Pääministeri Marin otti esille erittäin tärkeän seikan. Nimittäin sen, onko kansantaloudellisesti on järkevämpää kasvattaa tuotantoa eikä tuloksia. Talousoikeisto, tai oikeastaan sen köyhempi junttisiipi yrittää myydä ajatusta, että yritysten hyvät tulokset tarkoittaisivat kansantaloudella menevän hyvin. Usein eivät tarkoita, sillä yrityksien hyvät tulokset ovat mahdollisia vain tavaroiden ja palveluiden tarjonnan suhteellisen niukkuuden ja työvoiman ylitarjonnan aiheuttaman työnhinnan alenemisen seurauksena. Kaipolan sulkemisen kaltaiset toimet palvelevat kumpaakin tavoitetta. Vähentämällä markkinoilla tarjolla olevan paperin määrää reilusti alle sen mitä markkinat ovat valmiita vetämään voi UPM saada todella muhkeat voitot Uruguayn tehtailtaan, joilla tuotanto on erittäin halpaa ja se hyötyttää paikallista väestöä ja maata hyvin vähän. Kaipolan alasajaminen lisää myös työttömien määrää, jolloin nimenomaan yleistä palkkatasoa voidaan alentaa.
On naurettavaa väittää, ihmiset, joilla koronakaranteenissaan on enemmän aikaa lukea lehtiä, olisivat yhtäkkiä vähentäneet tilauksiaan. Sen sijaan UPM itse on vaikuttamassa sanomalehtipaperin kysyntään. Mitä enemmän työttömiä tulee, mitä enemmän sosiaaliturvaa leikataan, mitä enemmän palkkataso laskee, sitä vähemmän ihmisillä on varaa lehtiin ja lehtitilaukset ovat ensimmäisiä säästökohteita.
Kansantaloudelle yritysten korkea tuottavuus ei siis ole hyvä uutinen. Se kertoo aina jos ei suoranaisesta monopolista niin ainakin merkittävän määräävästä asemasta markkinoilla, joka taas vääristää tulojen ja hyvinvoinnin jakautumista yhteiskunnassa. Sen sijaan korkeat tuotannon volyymit ja suuri palkkatyön määrä sekä kohtuullisen matalat katteet kertovat pyörien pyörivän kiivaasti ja jauhavan hyvinvointia, joka myös leviää yhteiskunnassa vähemmin tulonsiirroin. Luojan kiitos myöskään Paavo Lipposen tavoite hävittää maasta pienmetsänomistus ei aikoinaan toteutunut, muuten olisimme valtiona nyt konkurssissa. Onneksi SDP, Suomen talouden kannalta ratkaisevan tärkeä puolue, on nyt asioita paremmin ymmärtävän ja laajemmin ajattelevan johdon käsissä.
Kuvitelma kansantalouden vaurauden lisäämisestä verotusta alentamalla on täysin naurettava. Yksikään matalan veroasteen maa ei ole vauras, vaan kaikissa niissä suurin osa kansasta elää melko kurjasti. Yksikään korkean nelintason maa ei ole halpa, Halpamaat voivat tarjota melko korkean elintason vain hyvin pienelle eliitelle sekä maan omaa tulotasoa korkeamman tulontason maista tuleville eläkeläisille tai veropakolaisille. Jokainen tietysti ymmärtää, etteivät veropakolaiset tuota mitään. Niinpä EU:n sisällä tai maailmanlaajuisesti veropakolaisuus ei nosta kokonaistuotantoa tai elintasoa, mutta voi kyllä laskea niitä.
Millä rahalla ihmiset siis ostavat paperituotteensa, jos palkkaa ei enää tule tai se on kovin pieni? Sosiaalituilla tietenkin. Yhdenkään sijoittajan ei siis kannata kääntää nettiin kopioimiaan tekstejä jenkkikonservatiivien valituslaulusivuilta. Kuka sitten kustantaa sosiaalituet? Rikkaat ja hyvätuloiset, jotka hyötyvät työttömyydestä ja epätasaisesta tulonjaosta lyhyellä aikavälillä, ainakin omasta mielestään, pyrkivät koko ajan vähentämään omaa osuuttaan koko yhteiskunnan ja siten myös sosiaaliturvan kustantamisessa. Ketä jää jäljelle. Kohoavien hintojen kautta koko ajan yhä suuremman osa veroista maksavat pienituloiset, ja koska se ei tietenkään riitä, koska myös hyvätuLOISILLE pitää kustantaa ilmaiset tiet, koulut, terveydenhuollot, poliisit, palokunnat ja mitä kaikkea hyvätuloinen täyttä elämää elävä menestynyt ihminen nyt tarvitseekaan elääkseen hyvätuloisen ja menestyneen ihmisen elämäänsä, jäljelle jää pankki.
Yritysten tulokset rahoitetaan kansantaloudellisesti velaksi. Velanoton leikkaaminen ei tietysti alentaisi veroja, mutta se näkyisi äkkiä kotimarkkinayritysten taseissa, laskuna. Entäs sitten se työllistäminen? On tietysti selvää, että UPM ei voi työllistää yhtään enempää, sehän vähentää, ja sama pätee vähän kaikkiin firmoihin. Kun siis omistajilta kysytään työllistämisestä, jokainen vastaa samoin: meillä ei tietenkään ole siihen varaa, mutta JOKU TOINEN voisi tehdä sen. Tai ainakin yhteiskunta tai valtio, tietysti sen jälkeen kunhan MINUN verotustani on ensin alennettu. Vielä kun joku maksaisi ne eläkkeet sivukulujen alentamisen jälkeen...
On naurettavaa väittää, ihmiset, joilla koronakaranteenissaan on enemmän aikaa lukea lehtiä, olisivat yhtäkkiä vähentäneet tilauksiaan. Sen sijaan UPM itse on vaikuttamassa sanomalehtipaperin kysyntään. Mitä enemmän työttömiä tulee, mitä enemmän sosiaaliturvaa leikataan, mitä enemmän palkkataso laskee, sitä vähemmän ihmisillä on varaa lehtiin ja lehtitilaukset ovat ensimmäisiä säästökohteita.
Kansantaloudelle yritysten korkea tuottavuus ei siis ole hyvä uutinen. Se kertoo aina jos ei suoranaisesta monopolista niin ainakin merkittävän määräävästä asemasta markkinoilla, joka taas vääristää tulojen ja hyvinvoinnin jakautumista yhteiskunnassa. Sen sijaan korkeat tuotannon volyymit ja suuri palkkatyön määrä sekä kohtuullisen matalat katteet kertovat pyörien pyörivän kiivaasti ja jauhavan hyvinvointia, joka myös leviää yhteiskunnassa vähemmin tulonsiirroin. Luojan kiitos myöskään Paavo Lipposen tavoite hävittää maasta pienmetsänomistus ei aikoinaan toteutunut, muuten olisimme valtiona nyt konkurssissa. Onneksi SDP, Suomen talouden kannalta ratkaisevan tärkeä puolue, on nyt asioita paremmin ymmärtävän ja laajemmin ajattelevan johdon käsissä.
Kuvitelma kansantalouden vaurauden lisäämisestä verotusta alentamalla on täysin naurettava. Yksikään matalan veroasteen maa ei ole vauras, vaan kaikissa niissä suurin osa kansasta elää melko kurjasti. Yksikään korkean nelintason maa ei ole halpa, Halpamaat voivat tarjota melko korkean elintason vain hyvin pienelle eliitelle sekä maan omaa tulotasoa korkeamman tulontason maista tuleville eläkeläisille tai veropakolaisille. Jokainen tietysti ymmärtää, etteivät veropakolaiset tuota mitään. Niinpä EU:n sisällä tai maailmanlaajuisesti veropakolaisuus ei nosta kokonaistuotantoa tai elintasoa, mutta voi kyllä laskea niitä.
Millä rahalla ihmiset siis ostavat paperituotteensa, jos palkkaa ei enää tule tai se on kovin pieni? Sosiaalituilla tietenkin. Yhdenkään sijoittajan ei siis kannata kääntää nettiin kopioimiaan tekstejä jenkkikonservatiivien valituslaulusivuilta. Kuka sitten kustantaa sosiaalituet? Rikkaat ja hyvätuloiset, jotka hyötyvät työttömyydestä ja epätasaisesta tulonjaosta lyhyellä aikavälillä, ainakin omasta mielestään, pyrkivät koko ajan vähentämään omaa osuuttaan koko yhteiskunnan ja siten myös sosiaaliturvan kustantamisessa. Ketä jää jäljelle. Kohoavien hintojen kautta koko ajan yhä suuremman osa veroista maksavat pienituloiset, ja koska se ei tietenkään riitä, koska myös hyvätuLOISILLE pitää kustantaa ilmaiset tiet, koulut, terveydenhuollot, poliisit, palokunnat ja mitä kaikkea hyvätuloinen täyttä elämää elävä menestynyt ihminen nyt tarvitseekaan elääkseen hyvätuloisen ja menestyneen ihmisen elämäänsä, jäljelle jää pankki.
Yritysten tulokset rahoitetaan kansantaloudellisesti velaksi. Velanoton leikkaaminen ei tietysti alentaisi veroja, mutta se näkyisi äkkiä kotimarkkinayritysten taseissa, laskuna. Entäs sitten se työllistäminen? On tietysti selvää, että UPM ei voi työllistää yhtään enempää, sehän vähentää, ja sama pätee vähän kaikkiin firmoihin. Kun siis omistajilta kysytään työllistämisestä, jokainen vastaa samoin: meillä ei tietenkään ole siihen varaa, mutta JOKU TOINEN voisi tehdä sen. Tai ainakin yhteiskunta tai valtio, tietysti sen jälkeen kunhan MINUN verotustani on ensin alennettu. Vielä kun joku maksaisi ne eläkkeet sivukulujen alentamisen jälkeen...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.