mitä hyvänsä mistä hyvänsä.
"Intuitiosi ei tuota vieläkään validia tietoa fysiikasta."
Kyllä se intuitioni sanoo että sekä relativistinen fysiikka että myös evoluutioteoria ovat nykyisessä muodossaan pielessä mutta se validi tieto syntyy vasta tietenkin sitten kun löydän riittävät vahvistukset sille intuitiolle eli tutkimukset ovat kesken. Olen myös aika varma että jotkut tahot tietävät asioiden oikean laidan mutta status quon säilyttäminen on heille tärkeää puhtaasti ei-tieteellisistä syistä. Kulutustieteen teoriat toimivat hyvin peitetarinoina.
Itselleni suhtiksien kyseenalaistaminen ei ole mitenkään erityisen iso asia koska en ole niihin oikeasti koskaan uskonut enkä joutunut niihin ehdollistumaan vaikka olenkin niitä miettinyt jo n. 40 vuotta ja epäillyt lähes 20 vuotta.
Belisario Anonyymi kirjoitti:
"Einstein on vaikuttanut sata vuotta sitten. Hänen tuloksensa ovat auktoriteetin asemassa. "
Einstein itse oli 1911 ja vielä 1920 sitä mieltä että valonnopeus vaihteleepaikan mukaan ja kannatti jonkinlaista eetterimallia myöhemmässä vaiheessa YST:n jälkeen.
Einsteinin luodessa YST:n 1915 ei tunnettu ainuttakaan ilmiötä joka edellyttäisi ehdottomasti relativistisen mallin soveltamista ja sitten esim. ns. kaksoisparadoksia ei ole koskaan oikeasti todennettu eikä myöskään singulariteetteja kuten mustat aukot ja alkuräjähdysmalli.
Einsteinin ja Newtonin mallit ovat yhteismitallisia kunnes saavutetaan ns. relativistiset nopeudet lähellä valonnopeuden vakiota.
Jos YST:tä ja EST:tä vertaa esim. kvanttifysiikkaan niin kvanttifysiikka sai alkunsa kaksoisrakokokeen anomalioista eli aivan todellisen ilmiön selitysyrityksestä kun taas Einsteinin ajatuskokeen idea lähti eetterin olemattomuuden, valonnopeuden vakioisuuden ja absoluuttisen avaruuden hylkäämisestä jotka ovat kaikki puhtaasti teoreettisia ja varsinkin empiiriseltä kannalta myös varsin kyseenalaisia oletuksia.
Tähän dokumenttiin on kerätty kaikki olennaisin kritiikki suhteellisuusteorioita vastaan vuosilta 1908-2003:
http://www.cartesio-episteme.net/ep8/95yearsrelativity.pdf
Monet tuossa dokkarissa esitetyt asiat ovat ainakin minulle tottuja ennestään ja sitten aika suuri osa sellaista mikä vaatisi tarkistamista ja vähintäänkin lisää tutkimista.
Einstein itse ei koskaan tyytynyt suhteellisuusteorioihin vaan jatkoi yhtenäiskenttämallinsa kehittämistä kuolemaansa asti.
"James Clerk Maxwellin ajoista on paljon pidempi aika, mutta hänen sähkömagneettiset aaltoyhtälönsä ovat täysin valideja ja omalla alallaan hän olisi auktoriteetti vieläkin."
Maxwellin alkup. yhtälät joita oli muistaakseni parikymmentä olivat aivan erilaisia kuin nykyisin tunnetut M:n yhtälöt joista Oliver Heaviside poisti sähkömagneettisen potentiaalin ja samalla sm kentän sisäisen stressin joka saattaisi olla tulkittavissa myös gravitaatioilmiön aiheuttajaksi kuten esim. 5-ulotteisessa Kaluzan mallissa.
"Suhtikset eivät ole aikihin olleet kiistanalaisia. Newtonilainen fysiikka ei toimi ääriolosuhteissa, eikä sen selitysvoima riitä. Kyse ei ole näkemyserosta, vaan faktasta.
Suhtikset selittävät errittäin paljon.
Jutiut, etteivätkö suhtikset tuottaisi mitään uutta informaatiota ovat täyttä hölynpölyä."
Minusta Einsteinin suhtikset ovat kumottavissa vaikka ehkä aika ei ole vielä kypsä siihen vaikka perusteita ja aihetta sillä kumoamiselle on paljonkin. Hyvin monta tutkijasukupolvea on ehdollistettu relativistiseen fysikkaan ja siihen teor. fysiikan malliin jossa matematiikka määrää tahdin ja jossa ne teorian ennusteet vaativat äärimmäistä tarkkuutta jolloin niitä teorian ennustamia "ilmiöitä" joudutaan etsimään miljardeja maksavilla laitteistoilla eli ts, yritetään löytää matemaattisille malleille sopivia ilmiöitä eikä todellisille selkeästi havaittaville ilmiöille selityksiä kuten perinteisessä "järkitieteessä".
Itse olen totaaliseti menettänyt kiinnostukseni ja luottamukseni kaikkeen sellaiseen tieteeseen joka liittyy suhteellisuusteorioihin ja matematiikka edellä teoretisointeihin.
Tietysti enemmistö on eri mieltä koska suurin osa ihmisistä uskoo auktoriteetteihin sanovat he mitä hyvänsä mistä hyvänsä.
"Intuitiosi ei tuota vieläkään validia tietoa fysiikasta."
Kyllä se intuitioni sanoo että sekä relativistinen fysiikka että myös evoluutioteoria ovat nykyisessä muodossaan pielessä mutta se validi tieto syntyy vasta tietenkin sitten kun löydän riittävät vahvistukset sille intuitiolle eli tutkimukset ovat kesken. Olen myös aika varma että jotkut tahot tietävät asioiden oikean laidan mutta status quon säilyttäminen on heille tärkeää puhtaasti ei-tieteellisistä syistä. Kulutustieteen teoriat toimivat hyvin peitetarinoina.
Itselleni suhtiksien kyseenalaistaminen ei ole mitenkään erityisen iso asia koska en ole niihin oikeasti koskaan uskonut enkä joutunut niihin ehdollistumaan vaikka olenkin niitä miettinyt jo n. 40 vuotta ja epäillyt lähes 20 vuotta.
Belisario”Einsteinin luodessa YST:n 1915 ei tunnettu ainuttakaan ilmiötä joka edellyttäisi ehdottomasti relativistisen mallin soveltamista”
Tunnettiin. Einstein itse ehdotti testeiksi Merkuriuksen kiertoradan laskentaa, valon radan kaareutumista painovoimakentässä sekä painovoiman aiheuttaman punasiirtymän. Einstein itse ratkaisi Merkuriuksen radan mysteerin suhteellisuusteoriallaan vuonna 1916. Suhteellisuusteorian mukaisen valon taipuminen mitattiin karkeasti vuonna 1919.
Näissä suhteellisuusteorian hyvyyksissä on se, että kyse ei ole pelkästä intuitiosta vaan matemaattisesta mallista, joka on johdettu perusteista ja jonka ennustukset voidaan mitata useissa eri tilanteissa. Suhteellisuusteoria ei esimerkiksi vain ennusta, että kiertoradalla tietyllä korkeudella oleva kello kulkee eri tahtia kuin maassa oleva, vaan kellon nopeusero voidaan laskea tarkalleen korkeuden funktiona. Kyseinen malli on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella.
Toki tiedämme, ettei suhteellisuusteoria huomioi kvanttiefektejä mitkä tulevat merkittäviksi atomiskaalassa sekä mustien aukkojen kohdalla - suhteellisuusteoria on siis vähän kuin Newtonin malli - se tiivistää monet totuudet, mutta on silti edelleen vain aproksimaatio, joka ei toimi kaikissa ääritilanteissa.Anonyymi kirjoitti:
"Einstein on vaikuttanut sata vuotta sitten. Hänen tuloksensa ovat auktoriteetin asemassa. "
Einstein itse oli 1911 ja vielä 1920 sitä mieltä että valonnopeus vaihteleepaikan mukaan ja kannatti jonkinlaista eetterimallia myöhemmässä vaiheessa YST:n jälkeen.
Einsteinin luodessa YST:n 1915 ei tunnettu ainuttakaan ilmiötä joka edellyttäisi ehdottomasti relativistisen mallin soveltamista ja sitten esim. ns. kaksoisparadoksia ei ole koskaan oikeasti todennettu eikä myöskään singulariteetteja kuten mustat aukot ja alkuräjähdysmalli.
Einsteinin ja Newtonin mallit ovat yhteismitallisia kunnes saavutetaan ns. relativistiset nopeudet lähellä valonnopeuden vakiota.
Jos YST:tä ja EST:tä vertaa esim. kvanttifysiikkaan niin kvanttifysiikka sai alkunsa kaksoisrakokokeen anomalioista eli aivan todellisen ilmiön selitysyrityksestä kun taas Einsteinin ajatuskokeen idea lähti eetterin olemattomuuden, valonnopeuden vakioisuuden ja absoluuttisen avaruuden hylkäämisestä jotka ovat kaikki puhtaasti teoreettisia ja varsinkin empiiriseltä kannalta myös varsin kyseenalaisia oletuksia.
Tähän dokumenttiin on kerätty kaikki olennaisin kritiikki suhteellisuusteorioita vastaan vuosilta 1908-2003:
http://www.cartesio-episteme.net/ep8/95yearsrelativity.pdf
Monet tuossa dokkarissa esitetyt asiat ovat ainakin minulle tottuja ennestään ja sitten aika suuri osa sellaista mikä vaatisi tarkistamista ja vähintäänkin lisää tutkimista.
Einstein itse ei koskaan tyytynyt suhteellisuusteorioihin vaan jatkoi yhtenäiskenttämallinsa kehittämistä kuolemaansa asti.
"James Clerk Maxwellin ajoista on paljon pidempi aika, mutta hänen sähkömagneettiset aaltoyhtälönsä ovat täysin valideja ja omalla alallaan hän olisi auktoriteetti vieläkin."
Maxwellin alkup. yhtälät joita oli muistaakseni parikymmentä olivat aivan erilaisia kuin nykyisin tunnetut M:n yhtälöt joista Oliver Heaviside poisti sähkömagneettisen potentiaalin ja samalla sm kentän sisäisen stressin joka saattaisi olla tulkittavissa myös gravitaatioilmiön aiheuttajaksi kuten esim. 5-ulotteisessa Kaluzan mallissa.
"Suhtikset eivät ole aikihin olleet kiistanalaisia. Newtonilainen fysiikka ei toimi ääriolosuhteissa, eikä sen selitysvoima riitä. Kyse ei ole näkemyserosta, vaan faktasta.
Suhtikset selittävät errittäin paljon.
Jutiut, etteivätkö suhtikset tuottaisi mitään uutta informaatiota ovat täyttä hölynpölyä."
Minusta Einsteinin suhtikset ovat kumottavissa vaikka ehkä aika ei ole vielä kypsä siihen vaikka perusteita ja aihetta sillä kumoamiselle on paljonkin. Hyvin monta tutkijasukupolvea on ehdollistettu relativistiseen fysikkaan ja siihen teor. fysiikan malliin jossa matematiikka määrää tahdin ja jossa ne teorian ennusteet vaativat äärimmäistä tarkkuutta jolloin niitä teorian ennustamia "ilmiöitä" joudutaan etsimään miljardeja maksavilla laitteistoilla eli ts, yritetään löytää matemaattisille malleille sopivia ilmiöitä eikä todellisille selkeästi havaittaville ilmiöille selityksiä kuten perinteisessä "järkitieteessä".
Itse olen totaaliseti menettänyt kiinnostukseni ja luottamukseni kaikkeen sellaiseen tieteeseen joka liittyy suhteellisuusteorioihin ja matematiikka edellä teoretisointeihin.
Tietysti enemmistö on eri mieltä koska suurin osa ihmisistä uskoo auktoriteetteihin sanovat he mitä hyvänsä mistä hyvänsä.
"Intuitiosi ei tuota vieläkään validia tietoa fysiikasta."
Kyllä se intuitioni sanoo että sekä relativistinen fysiikka että myös evoluutioteoria ovat nykyisessä muodossaan pielessä mutta se validi tieto syntyy vasta tietenkin sitten kun löydän riittävät vahvistukset sille intuitiolle eli tutkimukset ovat kesken. Olen myös aika varma että jotkut tahot tietävät asioiden oikean laidan mutta status quon säilyttäminen on heille tärkeää puhtaasti ei-tieteellisistä syistä. Kulutustieteen teoriat toimivat hyvin peitetarinoina.
Itselleni suhtiksien kyseenalaistaminen ei ole mitenkään erityisen iso asia koska en ole niihin oikeasti koskaan uskonut enkä joutunut niihin ehdollistumaan vaikka olenkin niitä miettinyt jo n. 40 vuotta ja epäillyt lähes 20 vuotta.
Belisario”Itselleni suhtiksien kyseenalaistaminen ei ole mitenkään erityisen iso asia koska en ole niihin oikeasti koskaan uskonut enkä joutunut niihin ehdollistumaan vaikka olenkin niitä miettinyt jo n. 40 vuotta ja epäillyt lähes 20 vuotta.”
Suhteellisuusteoria ei avaudu kaikille - etenkään jos et ole opiskellut kovia tieteitä kuten matematiikkaa ja fysiikkaa lukiota pidemmälle. Netistä löytyy kuitenkin hyviä maallikoillekin suunnattuja videoita. Tietenkin matemaattiset todistukset joudut vain hyväksymään totuuksina, jossei löydy rahkeita todistusten läpi lukemiseen.
Lähtölaukaus suhteellisuusteorialle oli sähkökenttien ja magneettikenttien tutkiminen. Faradayn ja Maxwellin myötä meillä oli yhtälöt, jotka kuvasivat sähkömagnetismia ja niissä esiintyi vakioina eri väliaineiden permeabiliteetti ja permittiivisyys. Maxwell ymmärsi, että kokeellisesti johdetut kenttäyhtälöt ennustivat jotakin mullistavaa: Sähkökenttä ja magneettikenttä voisivat periaatteessa lähteä värähtelemään ja etenemään tyhjiössä itsekseen. Hän laski tuon värähtelyn etenemisnopeuden tyhjiön permittiivisyyden ja permeabiliteetin avulla ja sai tulokseksi saman nopeuden kuin millä valon on mitattu etenevän.
Tämä avasi fyysikoille kuitenkin ongelman. Koska nopeus on aina kahden kappaleen välinen asia eikä voida määritellä mitään mikä olisi paikallaan oleva referenssi, niin mihin valon nopeus tulisi suhteuttaa tyhjiössä? Jos sähkömagneettisen värähtelyn etenemisnopeus riippuu vain tyhjiön ominaisuuksista (permittiivisyys ja permeabiliteetti), niin miten ihmeessä se voi edetä kaikille samalla liikkeestä huolimatta?
Ensimmäinen ajatus oli, että tyhjiössäkin on jonkinlainen eetteri tausta, jossa sähkömagneettinen aalto etenee. Olemme pyörivässä galaksissa, missä Aurinko kiertää sen keskustaa ja Maa auringon ympäri, niin tällöin sähkömagneettisten aaltojen tulisi edetä varmastikin eri nopeuksilla eri suuntaan. Tuskinpa koko universumin eetteri on juuri meidän pyörivän planeetan mukaan määritelty. Eetteriä pyrittiin mittaamaan, mutta sähkömagnetismi piti pintansa. Valo ja radioaallot kulkivat aina tyhjiössä joka suuntaan samalla nopeudella. Fysiikka oli kriisissä. Sähkömagnetiikka oli sopimaton Newtonilaisen fysiikan kanssa.
Tähän probleemaan ei tietääkseni ole edelleenkään olemassa kuin yksi ainoa selitys: Erityinen suhteellisuusteoria. Tässä ikävää on tosin se, että joudumme luopumaan Newtonilaisesta helposta aika-ja tilakäsityksestä, mitkä ovat meidän apinanaivoillemme ne helpoimmat ymmärtää. Suhteellisuusteoria ei vastaa ihmislapsen intuitiota. Meidän pitää kyetä hylkäämään lapsena omaksumamme käsitykset ennen kuin voimme hyväksyä tuon uuden mallin, joka on kuitenkin ainut selitys havainnoille.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Einstein on vaikuttanut sata vuotta sitten. Hänen tuloksensa ovat auktoriteetin asemassa. "
Einstein itse oli 1911 ja vielä 1920 sitä mieltä että valonnopeus vaihteleepaikan mukaan ja kannatti jonkinlaista eetterimallia myöhemmässä vaiheessa YST:n jälkeen.
Einsteinin luodessa YST:n 1915 ei tunnettu ainuttakaan ilmiötä joka edellyttäisi ehdottomasti relativistisen mallin soveltamista ja sitten esim. ns. kaksoisparadoksia ei ole koskaan oikeasti todennettu eikä myöskään singulariteetteja kuten mustat aukot ja alkuräjähdysmalli.
Einsteinin ja Newtonin mallit ovat yhteismitallisia kunnes saavutetaan ns. relativistiset nopeudet lähellä valonnopeuden vakiota.
Jos YST:tä ja EST:tä vertaa esim. kvanttifysiikkaan niin kvanttifysiikka sai alkunsa kaksoisrakokokeen anomalioista eli aivan todellisen ilmiön selitysyrityksestä kun taas Einsteinin ajatuskokeen idea lähti eetterin olemattomuuden, valonnopeuden vakioisuuden ja absoluuttisen avaruuden hylkäämisestä jotka ovat kaikki puhtaasti teoreettisia ja varsinkin empiiriseltä kannalta myös varsin kyseenalaisia oletuksia.
Tähän dokumenttiin on kerätty kaikki olennaisin kritiikki suhteellisuusteorioita vastaan vuosilta 1908-2003:
http://www.cartesio-episteme.net/ep8/95yearsrelativity.pdf
Monet tuossa dokkarissa esitetyt asiat ovat ainakin minulle tottuja ennestään ja sitten aika suuri osa sellaista mikä vaatisi tarkistamista ja vähintäänkin lisää tutkimista.
Einstein itse ei koskaan tyytynyt suhteellisuusteorioihin vaan jatkoi yhtenäiskenttämallinsa kehittämistä kuolemaansa asti.
"James Clerk Maxwellin ajoista on paljon pidempi aika, mutta hänen sähkömagneettiset aaltoyhtälönsä ovat täysin valideja ja omalla alallaan hän olisi auktoriteetti vieläkin."
Maxwellin alkup. yhtälät joita oli muistaakseni parikymmentä olivat aivan erilaisia kuin nykyisin tunnetut M:n yhtälöt joista Oliver Heaviside poisti sähkömagneettisen potentiaalin ja samalla sm kentän sisäisen stressin joka saattaisi olla tulkittavissa myös gravitaatioilmiön aiheuttajaksi kuten esim. 5-ulotteisessa Kaluzan mallissa.
"Suhtikset eivät ole aikihin olleet kiistanalaisia. Newtonilainen fysiikka ei toimi ääriolosuhteissa, eikä sen selitysvoima riitä. Kyse ei ole näkemyserosta, vaan faktasta.
Suhtikset selittävät errittäin paljon.
Jutiut, etteivätkö suhtikset tuottaisi mitään uutta informaatiota ovat täyttä hölynpölyä."
Minusta Einsteinin suhtikset ovat kumottavissa vaikka ehkä aika ei ole vielä kypsä siihen vaikka perusteita ja aihetta sillä kumoamiselle on paljonkin. Hyvin monta tutkijasukupolvea on ehdollistettu relativistiseen fysikkaan ja siihen teor. fysiikan malliin jossa matematiikka määrää tahdin ja jossa ne teorian ennusteet vaativat äärimmäistä tarkkuutta jolloin niitä teorian ennustamia "ilmiöitä" joudutaan etsimään miljardeja maksavilla laitteistoilla eli ts, yritetään löytää matemaattisille malleille sopivia ilmiöitä eikä todellisille selkeästi havaittaville ilmiöille selityksiä kuten perinteisessä "järkitieteessä".
Itse olen totaaliseti menettänyt kiinnostukseni ja luottamukseni kaikkeen sellaiseen tieteeseen joka liittyy suhteellisuusteorioihin ja matematiikka edellä teoretisointeihin.
Tietysti enemmistö on eri mieltä koska suurin osa ihmisistä uskoo auktoriteetteihin sanovat he mitä hyvänsä mistä hyvänsä.
"Intuitiosi ei tuota vieläkään validia tietoa fysiikasta."
Kyllä se intuitioni sanoo että sekä relativistinen fysiikka että myös evoluutioteoria ovat nykyisessä muodossaan pielessä mutta se validi tieto syntyy vasta tietenkin sitten kun löydän riittävät vahvistukset sille intuitiolle eli tutkimukset ovat kesken. Olen myös aika varma että jotkut tahot tietävät asioiden oikean laidan mutta status quon säilyttäminen on heille tärkeää puhtaasti ei-tieteellisistä syistä. Kulutustieteen teoriat toimivat hyvin peitetarinoina.
Itselleni suhtiksien kyseenalaistaminen ei ole mitenkään erityisen iso asia koska en ole niihin oikeasti koskaan uskonut enkä joutunut niihin ehdollistumaan vaikka olenkin niitä miettinyt jo n. 40 vuotta ja epäillyt lähes 20 vuotta.
Belisario"Einstein itse oli 1911 ja vielä 1920 sitä mieltä että valonnopeus vaihteleepaikan mukaan"
Sinulla on varmaan linkki, mistä tuo väite on todennettavissa. Eisntein huomasi valonnopeuden vakioisuuden jo erityisen suhtiksen muotoilussa.
Kvanttifysiikka sai alkunsa jo Einsteinin 1905 julkaisemasta valosähköistä ilmiötä käsittelevästä artikkelista, jos ei jo ennen sitä Planckin kvanttihypoteesista.
Pseudonyymi G. O. Mueller kooste on yhtä vakuuttava kuin Hitlerin Saksan sadan fyysikon lista. Miksi sata, kun yksikin riittäisi. - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Einsteinin luodessa YST:n 1915 ei tunnettu ainuttakaan ilmiötä joka edellyttäisi ehdottomasti relativistisen mallin soveltamista”
Tunnettiin. Einstein itse ehdotti testeiksi Merkuriuksen kiertoradan laskentaa, valon radan kaareutumista painovoimakentässä sekä painovoiman aiheuttaman punasiirtymän. Einstein itse ratkaisi Merkuriuksen radan mysteerin suhteellisuusteoriallaan vuonna 1916. Suhteellisuusteorian mukaisen valon taipuminen mitattiin karkeasti vuonna 1919.
Näissä suhteellisuusteorian hyvyyksissä on se, että kyse ei ole pelkästä intuitiosta vaan matemaattisesta mallista, joka on johdettu perusteista ja jonka ennustukset voidaan mitata useissa eri tilanteissa. Suhteellisuusteoria ei esimerkiksi vain ennusta, että kiertoradalla tietyllä korkeudella oleva kello kulkee eri tahtia kuin maassa oleva, vaan kellon nopeusero voidaan laskea tarkalleen korkeuden funktiona. Kyseinen malli on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella.
Toki tiedämme, ettei suhteellisuusteoria huomioi kvanttiefektejä mitkä tulevat merkittäviksi atomiskaalassa sekä mustien aukkojen kohdalla - suhteellisuusteoria on siis vähän kuin Newtonin malli - se tiivistää monet totuudet, mutta on silti edelleen vain aproksimaatio, joka ei toimi kaikissa ääritilanteissa."Tunnettiin. Einstein itse ehdotti testeiksi Merkuriuksen kiertoradan laskentaa, valon radan kaareutumista painovoimakentässä sekä painovoiman aiheuttaman punasiirtymän. Einstein itse ratkaisi Merkuriuksen radan mysteerin suhteellisuusteoriallaan vuonna 1916. Suhteellisuusteorian mukaisen valon taipuminen mitattiin karkeasti vuonna 1919."
Se Merkuriuksen radan poikkeama on äärimmäisen pieni (43 kaarisekuntia sadassa vuodessa) puhtaasti laskennallisesti jossa taas auringon ja planeettojen määrä aiheuttaa matemaattisia ongelmia eikä puhdas matematiikka muutenkaan ole fysiikkaa (=empiriaa) koska ylipäätänsä matemaattinen fysiikka perustuu vain tähän mennessä havaittuihin säännönmukaisuuksiin ja niistä johdettuihin kaavoihin.
Tässä yksi kritiikki Merkuriuksen radan suhteen:
https://www.researchgate.net/publication/319395513_The_Mercury_perihelion_precession_a_critique_on_the_anomaly_and_a_plausible_additional_effect_of_the_sun
Gravitaation aiheittama punasiitymä eli kellojen hidastuminen massan läheisyydessä todennäköisesti olisi keksitty ilmankin suhtiksia jossain vaiheessa eli se ei minusta ole Einsteinin "ansiota" vaan lähinnä E:n onnekas arvaus.
"Näissä suhteellisuusteorian hyvyyksissä on se, että kyse ei ole pelkästä intuitiosta vaan matemaattisesta mallista, joka on johdettu perusteista ja jonka ennustukset voidaan mitata useissa eri tilanteissa."
Matemaattisten mallien toimivuus edellyttää aina oikeat aksioomat eli oikeanlaisen hahmotuksen todellisuudesta ja koska YST & EST on viritetty siten että valonnopeus on aina vakio ja myös määritelty kehäpäätelmänä vakioksi ja koska pituus lyhenee relativistisilla nopeuksilla menosuuntaan niin suhtiksia on mahdotonta kumota niiden matemaattisen mallin pohjalta tehtyjen ja tulkittujen mallien perusteella eli kyseessä on kehäpäättely.
Kilpailevien mallien pitää myös vallitsevassa paradigmassa tuottaa entistä tarkempia ennusteita jotka taas vaativat vielä nykyistä kalliimpia laitteistoja ikäänkuin ylipäätänsä voitaisiin luotettavasti ja varsinkin teoriariippumattomasti mitata sellaisia tarkkuuksia joissa liikutaan jo kvanttifysiikan epämääräisyyden mittakaavassa.
"Suhteellisuusteoria ei esimerkiksi vain ennusta, että kiertoradalla tietyllä korkeudella oleva kello kulkee eri tahtia kuin maassa oleva, vaan kellon nopeusero voidaan laskea tarkalleen korkeuden funktiona. Kyseinen malli on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella."
Niin etäisyys maan gravitaation keskipisteestä määrittelee kellojen nopeuden mikä ei ole kuin sattumalta historiallisesti Einsteinin suhtiksiin liittyvä asia.
"Toki tiedämme, ettei suhteellisuusteoria huomioi kvanttiefektejä mitkä tulevat merkittäviksi atomiskaalassa sekä mustien aukkojen kohdalla - suhteellisuusteoria on siis vähän kuin Newtonin malli - se tiivistää monet totuudet, mutta on silti edelleen vain aproksimaatio, joka ei toimi kaikissa ääritilanteissa."
Minusta suhteellisuusteorioiden toimivuus on näennäistä eikä kyse ole tarkuudesta pohjimmiltaan vaan sen mallin postulaateista jotka helposti johtavat harhaan kun keskitytään vain siihen matemaattiseen formalismiin.
Belisario - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
”Itselleni suhtiksien kyseenalaistaminen ei ole mitenkään erityisen iso asia koska en ole niihin oikeasti koskaan uskonut enkä joutunut niihin ehdollistumaan vaikka olenkin niitä miettinyt jo n. 40 vuotta ja epäillyt lähes 20 vuotta.”
Suhteellisuusteoria ei avaudu kaikille - etenkään jos et ole opiskellut kovia tieteitä kuten matematiikkaa ja fysiikkaa lukiota pidemmälle. Netistä löytyy kuitenkin hyviä maallikoillekin suunnattuja videoita. Tietenkin matemaattiset todistukset joudut vain hyväksymään totuuksina, jossei löydy rahkeita todistusten läpi lukemiseen.
Lähtölaukaus suhteellisuusteorialle oli sähkökenttien ja magneettikenttien tutkiminen. Faradayn ja Maxwellin myötä meillä oli yhtälöt, jotka kuvasivat sähkömagnetismia ja niissä esiintyi vakioina eri väliaineiden permeabiliteetti ja permittiivisyys. Maxwell ymmärsi, että kokeellisesti johdetut kenttäyhtälöt ennustivat jotakin mullistavaa: Sähkökenttä ja magneettikenttä voisivat periaatteessa lähteä värähtelemään ja etenemään tyhjiössä itsekseen. Hän laski tuon värähtelyn etenemisnopeuden tyhjiön permittiivisyyden ja permeabiliteetin avulla ja sai tulokseksi saman nopeuden kuin millä valon on mitattu etenevän.
Tämä avasi fyysikoille kuitenkin ongelman. Koska nopeus on aina kahden kappaleen välinen asia eikä voida määritellä mitään mikä olisi paikallaan oleva referenssi, niin mihin valon nopeus tulisi suhteuttaa tyhjiössä? Jos sähkömagneettisen värähtelyn etenemisnopeus riippuu vain tyhjiön ominaisuuksista (permittiivisyys ja permeabiliteetti), niin miten ihmeessä se voi edetä kaikille samalla liikkeestä huolimatta?
Ensimmäinen ajatus oli, että tyhjiössäkin on jonkinlainen eetteri tausta, jossa sähkömagneettinen aalto etenee. Olemme pyörivässä galaksissa, missä Aurinko kiertää sen keskustaa ja Maa auringon ympäri, niin tällöin sähkömagneettisten aaltojen tulisi edetä varmastikin eri nopeuksilla eri suuntaan. Tuskinpa koko universumin eetteri on juuri meidän pyörivän planeetan mukaan määritelty. Eetteriä pyrittiin mittaamaan, mutta sähkömagnetismi piti pintansa. Valo ja radioaallot kulkivat aina tyhjiössä joka suuntaan samalla nopeudella. Fysiikka oli kriisissä. Sähkömagnetiikka oli sopimaton Newtonilaisen fysiikan kanssa.
Tähän probleemaan ei tietääkseni ole edelleenkään olemassa kuin yksi ainoa selitys: Erityinen suhteellisuusteoria. Tässä ikävää on tosin se, että joudumme luopumaan Newtonilaisesta helposta aika-ja tilakäsityksestä, mitkä ovat meidän apinanaivoillemme ne helpoimmat ymmärtää. Suhteellisuusteoria ei vastaa ihmislapsen intuitiota. Meidän pitää kyetä hylkäämään lapsena omaksumamme käsitykset ennen kuin voimme hyväksyä tuon uuden mallin, joka on kuitenkin ainut selitys havainnoille."Suhteellisuusteoria ei avaudu kaikille - etenkään jos et ole opiskellut kovia tieteitä kuten matematiikkaa ja fysiikkaa lukiota pidemmälle. Netistä löytyy kuitenkin hyviä maallikoillekin suunnattuja videoita. Tietenkin matemaattiset todistukset joudut vain hyväksymään totuuksina, jossei löydy rahkeita todistusten läpi lukemiseen."
En koskaan opiskellut fysiikkaa koulussa vain pelkästään lyhyen matematiikan. Joskus parikymppisenä lukion jälkeen innostuin Einsteinista ja luin mm. Einsteinin ja Infeldin teoksen fysiikan historiasta jossa ei muistaakseni ollut ainuttakaan kaavaa.
Minusta ei ole mitään "kovaa tiedettä" koska matematiikka aina edellyttää jonkinlaisen vain luonnollisella kielellä (ja/tai kuvin ja/tai vertauskuvin) ilmaistavissa olevan hahmotuksen joka vasta sen jälkeen formalisoidaan matemaattiseen muotoon. Jos tuijottaa vain niitä kaavoja ja soveltaa niitä niin sitä voisi kutsua vaikka filosofiseksi kovapäisyydeksi koska silloin ei ymmärrä alkuunkaan soveltamansa kaavan taustaa eikä historiaa vaan ainoastaan mekaanisesti ja automaattisesti soveltaa sitä kaavaa ihan samalla tavalla kuin tekoäly(ttömyys) toimii:D
Ohitan nyt tuon minulle jo ennestään tutun historiikkisi josta olen monessakin kohtaa aika eri mieltä.
"Tähän probleemaan ei tietääkseni ole edelleenkään olemassa kuin yksi ainoa selitys: Erityinen suhteellisuusteoria. "
On vain mielikuvituksen puutetta ja vahvaa uskoa väittää johonkin ongelmaan olevan vain 1 ratkaisu joka on tietysti ymmärrettävää koska YST & EST mallia on voimakkaasti tyrkytetty kaikelle kansalle ja oppilaitoksissa jo yli 100 vuotta ja vieläkin se tyrkytys on epäilyttävän voimakasta suurin piirtein jokaisen tiedeuutisen yhteydessä. On niitä vaihtoehtoisiakin malleja jos niitä vaivautuu etsimään ja tutkimaan ja vaikka nekään eivät ole täydellisiä niin silti ne minusta monessakin suhteessa toimivat nykyistä mallia paremmin.
"Tässä ikävää on tosin se, että joudumme luopumaan Newtonilaisesta helposta aika-ja tilakäsityksestä, mitkä ovat meidän apinanaivoillemme ne helpoimmat ymmärtää. Suhteellisuusteoria ei vastaa ihmislapsen intuitiota. Meidän pitää kyetä hylkäämään lapsena omaksumamme käsitykset ennen kuin voimme hyväksyä tuon uuden mallin, joka on kuitenkin ainut selitys havainnoille."
Tuollainen retoriikka on lukijoita aliarvioivaa ja vahvasti propagandistista.
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Einstein itse oli 1911 ja vielä 1920 sitä mieltä että valonnopeus vaihteleepaikan mukaan"
Sinulla on varmaan linkki, mistä tuo väite on todennettavissa. Eisntein huomasi valonnopeuden vakioisuuden jo erityisen suhtiksen muotoilussa.
Kvanttifysiikka sai alkunsa jo Einsteinin 1905 julkaisemasta valosähköistä ilmiötä käsittelevästä artikkelista, jos ei jo ennen sitä Planckin kvanttihypoteesista.
Pseudonyymi G. O. Mueller kooste on yhtä vakuuttava kuin Hitlerin Saksan sadan fyysikon lista. Miksi sata, kun yksikin riittäisi."Sinulla on varmaan linkki, mistä tuo väite on todennettavissa. Eisntein huomasi valonnopeuden vakioisuuden jo erityisen suhtiksen muotoilussa."
A. Unzicker tutki noita ja löysi viitaukset Einsteinin kirjoituksista.
Why Herrmann Minkowski Was a Disaster for Physics (kohdat 18:14 & 19:49)
https://www.youtube.com/watch?v=TDjgQ_megMI
Unzicker tunnetaan matematiikka edellä etenevän fysiikkan (kuten esim. hiukkasfysikkan standardimalli) kriitikkona. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän lopettamaan teor. fysiikan ja kosmologian nykyiset sekoilut)
"Kvanttifysiikka sai alkunsa jo Einsteinin 1905 julkaisemasta valosähköistä ilmiötä käsittelevästä artikkelista, jos ei jo ennen sitä Planckin kvanttihypoteesista."
Minusta tieteen pitää aina lähteä ilmiöiden pohjalta eikä teor. postulaattien pohjalta jotka taas helposti johtavat harhaan ja sekoiluihin.
"Pseudonyymi G. O. Mueller kooste on yhtä vakuuttava kuin Hitlerin Saksan sadan fyysikon lista. Miksi sata, kun yksikin riittäisi."
Ei minua kiinnosta se lähde kovin paljoa eikä fyysikoiden listat vaan se kritiikki joka tuossa dokumentissa oli esitelty hyvin havainnollisesti aihepiireittäin. Natsien aikana Saksassa kehiteltiin paljon mielenkiintoista tiedettä ja tekniikkaa joka sodan jälkeen siirtyi sekä länteen että Neuvostoliittoon jatkokehittelyä varten (project paperclip lännessä).
Tieteilijöitä nimenomaan tuona aikana kehoitettiin ajattelemaan laatikon ulkopuolella ja poimimaan myös hyvinkin esoteerisista lähteistä kaikkea mahdollista mitä voisi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Natsien tapa tehdä tiedettä siirtyi aika pitkälle sellaisenaan Neuvostoliittoon ja länteen (esim. MK-Ultra) ja nykyinen valtakulttuuri onkin minusta aika selkeästi fasistinen monessakin mielessä eli ohjenuorana on ollut "tarkoitus pyhittää keinot" jossa pidetään tiedettä sellaisena asiana joka ylittää kaikki muut arvot mukaan lukien ihmisarvon.
Pidän nyt vähän paussia kirjoittelusta.
Belisario Anonyymi kirjoitti:
"Sinulla on varmaan linkki, mistä tuo väite on todennettavissa. Eisntein huomasi valonnopeuden vakioisuuden jo erityisen suhtiksen muotoilussa."
A. Unzicker tutki noita ja löysi viitaukset Einsteinin kirjoituksista.
Why Herrmann Minkowski Was a Disaster for Physics (kohdat 18:14 & 19:49)
https://www.youtube.com/watch?v=TDjgQ_megMI
Unzicker tunnetaan matematiikka edellä etenevän fysiikkan (kuten esim. hiukkasfysikkan standardimalli) kriitikkona. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän lopettamaan teor. fysiikan ja kosmologian nykyiset sekoilut)
"Kvanttifysiikka sai alkunsa jo Einsteinin 1905 julkaisemasta valosähköistä ilmiötä käsittelevästä artikkelista, jos ei jo ennen sitä Planckin kvanttihypoteesista."
Minusta tieteen pitää aina lähteä ilmiöiden pohjalta eikä teor. postulaattien pohjalta jotka taas helposti johtavat harhaan ja sekoiluihin.
"Pseudonyymi G. O. Mueller kooste on yhtä vakuuttava kuin Hitlerin Saksan sadan fyysikon lista. Miksi sata, kun yksikin riittäisi."
Ei minua kiinnosta se lähde kovin paljoa eikä fyysikoiden listat vaan se kritiikki joka tuossa dokumentissa oli esitelty hyvin havainnollisesti aihepiireittäin. Natsien aikana Saksassa kehiteltiin paljon mielenkiintoista tiedettä ja tekniikkaa joka sodan jälkeen siirtyi sekä länteen että Neuvostoliittoon jatkokehittelyä varten (project paperclip lännessä).
Tieteilijöitä nimenomaan tuona aikana kehoitettiin ajattelemaan laatikon ulkopuolella ja poimimaan myös hyvinkin esoteerisista lähteistä kaikkea mahdollista mitä voisi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Natsien tapa tehdä tiedettä siirtyi aika pitkälle sellaisenaan Neuvostoliittoon ja länteen (esim. MK-Ultra) ja nykyinen valtakulttuuri onkin minusta aika selkeästi fasistinen monessakin mielessä eli ohjenuorana on ollut "tarkoitus pyhittää keinot" jossa pidetään tiedettä sellaisena asiana joka ylittää kaikki muut arvot mukaan lukien ihmisarvon.
Pidän nyt vähän paussia kirjoittelusta.
Belisario” Why Herrmann Minkowski Was a Disaster for Physics (kohdat 18:14 & 19:49)”
Come-on Belissario! Youtube video, jossa joku lainailee jotain virkkeen osia, mistä ei selviä asiayhteys tai mitä Einstein tarkoitti. Ensimmäinen lainaus ei mielestäni edes osoita, että Einstein olisi kyseenalaistanut suhteellisuus teorian ja jälkimmäinenkin jää torsoksi, kun luet paperin, mistä tuo virkkeen osa oli poimittu.
Kts. Itse paperi (sivu 140)
https://einsteinpapers.press.princeton.edu/vol7-trans/156?highlightText="spatially variable"Anonyymi kirjoitti:
"Suhteellisuusteoria ei avaudu kaikille - etenkään jos et ole opiskellut kovia tieteitä kuten matematiikkaa ja fysiikkaa lukiota pidemmälle. Netistä löytyy kuitenkin hyviä maallikoillekin suunnattuja videoita. Tietenkin matemaattiset todistukset joudut vain hyväksymään totuuksina, jossei löydy rahkeita todistusten läpi lukemiseen."
En koskaan opiskellut fysiikkaa koulussa vain pelkästään lyhyen matematiikan. Joskus parikymppisenä lukion jälkeen innostuin Einsteinista ja luin mm. Einsteinin ja Infeldin teoksen fysiikan historiasta jossa ei muistaakseni ollut ainuttakaan kaavaa.
Minusta ei ole mitään "kovaa tiedettä" koska matematiikka aina edellyttää jonkinlaisen vain luonnollisella kielellä (ja/tai kuvin ja/tai vertauskuvin) ilmaistavissa olevan hahmotuksen joka vasta sen jälkeen formalisoidaan matemaattiseen muotoon. Jos tuijottaa vain niitä kaavoja ja soveltaa niitä niin sitä voisi kutsua vaikka filosofiseksi kovapäisyydeksi koska silloin ei ymmärrä alkuunkaan soveltamansa kaavan taustaa eikä historiaa vaan ainoastaan mekaanisesti ja automaattisesti soveltaa sitä kaavaa ihan samalla tavalla kuin tekoäly(ttömyys) toimii:D
Ohitan nyt tuon minulle jo ennestään tutun historiikkisi josta olen monessakin kohtaa aika eri mieltä.
"Tähän probleemaan ei tietääkseni ole edelleenkään olemassa kuin yksi ainoa selitys: Erityinen suhteellisuusteoria. "
On vain mielikuvituksen puutetta ja vahvaa uskoa väittää johonkin ongelmaan olevan vain 1 ratkaisu joka on tietysti ymmärrettävää koska YST & EST mallia on voimakkaasti tyrkytetty kaikelle kansalle ja oppilaitoksissa jo yli 100 vuotta ja vieläkin se tyrkytys on epäilyttävän voimakasta suurin piirtein jokaisen tiedeuutisen yhteydessä. On niitä vaihtoehtoisiakin malleja jos niitä vaivautuu etsimään ja tutkimaan ja vaikka nekään eivät ole täydellisiä niin silti ne minusta monessakin suhteessa toimivat nykyistä mallia paremmin.
"Tässä ikävää on tosin se, että joudumme luopumaan Newtonilaisesta helposta aika-ja tilakäsityksestä, mitkä ovat meidän apinanaivoillemme ne helpoimmat ymmärtää. Suhteellisuusteoria ei vastaa ihmislapsen intuitiota. Meidän pitää kyetä hylkäämään lapsena omaksumamme käsitykset ennen kuin voimme hyväksyä tuon uuden mallin, joka on kuitenkin ainut selitys havainnoille."
Tuollainen retoriikka on lukijoita aliarvioivaa ja vahvasti propagandistista.
Belisario”On niitä vaihtoehtoisiakin malleja jos niitä vaivautuu etsimään ja tutkimaan”
Eetteriteorioita esitettiin, mutta ne eivät vastanneet mittauksia. Selitä ilman suhteellisuusteoriaa, miten tyhjiön permittiivisyyden ja permeabiliteetista riippuva sähkömagneettinen säteilyn etenemisnopeus voi vaihdella tyhjiössä riippuen liikkeestä ja miksi me emme havaitse tätä.
Ja jätä ne youtube videot. Etsimme nyt vertaisarvioitua suhteellisen tuoretta tieteellistä paperia, joka esittää vaihtoehtoisen selityksen.Anonyymi kirjoitti:
"Sinulla on varmaan linkki, mistä tuo väite on todennettavissa. Eisntein huomasi valonnopeuden vakioisuuden jo erityisen suhtiksen muotoilussa."
A. Unzicker tutki noita ja löysi viitaukset Einsteinin kirjoituksista.
Why Herrmann Minkowski Was a Disaster for Physics (kohdat 18:14 & 19:49)
https://www.youtube.com/watch?v=TDjgQ_megMI
Unzicker tunnetaan matematiikka edellä etenevän fysiikkan (kuten esim. hiukkasfysikkan standardimalli) kriitikkona. Hänen kaltaisiaan tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän lopettamaan teor. fysiikan ja kosmologian nykyiset sekoilut)
"Kvanttifysiikka sai alkunsa jo Einsteinin 1905 julkaisemasta valosähköistä ilmiötä käsittelevästä artikkelista, jos ei jo ennen sitä Planckin kvanttihypoteesista."
Minusta tieteen pitää aina lähteä ilmiöiden pohjalta eikä teor. postulaattien pohjalta jotka taas helposti johtavat harhaan ja sekoiluihin.
"Pseudonyymi G. O. Mueller kooste on yhtä vakuuttava kuin Hitlerin Saksan sadan fyysikon lista. Miksi sata, kun yksikin riittäisi."
Ei minua kiinnosta se lähde kovin paljoa eikä fyysikoiden listat vaan se kritiikki joka tuossa dokumentissa oli esitelty hyvin havainnollisesti aihepiireittäin. Natsien aikana Saksassa kehiteltiin paljon mielenkiintoista tiedettä ja tekniikkaa joka sodan jälkeen siirtyi sekä länteen että Neuvostoliittoon jatkokehittelyä varten (project paperclip lännessä).
Tieteilijöitä nimenomaan tuona aikana kehoitettiin ajattelemaan laatikon ulkopuolella ja poimimaan myös hyvinkin esoteerisista lähteistä kaikkea mahdollista mitä voisi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Natsien tapa tehdä tiedettä siirtyi aika pitkälle sellaisenaan Neuvostoliittoon ja länteen (esim. MK-Ultra) ja nykyinen valtakulttuuri onkin minusta aika selkeästi fasistinen monessakin mielessä eli ohjenuorana on ollut "tarkoitus pyhittää keinot" jossa pidetään tiedettä sellaisena asiana joka ylittää kaikki muut arvot mukaan lukien ihmisarvon.
Pidän nyt vähän paussia kirjoittelusta.
Belisario”Tuollainen retoriikka on lukijoita aliarvioivaa ja vahvasti propagandistista.”
Sorruin käyttämään kenties turhankin kärkästä kieltä.
Mutta se, ettei suurin osa ihmisistä ymmärrä suhteellisuusteoriaa, on nähdäkseni fakta. Samoin se, ettei se vastaa meidän arki-intuitioitamme. Mutta kyllä sen voi ymmärtää aika moni, joka siihen paneutuu. Matemaattisten kaavojen ymmärtäminen on vaikeampaa ja vaatii vuosien opiskelua, mutta jos uskoo toisten moniin kertoihin tarkistettuihin johtoihin, niin ei niitä tarvitse ymmärtää. Ei kannata erehtyä ylimielisyyteen ja kuvitella, että vallitsevat tieteelliset teoriat olisivat mitenkään heikolla pohjalla.
Heitinkin tuossa sinulle haasteen tarjota vaihtoehtoinen selitys valon etenemisnopeudelle ja sille, minkä suhteen valonnopeus tulisi suhteuttaa eli liikkuuko se suhteessa eetteriin (ja miten me liikumme suhteessa eetteriin) vai lähettäjäänsä ja miten esille tuomasi paras vaihtoehtoinen malli selittää edes perusasiat valonnopeudesta ja sähkömagnetismista. Yleensä täällä valtavirta tieteeseen kielteisesti suhtautuvilta ei irtoa noista mitään muuta kuin tiede-denialismia (faktojen kuten mittaustulosten kiistämistä) ja käsien heiluttelua (ei tarjota mitään tilalle ja ad-homin argumentteja). Ei ole helppoa lähteä haastamaan tiedettä vaihtoehtoisilla fysiikan malleilla. Ja tässä tarkoitan fysiikan malleilla sellaisia matemaattisia malleja, joilla voimme mallintaa fyysistä maailmaa. En mitään filosofista höttöä.Anonyymi kirjoitti:
"Tunnettiin. Einstein itse ehdotti testeiksi Merkuriuksen kiertoradan laskentaa, valon radan kaareutumista painovoimakentässä sekä painovoiman aiheuttaman punasiirtymän. Einstein itse ratkaisi Merkuriuksen radan mysteerin suhteellisuusteoriallaan vuonna 1916. Suhteellisuusteorian mukaisen valon taipuminen mitattiin karkeasti vuonna 1919."
Se Merkuriuksen radan poikkeama on äärimmäisen pieni (43 kaarisekuntia sadassa vuodessa) puhtaasti laskennallisesti jossa taas auringon ja planeettojen määrä aiheuttaa matemaattisia ongelmia eikä puhdas matematiikka muutenkaan ole fysiikkaa (=empiriaa) koska ylipäätänsä matemaattinen fysiikka perustuu vain tähän mennessä havaittuihin säännönmukaisuuksiin ja niistä johdettuihin kaavoihin.
Tässä yksi kritiikki Merkuriuksen radan suhteen:
https://www.researchgate.net/publication/319395513_The_Mercury_perihelion_precession_a_critique_on_the_anomaly_and_a_plausible_additional_effect_of_the_sun
Gravitaation aiheittama punasiitymä eli kellojen hidastuminen massan läheisyydessä todennäköisesti olisi keksitty ilmankin suhtiksia jossain vaiheessa eli se ei minusta ole Einsteinin "ansiota" vaan lähinnä E:n onnekas arvaus.
"Näissä suhteellisuusteorian hyvyyksissä on se, että kyse ei ole pelkästä intuitiosta vaan matemaattisesta mallista, joka on johdettu perusteista ja jonka ennustukset voidaan mitata useissa eri tilanteissa."
Matemaattisten mallien toimivuus edellyttää aina oikeat aksioomat eli oikeanlaisen hahmotuksen todellisuudesta ja koska YST & EST on viritetty siten että valonnopeus on aina vakio ja myös määritelty kehäpäätelmänä vakioksi ja koska pituus lyhenee relativistisilla nopeuksilla menosuuntaan niin suhtiksia on mahdotonta kumota niiden matemaattisen mallin pohjalta tehtyjen ja tulkittujen mallien perusteella eli kyseessä on kehäpäättely.
Kilpailevien mallien pitää myös vallitsevassa paradigmassa tuottaa entistä tarkempia ennusteita jotka taas vaativat vielä nykyistä kalliimpia laitteistoja ikäänkuin ylipäätänsä voitaisiin luotettavasti ja varsinkin teoriariippumattomasti mitata sellaisia tarkkuuksia joissa liikutaan jo kvanttifysiikan epämääräisyyden mittakaavassa.
"Suhteellisuusteoria ei esimerkiksi vain ennusta, että kiertoradalla tietyllä korkeudella oleva kello kulkee eri tahtia kuin maassa oleva, vaan kellon nopeusero voidaan laskea tarkalleen korkeuden funktiona. Kyseinen malli on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella."
Niin etäisyys maan gravitaation keskipisteestä määrittelee kellojen nopeuden mikä ei ole kuin sattumalta historiallisesti Einsteinin suhtiksiin liittyvä asia.
"Toki tiedämme, ettei suhteellisuusteoria huomioi kvanttiefektejä mitkä tulevat merkittäviksi atomiskaalassa sekä mustien aukkojen kohdalla - suhteellisuusteoria on siis vähän kuin Newtonin malli - se tiivistää monet totuudet, mutta on silti edelleen vain aproksimaatio, joka ei toimi kaikissa ääritilanteissa."
Minusta suhteellisuusteorioiden toimivuus on näennäistä eikä kyse ole tarkuudesta pohjimmiltaan vaan sen mallin postulaateista jotka helposti johtavat harhaan kun keskitytään vain siihen matemaattiseen formalismiin.
Belisario”ylipäätänsä matemaattinen fysiikka perustuu vain tähän mennessä havaittuihin säännönmukaisuuksiin ja niistä johdettuihin kaavoihin.”
Eikö se olekaan hyvä asia, että teoreettinen fysiikka ottaa myös mitatut säännönmukaisuudet tosissaan eikä tarjoa niiden kanssa ristiriitaisia malleja?
Mutta tokihan teoreettinen fysiikka on myös paljon muuta kuin mittaustulosten mallintamista. Esimerkkinä tästä suhteellisuusteoriat, jotka perustuivat mallien teoreettiseen johtamiseen tiettyjen ajatusten pohjalta. Vasta jälkikäteen lähdettiin testaamaan vastaavatko nämä matemaattiset mallit todellisuutta ja suhteellisuusteorian ennustuskyky on ollut ällistyttävä (mustat aukot, gravitaatioaallot, valon kaartuminen painovoimakentässä jne).
- Anonyymi
"Skeptikot luulevat/uskovat että vain vastakkaisen kannan esittäjillä on todistustaakka suhteessa heidän omaan uskoonsa."
Skeptismi ei ole yksi kiveenhakattu kaavamainen oppi, asenne tms., vaan paljon laajempi käsite. Ts. et voi yleistää tähän malliin skeptismiä. Skeptismi on taitolaji, joten myös surkeitakin esityiksiä löytyy, siinä missä älykkäitäkin, riippuen siitä, miten käytetään, tai osataan käyttää, olemassaolevaa tietoa, faktoja, hyväksi. Skeptismin yksi toimintapa on esim. kyseenalaista jokin siihen asti, kunnes se todistetaan tavalla tai toisella. Skeptismi toimii tässä hyvin, koska sillä on voimaa johtaa asioita siihen pisteeseen, että asia joko todistetaan todelliseksi/toimivaksi/yms. tai sitten päinvastoin. Kyllä skeptikoillakin on aidosti avoimia asioita, joita ei tiedetä, joihin ei kohdistu "ammattitauti". Skeptismi myös tekee hyväuskoisuudelle ja laiskuudelle enemmän tai vähemmän ahtaammat olotilat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri201750- 281339
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka631229Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha101143Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291085Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641057Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?111056- 51040
Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se61010Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan301009