Minkälaiset miehet sinusta useimmiten kiinnostuvat?

Syytä en osaa sanoa, mutta kiinnostusta on tullut aina reilusti vanhemmilta miehiltä. Ei se parikymppisenä ainakaan imarrellut, kun viiskymppiset lähesty. Naimisissa olen ollut nyt 19 vuotta ja ikäeroa meilläkin on 17v. Itse nyt 44 v. Naimisissa olon aikana yksi kolkyt vuotta vanhempi, joka myös naimisissa, meinas lätkääntyä muhun. Torppasin kohteliaasti. Kai se on sitten niin, että olen aina ollut ikäistäni vanhemman oloinen. Vanhana syntynyt, niinkuin äiti tapaa sanoa. Puolison kanssa menee yes ja ollaan ihan samalla aaltopituudella. Mutta nyt alkaa viiskymppiset flirttailla, eli ei kai tässä ihan ikäloppuja olla :) :)

Pitkät, lihaksikkaat, urheilulliset miehet. Sellaiset yli 190cm.

Komeat, pidemmät:)
Ehkä en välitä feromoneja muille.

Musta ei kiinnostu kukaan. Nyyh!

Veikkaan, että oli mies tai nainen niin mitä arvostetaan eniten: Huolehtii itsestään ja pitää kiinni hygieniasta ja siisteydestä. Siivoaa ja osaa tehdä ruokaa itse, eikä lopeta heti kun sai orjan, ei kun äidin, eikun tyttöystävän.. Mikä se nyt oli?
Enkä sano, että kaikki olisi koko aika tosi hyvässä järjestyksessä, mutta peruskodin ja omanhoidon asiat onnistuu ilman ongelmia. Eikä olla sellaisia, että nenäkarvoja pystyy lettittämään, kaikki alushousut on hajalla ja mikron sisältö on muuttunut ydinjätesäiliöksi.

Naisilta usein vaaditaan vain näitä taitoja, vaikka yhtälailla nainenkin sotkee eikä aina huvittaisi siivota. Heidän on silti pakko olla niitä jotka tekee aloitteen ja hoitaa tämän kaiken. Tai joutuu koko aika käskemään, että nyt teet ihan kuin lasta pitäisi paimentaa.
Jos olet mies jonka on pakko pissiä seisallaan, eikä ole itsestään selvää, että siivoat merkkausjälkesi pöntönreunalta ja lattioilta toimituksen jälkeen - älkää ihmetelkö miksi naisia ei kiinnosta. Ei käy edes mielessä sen siivoaminen tai et edes tarjoudu myöhemmin pesemään vessan, jos kävit kiireessä pissalla ja et ehtinyt siivota sen jälkeen.
Nimittäin tuo sama käytös ja periaate näkyy todella paljon myös monissa muissa arkipäivän asioissa.

Jos on lemmikkieläimiä niin miten ne hoidat kertoo myös paljon. Vaikka kuinka vanhanaikaiset ammattikouluttajat niin opettaa, koirille yms. ei karjuta ja huudeta. Niitä ei myöskään potkita muka kun ne tekevät jotain, kun oikeasti sinua itseäsi vain harmittaa. Kissanhiekkalaatikko puhdistetaan päivittäin ja ei pidetä normaalina, että kissa joskus nyt vain kuseksii muualle kuin laatikkoon. Streelisoi kissasi, ei mitään tekosyitä. Ja jos koiran pallit pitää leikata käytöksen yms. takia niin se ei ole sinun miehisyydestä pois, että huolehdit lemmikeistä oikein. Koira ei ole sinun palliesi jatke.
Tai jos rappuun haisee kissojen kusi, niin käyttäydytään, että ei tarvitse tehdä mitään koska se haju menee muiden haitaksi rappuun eikä jää omaan kotiin. Iso osa näistä neuvoista tosiaan pätee ihan sukupuolesta riippumatta.

Yleinen sääntö kenelle vain, että jos joku ei käyttäydy hyvin lemmikeilleen tai eläimillle ja kyse ei ole äkillisestä masennuksesta tai muusta äkillisestä sairaudesta, niin juoskaa äkkiä pakoon sellaista ihmistä. Jos mahdollista niin tehkää eläintensuojeluilmoitus, vaikka niistä harvoin on tarpeeksi hyötyä.

Ulkonäöllä ei lopulta ole niin väliä kun oikeasti ihminen pitää itsensä ja ympäristönsa siistinä ja terveenä, koska ajan kanssa ihan tuollaiset perusasiat vetää puoleensa ihmisiä. Siihen saattaa mennä aikaa etenkin koska vaikein perusasia on: Tule toimeen itsenäisesti ja ole ok sen suhteen, että olet itseksesi.

Kun pystyt olemaan itsenäinen, itsevarma ja sinut yksinäsi, niin se oikeasti parantaa myös jopa fyysisistä ulkonäköäsi.

Herkät,kiltit ja empaattiset miehet. Myös miehet, joilla on ongelmia. Vedän heitä puoleeni. Itsekin alitajuisesti kiinnostun sellaisista miehistä.
Toisaalta olen huomannut myös hieman suojelunhaluisten ja isällisten miesten kiinnostuvan minusta. Pidän sitä myös viehättävänä piirteenä, jos mies haluaa minusta huolehtia jollakin tasolla.
Ehkä minussa on kaksi puolta, vahva ja hauras. Auttaja ja autettava. Niinkuin kai meissä kaikissa.
Ulkonäöllisesti minusta kiinnostuneet miehet ovat olleet hyvin erityyppisiä.
Kaikki kuitenkin olleet jollakin tasolla hyvin herkkiä miehiä.

Ihan kaikenlaiset, eniten ehkä Tarzan tyyppiset ja lehmipojat, vähiten ehkä semmoset lemmikkikaupan pojat tyyppiset.

Minusta kiinnostuu kyllä selkeästi tietyn tyyppiset miehet: Ulkoilmaihmiset, liikunnalliset ja sellaiset kiltit ja kunnolliset. Ulkonäössä on sitten vaihtelua laidasta laitaan.

Sellaiset miehet jotka mahtailee materialla ja omistuksillaan. En tosiaan tiedä miksi, mutta se on häiritsevää ja yritän aina näyttää heille että minua ei osteta rahalla.

Pelimiehet valitettavasti.

Suurimmaksi osaksi kännikalat. 😵 Kiva jotakin törkyjä ja ehdotuksia kuunnella. Kai mä oon ääliömagneetti.

Kunnolliset, enempiki introvertit miehet, ja niiden tarjonta tietenkin vähenee iän myötä kun useimmat kuitenki vakiintuu. Baareissa tietenkin niitä jännempiäki tapauksia, mutta hyvin harvoin, ehkä itse liian kiltin näkönen. Ei mitään yhteistä ulkonäöllistä piirrettä näissä miehissä ole ollut. Ei koskaan kuitenkaan näitä, joilla habitus viimesen päälle, nehän vaatii naiselta tätä barbityyliä. Itsellä kuitenki enemmänkin luonnollinen look. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut nuorempana enempi viettää aikaa erilaisissa harrastuksissa, kuitenki todennäköisintä niistä löytää samantyyppinen ihminen. Esim. kirjojen lukeminen ei siinä mielessä kovin hyvä harrastus.

Ulkonäöllä ei niinkään merkitystä mutta käytöksellä on. Ystävälliset ja fiksut sekä älykkäät miehet kiinnostavat. Samoin sellaiset, joilla pysyy vasara kädessä, niin sanoakseni. JOs nyt ulkonäköön pitäisi jotain kriteerejä laittaa niin, tumma ja sopusuhtainen.

Minusta kiinnostuneet, ovat olleet laidasta laitaan, ei yhtä tyyppiä tai yhteisiä tekijöitä. Tosin, minulla on jo tumma kädentaitaja, ystävällinen ja kohtelias eikä ällissäkään mitään vikaa ole!

Vääränlaiset. Yleensä sellaset enemmän "uraorientoituneet" pukumiehet. Itse tykkään enemmän "nörteistä", olenhan itsekin sellainen. En vaan ehkä kauheasti näytä sellaiselta ... tiedän että pistän silmään siinä porukassa, jossa liikun.

Rikkaan oloiset pukumiehet. Niitä saa aina hätistellä kauemmaksi.

Sellaiset omistushaluiset, itsekeskeiset ääliöt. Olen se muovailuvaha josta haluavat muokata omansa.

Minusta ei kiinnostu kukaan, ei miehet eikä naiset, ei nuoret, ei vanhat, ei rumat eikä kauniit. Tämä johtuu siitä, etten liiku ihmisten ilmoilla ikinä.
Käyn töissä 5 pvänä viikossa, omalla autolla, töissä ei ole muita kuin minä ja pomo, hän on nainen.

Käyn keskimäärin kerran viikossa ruokakaupassa ja samalla reissulla kaupan vieressä olevassa kirjastossa. Kirjastossa ei yleensä ole ketään muita kuin naispuolinen työntekijä ja ehkä joku iäkkäämpi naisihminen. Kaupalla näen joskus jonkun tutun, moikkaan vaihdan muutaman sanan, se on siinä.
Lenkillä käyn omassa metsässä koiran kanssa, siellä ei liiku ketään muita.

En kaipaa parisuhdetta, en miestä enkä ketään toista kotiini. Yksin elellessä saan mennä ja tulla miten haluan, käyttää rahani miten lystään ja tehdä mitä haluan.