https://www.helsinginuutiset.fi/teemat/2753291?fbclid=IwAR0k7Y-WK0rkfnWCwkHzXoUTPc5Q63Cm-LQHsS78HtI1JC4ZUQeswru0agQ
Nuoremmissa ikäryhmissä yksin asuminen on yleisimpää miehillä ja vanhemmissa naisilla ja me tiedämme kyllä mistä se johtuu, kummallakin on alhainen markkina-arvo.
Nainen tietysti valehtelee itselleen, ettei "halua enää miestä riesakseen"vaikka oikea syy on ettei saa enää kuin puliukon riesakseen jos sitäkään. Komea YTM kelpaisi kyllä"riesaksi"
Moni nuori mies toki ei halua naisesta palloa jalkaansa, koska nuori mies voi käydä kavereidensa kanssa panolomilla Thaimaassa, mitä se nainen pallona jalassa rajoittaisi.
Nuoremmissa ikäryhmissä yksin asuminen on yleisimpää miehillä ja vanhemmissa naisilla ja me tiedämme kyllä mistä se johtuu, kummallakin on alhainen markkina-arvo.
Nainen tietysti valehtelee itselleen, ettei "halua enää miestä riesakseen"vaikka oikea syy on ettei saa enää kuin puliukon riesakseen jos sitäkään. Komea YTM kelpaisi kyllä"riesaksi"
Moni nuori mies toki ei halua naisesta palloa jalkaansa, koska nuori mies voi käydä kavereidensa kanssa panolomilla Thaimaassa, mitä se nainen pallona jalassa rajoittaisi.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kuule, ei kaikki naisetkaan halua miehestä palloa jalkaansa, oli se miten tasokas tahansa. Itse olen sen verran itsekäs ja mukavuudenhaluinen, etten kykenisi edes asumaan kenenkään kanssa. Haluan, että kaikki huonekalunikin ovat minun ostamia ja vain minun käytössä.
Entä kun sitä retaletta ei ole halunnut riesakseen silloin aikoinaan nuoruuden kukoistuksessaankaan?
Entäs kun on aina, ihan aina halunnut elää yksin, itsenäisyytensä säilyttäen?
Tulihan sitäkin kokeiltua, lähinnä "koska niin kuuluu tehdä", mutta eihän se onnistunut.
Kun on luonne joka vaatii paljon omaa tilaa, aikaa, ja vapautta ei siihen toista kyllä missään muodossa kaipaa.
Kun elää ja on aina elänyt sisältörikasta elämää ja nauttii siitä. Nuorena lähdin Englantiin opiskelemaan, neljä vuotta Manchesterin yliopistossa. Asuin englannissa jonkun vuoden ja vietin villiä vapaata nuopruutta. Se oli hauskaa ja ihanaa aikaa!
Sitten muutin muualle Eurooppaan, ja olen asunut yhteensä kolmessa maassa Suomen lisäksi. Kiitos EU:n ja vapaan liikkumisen.
Asun edelleen ulkomailla, yksin. Tai kissani kanssa siis. Vasta nyt, kolme vuotta sitten ostin oman asunnon, sitä ennen en halunnut sitoutua siihenkään kun en tiennyt mihin haluan asettua. Nyt tiedän että tänne jään, ja kun ikää karttuu ei niin enää menojalkaa vipata.
Aloittaja tuntuu olevan katkera? Onko yksinjääminen ottanut koville? Miehellä se vielä onkin kaksinverroin kovempaa, miehisyys kun riippu siitä "saako naista".
Eipä käy kateeksi miestä, eikä varsinkaan epävarmaa nuortamiestä.
Yksin asuminen ei kerro vielä mitään henkilön ihmissuhdeasioista.
Monet pariskunnat asuvat omissa kämpissään.
Monet yksin asuvat viettävät aktiivista sosiaalista elämää.
Niinpä. Yksin asumisesta ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Monellekin yksin asuminen on silkka valinta. Ei haluta ketään jalkoihin pyörimään.
-palstahessu
Sittenhän tasoteorioiden mukaan nuoret miehet ja vanhat naiset kuuluvat yhteen. :)
Yksineläjä miehet on rumia kun naisille ei kelpaa samantasoinen mies. Rumia naisia on suurin osa sinkkunaisista mutta eivät halua samantasoista rumaa miestä.
No lue vaikka tämän ketjun vastaukset niin selviää miksi ei kelpaa sen paremmin ruma kuin komeakaan.
Miesten pitää mennä baariin juomaan viinaa jotta naisiin voi tutustua. Viinaa juomalla löytyy elämäkumppani ja sitten voi asua sen kanssa yhdessä. Ei sitä kumppania löydy mistään lenkkipolulta se on täysin turhaa miettiä edes sitä. Naisia tapaa baareissa ja niille pitää mennä juttelee. Niin on kumppani ennen löydettu. Yksi kaveri löysi baarista naisen ja kaksi viikkoa myöhemmin asuivat jo yhdessä, ovat olleet yhdessä jotain 11 vuotta ja tehneet kaksi lasta.
T viinamies
"Nuoremmissa ikäryhmissä yksin asuminen on yleisimpää miehillä ja vanhemmissa naisilla ja me tiedämme kyllä mistä se johtuu"
Niin tiedämme.
Suomessa on tilastojen mukaan miehiä enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia. Ja tilastot kertovat myös että Suomessa on enemmän vanhoja naisia kuin vanhoja miehiä.
Erotilanteessa lapset jäävät usein pääasiallisesti asumaan äidilleen, jolloin tilastoissa näkyy enemmän yksinasuvia isiä kuin yksinasuvia äitejä.
Naisten keskuudessa kämppiksenä eläminen on hieman suositumpaa kuin miesten keskuudessa, joten tilastoissa saman katon alla asuvat naiset eivät näy yksinasuvina.
Uskalsin katsoa päätäni peilistä, tänään muistutti Julian Sands -näyttelijää Warlock-elokuvasta: https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/4157URPtOQL._AC_.jpg
Warlock veleho, voimakkaampi kuin Harri Potta.
Kun juo viinaa ja käy baareissa iskemässä naisia niin ei tarvii elää yksin.
t viinamies
Jos haluaa olla rauhassa joskus, silloin kannattaa asua yksin, ei ole rasitteita ympärillä. Rasitteita voi käydä noutamassa ulkopuolelta jos tarvitsee ja haluaa.
Elikä kirjoitan toisin, kun on tälläinen persoona kun minä niin on vaan parempi kaikkien kannalta että pysyy yksin, ja huolehtii siitä sillä että ei vaan vahingossakaan yritä hakeutua parisuhde markkinoille, kun siitä ei tulisi kun vahinkoa kaikille.
Kun on tälläinen luuseri, niin on palvelus kaikille, kun pysyy sivussa suosilla.
Kun en pysty tarjoamaan , mukavaa vaihtelevaa elämää matkoineen kaikkineen.
Terveisin Tampereen mies 46v.
"En kokisi enää millään tavalla järkeväksi jakaa elämääni jonkun kanssa"
Olen kyllä ihan samaa mieltä. Eronneena ja yli viiskymppisenä ei enää kinnosta.
Naisseikkailuiksi riittää kun käy pari kertaa vuodessa panolomalla Thaimaassa. Valitettavasti tänä vuonna tulee pieni tauko kun ei päästetä maahan.
Ps. kyllä siellä voi vanhempikin mies käydä ja vaikka ihan yksin, tytöt sillä ei suuremmin harrasta ikäsyrjintää.
Harvemmin huorat tosiaan rahasta kieltäytyy.
Näinpä, harva paiskoo duunia ihan vaan työn ilosta. Palkka se hommissa motivoi.
Siis siellähän papparaiset ovat halutuimpia maksullisten keskuudessa, koska maksavat enemmän ja kykenevät vähempään.
Nykyään moni asuu yksin ihan järki- ja taloussyistä.
Toiviaisella ja poliisilla on kannettavaa.
Ehkä roolipelit enemmän mieleen ja siksi todelliset luonteet eivät kohtaan toisiaan? Haetaan vain kokemuksia, välittämättä tulevasta? Henkinen tasapaino koetuksella, pahaolo ei houkuta arjen jakamista, siksi koetaan yksinolo paremmaksi? Luottamuksen rakentaminen vaikeampaa, kun on paljon koettuja pettymyksiä.
Kyllä yksinäisyyttä ja erakoitumistakin pitäisi alkaa ottamaan huomioon kaupunkisuunnittelussa, arkkitehtuurissa ja vaikka asujien sijoittelussa.
Koko ajan liikutaan kauemmas sellaisesta entisestä kyläajattelusta, koska ei palveluitakaan ole enää saatavilla.
Kerrostalot ja asuinalueet voitaisiin suunnitella niin että olisi mukavaa, yhteistä oleskelutilaa, kuitenkin niin ettei se häiritse asumista.
Minkälaista suunnittelua olisit vailla?
Nykykerrostaloissa rupeaa olemaan vakiona muitakin yhteisiä tiloja kuin saunoja - mm. kuntosaleja ja kattoterasseja.
Asuinalueille on ripoteltu jos jonkinmoista puistoa, koirapuistoa, grillauspaikkaa jne. yhteiskäyttöön.
Mitäs vielä lisää pitäisi saada?
Se on sitten ihan itsestä kiinni hyödyntääkö tarjottuja mahdollisuuksia.
Apua, älä muuta minnekään missä ei ole palveluita!
Meillä täällä pääkaupungissa on ainakin mukavaa. Taloissa kerhohuone (joissain yläkerrassa sauna juhlatila). Tosin enemmän näen naapureita kirjastossa ja muutenkin kylillä; pysähdytään vaihtamaan kuulumisia :).
Taloihinhan voi suunnitella vaikka ja mitä, mutta tosiasia on se, että kaikki maksaa. Itse en olisi valmis maksamaan asumisesta yhtään enempää kuin nyt maksan. Se kerhohuone saa riittää... Järkkäisimme pieniä tapahtumiakin, mutta kun on tuo pahuksen korona.
Hienoja talojahan ne pakolaisille Helsingissä rakentavat.
Ehkä jossain rikkaiden taloissa on kuntosaleja yms. mutta ei kyllä suurimmassa osassa. Eikä se sauna mikään yhteinen tila ole.
Monissa on jokin "kerhotila" missä se oma kuppikunta kokoontuu, tuo nyt on aikas eri asia kuin jokin vaikkapa oleskeluun suunniteltu aula. Eikä se että tönöt tehdään neukkulan tyyliin tarkoita että olisi kalliimpaa suunnitella sosiaalisemmiksi.
Varsin monissa NYKYkerrostaloissa on vakiona kuntosalia ja terassia. Myös niissä missä vähävaraisempi väki asuu. Vanhemmissa kerrostaloissa toki harvinaisempia, mutta nyt olikin aiemmalla kommentoijalla kyse uudisrakentamisen suunnittelun haaveista.
Yhteiskäytössä oleva sauna on yhteinen tila. Hyvinkin monissa saunallisissa taloyhtiöissä on yhä toiminnassa vanha kunnon lenkkisaunaperiaate, niiden itselle varattavien vuorojen lisäksi.
Ei kukaan estä yksinäistä notkumasta taloyhtiön yleisessä kerhotilassa. Siellä saa aivan vapaasti viettää aikaa/ oleskella suunnitellusti.
Ei niitä kuule nyt niin paljon ole ja jos onkin niin jokin hikinen huone jossain kellarissa 30 vuotta vanhalla punttipenkillä ei tee kovinkaan sosiaaliseksi.
Ja kyllä varmaan aika pienessä prosentissa taloyhtiöitä on mitään yhteissaunavuoroja, eikä sekään ole mikään hyvä esimerkki sosiaalisesta tilasta kun ei moni halua mennä jonkun naapurin hikisiä manboobseja katselemaan.
Ah, oletkin jankkaaja etkä oikeasti halua kuulla faktoja tai käydä keskustelua, vaan ainoastaan julistaa suppeaa maailmankatsomustasi. Jatka toki keskenäsi vänkäämistä.
Niin minäkin asun! Se on voimaannuttavaa.
Sitten vielä tuli tämä koronakin. Jouduin, tai pääsin etätöihin, joita olen aina vieroksunut: saadaan tehdä ilman koronaakin etänä muutama päivä viikossa, mutta etäpäiviä oli ennen koronaa vuodessa varmaan neljä. Nyt etätyöt maistuvat - nekin voimaannuttavat.
Voi miten ihanaa!
Yksinäinen ei silti ole ollenkaan, vaikka asun yksin. Pidän yhteyksiä lähes päivittäin miesystävääni, kaikkiin aikuisiin lapsiin, veljeeni, pariin ystävään.
Etkä sinä ole Jeesus antikristillsyydessäsi? Jumalaa pilkanneena.
joukon ei tarvitse etsiä eikä ehdi parisuhteeseen koska joukolla kysyntää tinderissä naiset ottaa yhteyttä joukoon eli pitkän huiskea korkeastikoulutettu jouko on haluttua seuraa