Ennen puhuttiin varastelevasta harakasta. Nykyisin olisi osuvampaa käyttää Johann Nepomuk Hummelista ja hänen trumpettikonsertostaan ilmausta: Varasteleva Hummeri. Teoksen orkesteriesittelyjakso alkaa Mozartin Haffner-sinfoniasta, n 35, lainatulla tavaralla, kun orkesteritaitteet peräänkuuluttavat Mozartin pianokonsertoista, mm. numerosta 27, B-duuri lainattua kamaa. Hidas osa on aivan selkeästi ja suorastaan naurettavasti työstetty mukaelma ja häpeilemätön muistuma Mozartin C-duuri pianokonserton, KV 467, aariamaisesta Andantesta. Niin että silleen. Sooloäänestä ei sitten paljon mitään maininnan arvoista mieleen jäänytkään. Ja kaken kukkuraksi joku tunnettu kapellimestari kuluttaa aikaansa tällaisen toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos-menevän musiikin, johtamiseen. Benita Valelenten levytys muuten Schubertin Auf dem Strom laulkusta käyrätorviobbligatoineen on tulkittu sydäntäsärkevällä tavalla laajaa ilmaisiasteikkoa hyväksi käyttäen, ja sen eron kyllä huomaa suomalaisiin huippuihinkin verrattuna, joiden tulkinta lähentelee rutiinitasoa. Niin että laatua Ylen omiin äänityksiin.
Ja jos koko Hummelin musiikillinen materiaali soi päässä Mozartin persoonaa vailla sielua ja henkeä, niin eikö se jo todista pahemmanlaatuisesta kyvyttömyydestä prosessoida omaa persoonallista tyyliään. Saanen musiikkitieteen proffana jälleen kerran korjata hieman eräitä lausumia: Alain Rich näet on todennut Orkesterimusiikkikirjasessaan, että "Hummelilta puuttui vain hieman rohkeutta edetä yhtä päättäväiseti kin Beethoven ja myös Schubert myöhempinä vuosinaan olivat tehneet. Älkäämme kutsuko sitä kyvyttömyydeksi. "
Täyttä potaskaa Schubertin osalta, sillä voiko rohkeamopaa musiikillista visionääriä kuvitella, kuin jo niinkin NUORI kuin 14 - 16 vuotias täysin aliarvostettu ja laminlyöty ainutkertainen musiikilinen nero, joka säveltää sellaista voimantäyteistä musiikkia kuin mm. kromatiikan sävyttämät jousikvartetot D 46, 68 tai D 74 ja D 112, puhumatta alkusoitoista paholaisen huvilinnaan ja Spiegelritteriin, unohtamatta monia yli 20 minuuttisia dramaattisia balladeja jne,
Tässä musiikissa on jo sitä persoonalista voimaa ja innovatiivista rohkeutta, jota herra Rich, jonka Heikinheimo on kääntänyt, väittää löytyvän vasta myöhäisestä Schubertista. Ja palkatta oikaisin tämänkin. Mitä maailma minussa menettääkään? Suren kirjalijan kenties tai tiedemiehen.
Eräs tuttavani, minun soittaessani Schubertin D 74, jonka hän sävelsi isälleen nimipäiväksi, ihmetteli, että kuinka vain 16-vuotias on voinut saada jotain näin hienoa aikaiseksi, kun itse kuuntelin monttu auki lumoutuneena, ennenkaikkea 1. osaa.
Ja jos koko Hummelin musiikillinen materiaali soi päässä Mozartin persoonaa vailla sielua ja henkeä, niin eikö se jo todista pahemmanlaatuisesta kyvyttömyydestä prosessoida omaa persoonallista tyyliään. Saanen musiikkitieteen proffana jälleen kerran korjata hieman eräitä lausumia: Alain Rich näet on todennut Orkesterimusiikkikirjasessaan, että "Hummelilta puuttui vain hieman rohkeutta edetä yhtä päättäväiseti kin Beethoven ja myös Schubert myöhempinä vuosinaan olivat tehneet. Älkäämme kutsuko sitä kyvyttömyydeksi. "
Täyttä potaskaa Schubertin osalta, sillä voiko rohkeamopaa musiikillista visionääriä kuvitella, kuin jo niinkin NUORI kuin 14 - 16 vuotias täysin aliarvostettu ja laminlyöty ainutkertainen musiikilinen nero, joka säveltää sellaista voimantäyteistä musiikkia kuin mm. kromatiikan sävyttämät jousikvartetot D 46, 68 tai D 74 ja D 112, puhumatta alkusoitoista paholaisen huvilinnaan ja Spiegelritteriin, unohtamatta monia yli 20 minuuttisia dramaattisia balladeja jne,
Tässä musiikissa on jo sitä persoonalista voimaa ja innovatiivista rohkeutta, jota herra Rich, jonka Heikinheimo on kääntänyt, väittää löytyvän vasta myöhäisestä Schubertista. Ja palkatta oikaisin tämänkin. Mitä maailma minussa menettääkään? Suren kirjalijan kenties tai tiedemiehen.
Eräs tuttavani, minun soittaessani Schubertin D 74, jonka hän sävelsi isälleen nimipäiväksi, ihmetteli, että kuinka vain 16-vuotias on voinut saada jotain näin hienoa aikaiseksi, kun itse kuuntelin monttu auki lumoutuneena, ennenkaikkea 1. osaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ois hauska tietää, kuinka tähtitieteellisiä summia yle maksoi Jukkikselle, että saadaan kuulla muodon saanutta soivaa materiaa ilman hengen lentoa. Ettekö kuule sitä pientä hiukkasta, joka elää ja hengittää eroten täysin soittimen akrobatiasta Schubertissa ja Mozartissa?
Kuuroille ei kannata puhua.
Varmaan se uusi pääjohtaja, joka ei tiedä klassisesta mitään, ja saa 72 000 mummoa miinus verot kuukaudessa palkkaa, osaa vastata noin kiperään kysymykseen. Se ei vaadi 160 älykkyysosamäärää.
Tunnustan, pöllin sen likan nokkahuilun lukiossa ja jouduin reksin kansliaan. Siitä juontuu nimenikin.